Minä nöyryytän vain itseäni, siihen ei vallineja tai tepsuja tarvita. Kun on näin upea, komea, fiksu ja vaatimaton ihminen, kuten minä olen, niin pakko on välillä tehdä jotain nöyryyttävää ihan itse, kun ei sitä kukaan muukaan osaa kunnolla tehdä. Nettipalstoilla varsinkin se on sellaista kitinää ja lätinää.
Perkele, ei näemmä vielä tehoa, on mulla tuossa sellainen enkelimukikin, pitäisiköhän kokeilla vielä sitä jos ei tämä auta...
Terveisiä kaikille tipattoman jakson eläjille. Jos uskallatte tätä lukea, niin teillä on toivoa, ettekä ole liian alttiita hyvälle elämälle vaan teissä on ainesta ensi pääsiäisenä mennä Filippiineille ristiinnaulittavaksi, jonka jälkeen voitte sanoa, että olettepa te.
Ja ovathan ne, en mie ainakaan tohtisi.
Terveisiä Manilaan.