Kanadan junioriliigat 2011–2012 – what a gong show!

[HardCore Hooligan]

Emmekä voi koskaan ohittaa tuota hetkistä yhtä suurinta, jolloin "Dr Hook" nosti keihäänsä pystyyn ja Fotiun sekä Schmautzin ajautuminen kasvokkain ei voi muuta kuin koskettaa.

Viihdearvollisesti sunnnuntain parasta antia tarjosi Ottawan Smithin sekä Gensin Daniel Maggion lähtö ja molemmilla ottelijoilla vihainen ote, joten napakkaa keskustelua sekä läsnäoloa ja yllättävän vahvaa tekemistä Maggion osalta.

Muistamme miten Gregorack vaihtoi kättään ja vasuri pyyhkäsi Maggion yläkerran pimeäksi 200-2009, mutta jokainen niin ajankohtainen kuin edellisensä ja menneisyyden haamut pois kummittelemasta.

 

[HardCore Hooligan]

Kummittelevathan ne ja muistamme "Big Bopperin".

Hahmot, nuo myyttiset ja olihan Carlson monesti väsähtäneen oloinen Show´ssa, mutta vammat, raihnainen selkä, pitkäksi venähtäneet illat sekä ammattiin kuuluva kosteus ja syöväthän ne tehoja terävimmältäkin.

Moniosainen sota Fotiun kanssa WHA:ssa ja älkäämme unohtako, mutta Sonmor luotti oikeaan käteensä kuin Cherry omaansa ja harmi etteivät lähtöjumalat suoneet meille tuota kohtaamista.

Frontsin Stokesilta odoteteltu räväkkää ilmeikkyytä sekä häiriökäyttäytymistä ja viimein moppi pyyhkäisi yli.

Kymmenen iltaa ja iskikö jotain keihäällään, löikö tuomaria vai pyrkikö katsomoon?

Tylsääkin tylsempää ja ajoi raiteilla kuten kuka tahansa, mutta tietäähän sen kuka tahansa ettei sinisen jälkeen leikata keskelle ja silloin on vapaata riistaa.

No, syyllistetään juna ja onhan se luonnollista seikkailla nukuksissa raiteilla, mutta ennen tuo olisi ollut vain 100-0 yli raiteilla ja päitä pystyyn.

Toki kysyyhän se luonnetta ja ei mitään pois Brett Foyn uhrautumisesta vai oliko silkkaa tyhmyyttä, mutta hinta on maksettava ja Cochrane, Marsh, Holmgren sekä Stanley.

Eiväthän nuo ole huonoja lähtöjä, joten mitä se HCH horisee vai sytyttikö Flyers paita soturin?

 

[HardCore Hooligan]

Whalersin Tom Wilson ja jätkää tyrkytetään ensimmäiselle kierrokselle 2012.

Toinen poimintarupeama O:ssa ja ensimmäinen rikkonainen loukkaantumisten vuoksi, mutta hanakasti ajeleva laituri ja seisooko pelityylinsä takana.

Ehdottomasti ja sopivan jätkämäinen, mutta puhuisiko HCH ottelijatyypin varaamisesta korkealla ja tällä tiedolla sekä kokemuspohjalla ei.

Toki viimeksi viikonloppuun otti hanskattoman taistelun Bullsin Austen Brassardin kanssa ja tinkimätöntä puurtamista sekä kunniakasta itsensä likoon heittämistä molemmilta, joten pysähdys pysähdykseltä ja aina valmiustilassa.

Hahmon kehityskulussa Wilson hyvinkin äijä poikasten seassa O:n 2013-2014 lähtövirrassa vai ovatko maisemat jo vaihtuneet, mutta onhan tuolla kolailuinnokkuudella riski joutua siivouskomeron hampaisiin ja ennemmin tai myöhemmin rysähtää kunnolla.

Jälki kohtalokasta ja niin edelleen, joten turvallisuuriskihän on antaa jätkän metsästää ja antaisi varmasti lisänostetta tuollainen laskelmoiden valittu sekä tyylikkäästi hoidettu hanskaton työnäyte.

 

[HardCore Hooligan]

Wheatiesin Ferland taas oli vahvasti tyrkyllä Kanadan kisajengiin ja olisihan se ollut kiusallista nähdä mahdollisesti pääjunioriliigojen ykkösiskijä painotuksiltaan toisarvoisessa turnauksessa.

Onhan tuo Ferlandin harvalukuinen, mutta raivopäinen sekä verenmaku suussa tapahtuva vetäminen tunteisiin vetoavaa ja puhuttelee makuaistia.

Menneisyyden hahmogalleriasta Cochrane ja eläimellinen vimma sekä selkeästi aistittavissa olevassa tunnekuohussa nuijiminen omaa luokkaansa Show´n historiassa.

Coxe ja isojen poikien hiekkalaatikolla viihdearvoa, heittäytymistä sekä tyylikkäitä iskujuhlia.

Korn ja likainen spot picker sekä cheap shot artist.

Äijä 6´4 ja kiipeili pleikseillä, nuiji tuomareita, pieksi katsojia ja rähisi milloin missäkin.

Huikeaa viihdyttävyyttä ja muut seuraavat perässä, mutta Korn ominut jo aikoja sitten ja kolasi takuuvarmasti maalivahdin kuin maalivahdin.

Jesse Mychan ja jo primeikäinen Tipsin tulokasottelija.

Ollut aktiivinen ja otti Chiefsin maltillisesti hanskattomana esiintyvän Cory Baldwinin sekä käänsi lähdön itselleen, joten vakuuttava työnäyte ja tunnepikissä syystäkin kädet kohti kattoa.

Ontariosta varastettua eläytymistä ja osoitellaan nyt sormella, kun kaikki hauska muutenkin tuomittua ja hahmot kuin puusta veistettyjä.

Käsi kädessä boksiin ja Kevin Mahony olisi purrut käden irti kuoropoika taputtelijalta.

Olihan se arvaamaton, hullu ja vaarallinen, mutta ei sitäkään mielipuolta katsottu pahalla vaan mietittiin onko omissa ottajaa tai mitä se sekopää tänään keksii.

Kolasi sen öykkäröineen Helmuthin sekä laukaisi sytyttimen ja oletteko koskaan miettineen mitä tarinaa tämä jätkä olisi voinut luoda 90-luvun luvun alkupuolen Show´ssa.

HCH:lle arkipäivää, siinä GA:n piikkailun lomassa ja Mahony kuin Hilti käsissään veti palasiksi kaiken eteen osuvan 80-luvun loppupuolen O:ssa, mutta olihan siellä kovempiakin ilman kintaita ja kuitenkin kaikki vilkuilivat selkänsä taakse.

 

[HardCore Hooligan]

Varoituksen sana niille joiden joulupöytää komistaa kalkkuna.

Hereillä tai Schmautz viipaloi linnun sekä vie silmät, mutta tämä perinteistä äärilaidan joulutarinaa.

Joulun koittaessa GOJHL:n uskottavuustilaston kärkipaikalla operoi Scott Mitchell ja tämä sama jätkä, joka loi huikeaa odotusarvoa mahtipontisella uskottavuuspotilaan Midget kehissä ja ei koskaan lunastanut O:ssa.

Näin voimme sanoa, mutta haikeista tunnelmista lunastukseen ja Ty Bilcke hakeutunut 22 kertaa hanskattomaan valokeilaan O:ssa.

Suoraselkäisesti puhunut itselleen asettamastaan 30 lähdön tavoitteesta, mutta vaatiihan se huomionkipeyttä ja esiintyviä taistelijoita kaikki tyyni.

Herättää mielipiteitä, ruokkii keskustelua ja jopa Hockey night in Canada nosti kyseenalaisesti esiin, mutta loukkaahan silmiinpistävä aktiivisuus joidenkin arvomaailmaa ja kukaan ei kuitenkaan poistu hallista Bilcken pudottaessa kintaansa.

Vuosi 2011 ja 1994-syntynyt Bilcke joutuu medialle toteamaan ettei ole gooni!

Uskomatonta ja olisihan tuossa itsestäänselvä kulttuurillinen ristiriita, joten pidetään ne häikäilemättömät yliotteen hakijat sekä saalistajat siellä 70-luvulla.

 

[HardCore Hooligan]

HCH kolme päivää karaistumassa ilman vettä ja sähköä, mutta pimenevä ilta pelasti ja kirkkaus koitti äärilaidallekin.

Valaistuminen ja miten toimii lähtöseikkalija?

Kaljat mukaan ja piikkaamaan sekä naama verille, joten näin tyylikkäästi pystypäin sekä asianmukaisesti pukeutuneen sille oikealla työmaalle ja sopivasti O iskeytyy takaisin joulutauolta.

Näemmekö hurmoksellista omistautumista lähtökulttuurille sekä koemmeko mukaansatempaavan väkivaltaisia elämyksiä?

Vai onko se kidutusta sekä piinaa kuten alkuperäisessä tarinassa?

Joulusta kevääseen ja panokset kasvavat sekä illat kuumenevat kohden räjähdysaltista Memorial Cupia tai näin ainakin aikoinaan, mutta onhan siellä oljenkorsina Bilcke sekä McGuire ja äärilaidan paronilla palava usko kutsumukseensa.

Toki eihän HCH mikään sissi ole ja olihan se synkkäää piinaa kuin lähdötön ilta, mutta biitti ei loppunut ja se vasta painajainen olisi ollut.

 

[Rosvoroope]

HCH, mitenkäs omat O:n suosikkini, Johnny McGuire ja Derek Mathers ovat ottaneet rooliaan haltuun? Ovatko liigan kovimpien joukossa?

Ennakkokaavailujen mukaan minun mielestäni nämä ovat tulevaisuudessa kovia nimiä ja pääsevät kukaties vähän kirkkaampiinkin valoihin tappelemaan.

 

[HardCore Hooligan]

Molemmat O:n eliittiä ja erityiseti McGuire sisällöntuottajien aatelia, mutta vastavuoroisesti Mathers se O:n tavotelluin päänahka ja lammen iso kala.

O:n torstain poimintakierros tarjosi bongattavaksi keskinäisen ja lopputulemana tasonmittaus, mutta ei mikään mukaansatempaava merkkiteos ja harvemmin näitä osuu kohdalla Mathersin lähtiessä.

McGuire taas ottelijana terävämpi ja ote suorittamiseen vimmaisempi, mutta makuasioita kumpi asetelmissa ylempänä ja HCH sanoisi McGuiren olevan vaarallisempi kintaiden pudotessa.

 

[HardCore Hooligan]

Cody Sol, 6´6/240 ja turhanpäiväistä etukädellä tökkimistä, näennäistä paloa sekä räpiköivän surkeaa tasopainoa.

Hoiteli kuitenkin O:n torstaihin Bilcken kevyehkösti ja perjantaihin oli terävänä OS:n Mike Halmon kanssa.

Vaihtoi jopa kättään ja uskotteko todeksi, mutta onhan Solilla vielä rutkasti matkaa kokonsa mukaiseksi äijäksi ja ilmettä pitäisi repiä varastosta rutkasti lisää.

Saumaan kuitenkin ajankohtainen ja Desautels myös edelleen elinkelpoinen, joten jatkaa selviytymistaisteluaan O:ssa ja perjantaihin tulessa Missyn Syretten kanssa.

Pysyhdyksessä ehdottomasti hetkensä ja vimmaista tekemistä erityisesti Desautelsin osalta, mutta myös Syretten osalta tuollainen huomionarvoinen elonmerkki ja nimen ei pidä antaa painua taustalle.

Vuosi vaihtuu?

Kaikkea mahdollista jahdataan lisääntyvässä määrin, viihdearvo sukeltaa, hahmot surkastuvat sekä lähdöt kortilla, mutta näin se on mennyt ja Memorial Cup vesittynyt seesteiseksi neppailutapahtumaksi.

Toki "Dr Hook" ja eläimellinen 70-luku, joten hereillä silmien kanssa tai yllättäen tunnelmat kuin rautaliigojen verisinä päivinä.

 

[HardCore Hooligan]

31.12 ja kaljat, popcornit(LB) sekä ranneteipit valmiina.

Whalers vastaan Spits ja tiedätte mitä se oli aikoinaan.

Lyhyt historia O:ssa ja 90-luvun alusta tähän päivään, mutta pitkälti sotaista ja sähköistävän vastakkainasettelun leimaamaa.

Muistamme Pail Mittonin ja aina valmiina sen Knightsin ihmispedon kanssa, joka oikeasti vaarallinen ja läpeensä saatanallinen.

Vaikka saattoi haista vanhalle ja Mitton hieno alkusysäys, mutta ne hetket yhdessä Mike Morronen kanssa ja itsensä likoon heittämisen aisti katsomoon asti.

Nyt vuoden kruununa avaamme toisarvoisella lähdöllä ja sitten hiippaillemme, mutta tunnemme Bilcken valmiustason ja aina joudumme kyseenalaistamaan Devanen halun, eläimellisyyden sekä vimman.

Siellä pitää vihata, halveksia sekä janota verta ja tämä kuitenkin pieni yksityiskohta, joten missä maalivahtien kolaamiset, hurmokselliset päällekarkaukset, villit keihäsojennukset sekä oikeasti rumat ajot.

Tai se kaiken kattava kipinä?

Jossain periferiassa luodaan toisarvoista rähinäkiekon nykyhistoriaa ja O:ssa se oli 80-luvulla arkipäivää, joten paheellinen NF Thunder ja haasteellisessa ilmapiirissä siinä oli kulttuurillinen sidonnaisuus sekä iskevä kiekkoon sidottu Ph.D.

 

[HardCore Hooligan]

Nevins hengissä sekä elinvoimaisena, mutta noustuaan kuolleista liikenteessä hämmentävästi vasurilla ja kuten hyvä tapa velvoittaa matkaa oikeaoppisesti suoraan aloituksesta.

Vastassa Knightsin Flemington ja aistimmeko jopa vimmaa sekä itsensä likoon heittämistä Flemingtonin suunnalta?

Todellakin ja ihmeiden aika ei ole ohi, joten kohtahan tässä todistellaan penkkien tyhjentäjäisiä sekä brutaaleja keihästaistoja.

Onko joku joka ei nauttisi?

Flemington neuvotteli tiukasti oikeallaan ja ei tyytynyt tyhjänpanttina nyhjäämään etukädellään sekä huitaisemaan muutaman kerran sinne päin takakädellään.

Ihan tässä innostuu ja kiistatonta mukaansatempaavuutta, mutta pakko tunnustaa HCH.n toivoneen Nevinsin vaihtavan oikeaan ja nuijivan menemään.

 

[HardCore Hooligan]

Camara tanssahteli juuri Devanen kanssa ja kunniakasta pyörähtelyä, mutta kaikkiruokaisuushan ei ole koskaan ollut ongelma tai selkäranka kyseenalaistettavissa.

Jotain kuitenkin uupunut ja hahmon anti ei ole täysin sytyttänyt, mutta nyt Camara sai siirron osana kauppaa Coltsiin ja mitä tämä johdatus poikiikaan?

The thistle, shamrock, rose entwined, the Maple Leaf forever!

Venyttelee punaviivalla kuola suunpielistä valuen, painaa suoraan aloituksesta boksiin...villisti tuuletellen tai iskee keihäänsä jonkun poloisen niskaan viimeistään kolmannella potkulla.

Hehkuu vihaa, löytää itsensä ja viihtyy vain pakkopaidassa , joten ottaako tarvittavat askeleet ja kylvääkö tuhoa kuin peto?

 

[HardCore Hooligan]

Paino- sekä viihdearvo kohtaavat ja lopputulemana vavisuttava henkeäsalpaavuus.

Dubissa Triben McIlrath sekä Tipsin Caron heittivät vuoden päätteeksi helmen ja jää varmasti elämään, mutta ruohon ollessa vihreämpää sekä maaston verisempää esiin Cougarsin ja Blazersin vuoden avannut brawl.

Kaiholla katsellaan ja paljon hyvää vaikka HCH ei klassikojen hyllyyn sijoittaisikaan, mutta farmipojan rähisivät sekä rellestivät ja näinhän se on aina ollut.

Chiefsin Kramerin poimintajuna kiitänyt raiteilla ja lähtöautomaatti ottanut paikkansa aktiivisuustilaston kärjessä, mutta hyvissä asemissa myös Bladesin 1994-syntynyt tulokasottelija Kyle Haas ja eittämättä ollut valmis tekemään itsestään elinkelpoisen.

Dubissa tälläistä ja olivathan nämäkin liigat kuin kaksi eri maailmaa aikanaan, mutta nyt vain kohdataan sekä tasapäistetään ja tehdään kaikesta ilmeetöntä pullamössöä.

Takaisin vastakkainasetteluun, bunkkereihin sekä aikaan jolloin kaikki ei ollut heti esillä.

 

[HardCore Hooligan]

Nostalgikoille, keräilijöille sekä tiedonhaluisille ja HCH palvelee.

Perinteitä kunnioittaen ja tämähän on ollut tapana sekä yksi kannettavista äärilaidan velvollisuuksista.

OHL 2001-2002

1. Sean McMorrow Gens
2. Jake Gilmour Bulls
3. Brian McGrattan Hounds
4. Doug MacIver Fronts
5. Colt King Cents
6. Adam Smyth 67´s
7. Nick Policelli Rangers
8. Danny Bois Knights
9. Zack Stortini Wolves
10. Mike Amodeo Rangers

Yhteenvetona laaja jakauma ja 2000-2001 terävin kärki Matt Carknerin sekä Brett Clouthierin johdolla ulkona, mutta kyseenalaistettavissa Ottersin Brandon Cullenin sekä Whalersin Nate Kiserin uupuminen ja varmasti listalle kuuluva Spitsin Brett Angel veti vajaan kauden O:ssa.

Spitsin Janssen vei aktiivisuuskuninkuuden ja myös raapaisten ulkona, mutta tulokasottelija Gilmourin sekä Stortinin tavoin ja tulkinnanvaraisia makuasioitahan nämä ovat.

Myös epäolennaisuuteen taipuvaisia ja linjataanhan tässä myös Frontsin Josh Gratton ulos, joka kuitenkin heitteli eräitä K-townin lähtöhistorian purevimpia toe-to-toe näytöksiä ja tuohan sitä todellista luonteesta pursuavaa kovuutta.

Muistattako sen Coltsin Hanchuckin sekä Cullenin hurmoksellisen lähdön finaalisarjassa ja oppikirjaan taotussa 0.03 ruudussa?

Kukaan ei nukkunut.

 

[HardCore Hooligan]

Troy Mallette ja O:n ykkösvaraus sekä Show´n kirkkaisiin valoihin jo 19-vuotiaana, mutta aktiivisesta perusotteesta huolimatta ei hahmona niitä arvostetuimpia ja harvemmin istutaan muistelemaan Malletten jättämää kädenjälkeä Show´ssa.

O:ssa tilanne oli kuitenkin aikanaan toinen ja jätkä 16-vuotiaana odotusarvoltaan ikäluokkansa lupaavin Ontariossa, mutta myös kova poika ja hakusessa näin ollen täydellinen paketti.

Hounds paitaa kantaneista epäilemättä yksi fanitetuimmista hahmoista SOO´ssa ja kiistatta yksi vihatuimmista läpi koko muun liigan.

Harmaista ei puhuta.

Pullisteleva kusipää ja läsnäolosta väriä iltaan kuin iltaan, mutta muistanette kipinöinnin Malletten sekä Mayn välillä Show´ssa ja jätkät törmäyskurssilla jo O:ssa.

Thunderin tinkimätön Ph.D henki ja varmasti May ohjeistettu suistamaan Mallette raiteiltaan , mutta matkalla boksiin tämä pyyhkii käsiään LaForgen suuntaan ja pyytää pistämään kovempia tulemaan.

Pölyjä vähän pois tästäkin hetkestä ja Mallette otti Show´ssa tulokaskauteen yli 300-minuuttia uskottavuutta, mutta samaa sähköisyyttä ei enää hahmossaan kantanut ja välillä toki luonne pulpahteli pinnan alta esiin.

Nyt siellä pilvin pimein visiirinaamaista euroa, joista kukaan ei ole koskaan kuullut.

 

[HardCore Hooligan]

Liian varhain susille ja kukkopoika kuihtui, mutta olisimme kaikki halunneet nähdä Malletten pullistelevan Madison Square Gardenissa ja ottavan yleisöä mukaan.

Toki Nicky omistaa sen ikuisesti ja kyllähän HCH eli silloin 1989-1990 mukana, mutta K-Townissa palvottu Mike Stothers ja perehtyneet muistavat ennen kaikkea rivalrysta Val Jamesin kanssa.

Kovat äijät ja molemmat kunniansa puolesta.

29.12.1981 ja kaikki Kingstonissa puhuvat edelleen sekä ruokkivat legendaa, mutta symboloihan tämä rähinä nostalgista vihanpitoa ja vastakkain Bulls sekä Canadians.

McSorley äijäilee ja polku johtaa boksiin, joten pelikiellossa ollut Stothers paikalle katsomosta ja klassikon ainekset on kasassa.

Omistautumista, paloa sekä tunnetta ja missä ne ovat nyt?

 

[HardCore Hooligan]

Stothers, luottosotilas ja ei muistella sitä kohtaamista Royalsin Kyten kanssa, mutta miksemme nähneet kohtaamista Kyten sekä Probertin kesken kirkkaissa ja puhuttaisiin vieläkin.

Monet unohdettaisiin ja tämä muistettaisiin, mutta Stan Jonathan ja rahaliigan toe-to-toe maestro.

Schmautz sekä Cashman olivat häijympiä, Wensink tyylikkäämpi afrossaan sekä O´Reilly jumala vasurillaan, mutta veli Lyle ja boxlauskovaiset vetäisivät itsensä asentoon.

Oli LaForgen nosto siihen merkkipaaluksi muodostuneeseen Hounds/Probert iltaan ja oli Hamiltonin riveissä mukana nostalgisissa karkeloissa.

Ph.D ja kaikki tunsivat aatteen sekä viestin, joten Knights nosti 1985-1986 mukaan Hamiltonia vastaan ja muka asiantuntevat nykypäivän kirjoittajat vajotkoon epäuskottavuuden suohon.

Tiedettiin mitä on tulossa ja Huard, Crowder, Ware kuin raivohullut saalistajat, jotka tottelivat vaikka hamaan kuolemaan kenraalinsa käskyä ja Jonathan valmiina ottamaan vastaan.

Hienot osumat väkivaltahistoriassa ja ajatelkaa sitä hysteeristä itkukohtausta, jonka rauhanomaiset teenimijät saisivat nykypäivänä ja meille vanhauskoisille onhan Lyle Jonathanin kulttimaine kovaa valuuttaa.

Sankarit, missä olette?

 

[HardCore Hooligan]

Hyvät uutiset: Kiekko jäähän ja matkaan Bilcke sekä Houndsin Broll oikeaoppisesti suoraan aloituksesta.Terävää sanailua ja ilta saatettu aluilleen, joten kaikin puolin tyylikkäästi hoidettu.

Huonot uutiset: Synkät lähdönvastaiset pilvet. Molemmat ottelijat aikaiseen suihkuun laskelmoidusta ja kiitoksena itsensä likoon heittämisestä jätkien päälle syljettiin.

Minkäköhän takia Bilcke oli avauksessa ja oliko puskenut itsensä sinne väkisin?

Kyllä visiirin täytyy pahasti kopista leukaan, että tämän ymmärtää tai hyväksyy ja silkaa harhaviettisyyttä.

 

[HardCore Hooligan]

Kuin tyhjä taulu ja Fotiu aloitukseen finaalisarjassa, joten avarsi sekä räjäytti ja sitten ne ensimmäisen puhuttelevat nauhat.

Canucks sekä Whalers ja pääosissa Coxe sekä Torrie, joten olivathan ne sankareita vaikka jälkimmäinen kintaiden pudotessa viihdearvollisesti köyhähkö.

Toki ensimmäinen samassa merkityksessä koko lähtöhistorian kuningas ja Torrie katalogista se keihäsepisodi Holmgrenin kanssa ja olihan sekin alkusysäys.

Harmaa kenties suoritettaessa hanskattomana, mutta kuitenkin kiukkuinen eläin ja kiitos Torrie.

Itsestäänselvät "Bruise Brothersit", "Bench Clearing Brawlit" sekä "Big Bad Bruinsit" ja sitten ensimmäinen pudas Major junior.

T-Birds ja tähtenä Dody Wood, mutta kymmenessä vuodessa näitä haltuun useita satoja sekä huikaisevia bongailukokemuksia sitäkin enemmän.

Helmeilevimpinä ehkä O:n 80-luvun joukkuetason nauhat ja sooloista Cochranen tykitys.

Ajatelkaa, Cochrane yli alhaalla vetäneiden Jamesin, Wolfin tai Flemingin.

Pitelemätön äijä ja miten "Probie" sitten nolasi, mutta uskomattomasti tuossa kattauksessa jaksoi elää mukana ja yksittäisä kultti-iltoja tai muuten vain lähdöllisesti merkkitäviä matseja laatikkokaupalla menneisyydestä.

Kymmenkunta vuotta kokonaan bongaillusta Show´n matsista ja pitäisikö taas kokeilla vaikutustehoa?

 

[HardCore Hooligan]

Johtoajatus, missä olet?

Jack Nevins Frontsiin ja puhkeaisimmeko riemunkiljahduksiin?

Aihetta olisi ja valoa siintää K-townista äärilaidalle, joten avauslähdössäään Frontsin paidassa otti Rangersin Solin ja ei noustu taianomaisiin sfääreihin.

Vika Solissa, tuossa flegmaattisessa jättiläisessä?

Ei tällä kertaa aivan näinkään ja syytämme ulkopuolista sekaantumista, joka vesitti sekä raiskasi ja millä oikeutuksella sisään ottelijoiden neuvonpitoon?

Itsepuolustustako ja eivät halunneet järkyttää mieliään.

Tuohan koko homman ydin ja itseistarkoitus, mutta Missyn Syrette mukana O:n viikonlopussa kahdella kiinnityksella herätteleekö kesän varaustilaisuus?

Nimeä pitää saada esiin ja kintaattomina esiintyvät huomioidaan, mutta Guelphin Bertuzzi ja edelleen yksi keskeisistä.

Lähtölammen pieniä kaloja, mutta vetämisessä vimmaa ja sähköisyys tarttuu.

 

[HardCore Hooligan]

Kaupoissa Frontsista ulos lähti Ferek Froats ja etsii itseään jatkossa Troopsin paidassa, mutta voisimme myös puhua kadonneen viihdearvon metsästämisestä tai itsensä ottelukelpoisena pitämisestä.

Tuntuu menevän aina palasiksi ja toe-toe-toe maestron leimat vain sivuja lähtömenneisyydessä, muutta taaksepäin elämyksiä halajavan pitää joka tapauksessa katsoa ja onhan se nurinkurista kehistystä.

Kohden harmautta ja nauttivat valehtelevat itselleen, mutta yllättäen kaijuja unholasta ja Spits sekä Whalers sotaisassa.

Helmeilevä lähtökimara ja HCH voisi halata maailmankaikkeutta, joten seitsemän kohokohtaa ja kuin seitsemän oikein lapulla.

HCH tarjoaa ja jokainen pöydän alle.

Bilcke otti kolme ja ei todellakaan arkista puurtamista vaan kuningasluokan läsnäoloa, joten punaista mattoa eteen ja maailma tarvitsee sankareita.

Tästä puhutaan pitkään, vielä kesälläkin ja epäolennaisuudet eivät auringonpaistetta näe.

 

[HardCore Hooligan]

Tunnetusti Alek Stojanov pieksi ison vauvan ja otti tuosta ison hypen nimeensä, mutta tuo vain puoli totuutta ja tultaessa 1991 varaustilaisuuteen ehkä odotusarvollisesti kovin O:sta ponnistanut koskaan.

Ja ne lähdöt, aina toe-to-toe ja viihdearvollista huikeutta sekä vimmaista tappamista oikealla, joten etukädellä rykijät sekä takakädellä läpsijät häpeään ja menisivät jonnekkin oville päivystämään.

O 1990-1991 ja mukana DeBrusk sekä Simon, jotka jokainen kulttuurille omistautunut rankaaa O:n kaikkien aikojen TOP-10 koriin ja saumaan Stojanov näistä gladiaattoreista nuorin.

Meni kuitenkin palasiksi ja ei näin päässyt haastamaan DeBruskia O:n lähtöhistorian ykkösiskijän leimoista, mutta ajatelkaapa 17-vuotiasta Stojanovia nyt ja vastassa Zweep tai Mathers.

Lähtisivätkö takomaan hamaan kuolemaan ja vuorossa kevyemmän sarjan McGuire, joka loisi pysähdyksestä teoksen ja heittäisi itseenä likooon yläkerran pimenemisenkin uhalla.

Näitähän sotureita oli aikoinaan pilvin pimein ja kukaan ei kyseenalaistanut homman nimeä, joten se oli oikeasti kovien poikien leikkiä ja arvostusta sateli niskaan.

Verinen sekä läpikotaisin murjottu Jason Beaton ja löi vain takaisin kuin nurkkaan ahdistettu eläin.

1991 ja tuhoa kylvänyt Stojanov, joten oliko se väärin varattu ja tulevaa ei tiedä kukaan.

 

[HardCore Hooligan]

Trevor Doyle ja alkää kyseenalaistako HCH:n rakkautta hahmoon, mutta ei suuri ja kuitenkin uskomaton läsnäolo sekä alkukantainen härski-ilmeisyys.

Soturi, kiistatta ja Fronts jumala, mutta Tony Joseph ja tehokas oikea.

Olette nähneet Waren tuhoamisen alhaalla, jos olette kahlanneet läpi ja Ware O:ssa LaForgen Ph.D taistelijoita.

Ei lunastanut ylhäällä ja poikkeuksellisen kova poika O:ssa, mutta myös hullu ja tämä istuu HCH:n hiottuun hahmomakuun.

Kuten GA:n kissat ja Tony Joseph, joten aikamatkailua ja olihan se kova nimi Suomeen.

Oikea kuin leka ja uskomaton tyrmääjä O:ssa, mutta jäi vajaaksi ja O:ssa nuiji Ray Edwarsin.

Kenet?

Hahmot ja statsit haltuun, mutta ei iso uiskentelija.

Hullu tämäkin ja totteli oikeaa, mutta ei madaltanut kulttimainetta missään mielessä ja missä on se maailmankuva?

Seassa räisykyviä, arvaamattomia, pitelemättömiä ja oman yleisön palvomia, mutta Tony Joseph ja onko vain Crowder luonut O:ssa terävimmän oikean?

Crowder toki suuria ja olisiko vanhalta tuoksunut Knightsin härkä paisokonut pitkin ja poikin O:ssa?

Crowder ja se tuhoajan maineensa Show´ssa, mutta kaikki tiesivät Ontariossa ja jopa keihäällä ihmisraunioksi moukaroitu Mavety muistaa kädenjäljen.

Probert ei ollut samaan aikaan ja Crowder LaForgen verenhimoisissa joukoissa myös, mutta olisihan se pilkkaa maalailla Crowder pehmopornon täytteiseen nykypäivään ja Bilcke lähtisi.

Juuri tästä on kyse ja tämä hahmo toimii kuten McGuire, mutta näillä ei mitään tekemistä 80-luvun nostalgian sekä kovien poikien hiekkalaatikoiden kanssa.

Tony Joseph harvahattu lentokentillä ja toisenlaisesssa historiankirjoituksessa puhuisitte vieläkin siitä oikeasta sekä kukkisitte, mutta nostamme äärilaidalta Waren esiin jostain ohikiitävästä tyrmäyksestä ja jätkähän toteutti kuin itse saatana.

Hahmot, te olitte ja minä poloinen elän.

 

[HardCore Hooligan]

Onhan se järkyttävää, huolestuttavaa ja kertakaikkisen väärin, mutta vain visiirin takaa tulkittuna ja nämä hysteerikot oma voivotteleva kastinsa.

1980-1981 O ja sekopäisen LaForgen koutsaaminen puhdasta äärilaidan ilmaisua, mutta alkukantaista sekä jäljittelemätöntä ja kyllähän nykyisellään kaikki on puhdasta pyhäkoulua tähän rinnastettuna.

Kiito päättyi kevääseen ja alkulämmön tulisuuteen, joten tunnetusti Petes matsin tapahtumaketjusta 50 iltaa kunnialistaan ja aitoa playoff huumaa.

Tosissaan sekä ilmeikkäästi ja Petes vastaan Gens, mutta jo preseasonin matsi NF Flyersin kanssa tuotti tulopuolella 701 minuuttia uskottavuutta aikakirjoihin ja silkkaa hulluuden alkusoittoa.

Olisitte halunneet olla todistamaa, älkää kieltäkö.

Sesonki alkaa ja Flyersin kanssa ilta keskeytyskuntoon sekä poliisit jäälle, mutta vedettiin sitten loppuun ja joulukuu, Spits sekä lämpö nousee.

Kenellä C rinnassa ja yli 300 minuuttia hallussa.

"Hawk" ja reagoi nopeammin Ray Flahertyn kanssa häkin tapahtumiin kuin itse historian herkimmän liipasinsormen omannut koutsi, joten taistelijat sisään boksista ja LaForge lähtettää loput sotilaansa penkiltä.

C rinnassa ja ilmiselvästi oli sisäistänyt sekä osasi lukea, joten Spitsin penkki sekä boksi seurasi ja organisaatio ei ole koskaan perääntynyt päähänlyöntikisailuista.

Kukaan ei voivotellut, pyyhkinyt oksennusta rinnuksiltaan tai tutkinut kunnioitusta suurennuslasilla, mutta 80-luvun nostagiaa sekä pieni pala historiaa.

 

[HardCore Hooligan]

Sydän sykkii K-townille ja olet löytänyt sankarisi!

Jack Nevins ja usko palaa sekä elämyksiä tarjolla, joten suoraan aloituksesta matkaa Solin kanssa ja todellakin tämä pari taas lähtöuunista ulos.

Sol oli tullut ottelemaan ja pisti muutaman pommin oikellaan sisään, mutta liitokset kestivät ja sähköt eivät pätkineet.

Kaupungin uusi jumala ja Nevinsin vetämisessä vimmaa sekä heittäytymistä, joten ketään ei kiinnosta kuka siellä neppailee, tuleeko taululla turpaan tai aikainen kesäloma.

Juuri näin ja intoileeko HCH turhan helposti?

Mukana pitää elää sekä nauttia, mutta veriseksi murjotut kasvot viellä tuohon ja tyydytys olisi ollut taattu.

Toisaalla Spitsin Bowen vastaan Sarnian Dundas ja oikeaoppisesti suoraan aloituksesta, mutta odotusarvoa Dundasin lähtiessä ja herahtihan siinä vesi kielelle.

Lupaavaa ja sitten Bowen painaa hartioista jäihin, joten ei nuoltu huulia ja meni sieltä missä rima oli matalimmalla.

Onhan Bowen kova jätkä ja siitä ei mitään pois, mutta enemmän pitää olla rahkeissa varaa sekä purjeissa tuulta.