Surulla seuraam kehitystä. Joku nynnyjen valtaama päiväkirjankirjoitteluketju syö KKK:n. Näin kulttuuri tapetaan.
Mun kalsareissa lukee tänäänkin "keep mowing". Ja tiedän, jottei sun kalsarit vaadi moista tekstiä.Varovasti olen samaa mieltä, koska en ole teini enää, mutta rehellisesti sanottuna en ihan tajua mistä tässä oltiin nyt huolissaan.
Nyt olet lapseni niin eksyksissä, että askelkin poispäin on jo kaksi askelta takaisin.Putoaako jollekin tuo Nick Cave ja pikimusta takahighway, joka on renkuttanut teemafemmalla jo tovin? Melkoista korkeakulttuuria minulle, ei vain avaudu...ei vaikka ottais muutaman terävän. Jos pitää taiderokkia kuunnella, niin ehdottomasti John Cale ja 70-luvun puoliväli.
Kitaraa himassa, rockway'n kautta opiskelen ja maistelen vähän olutta
Elämän keskipäivässä minäkin eksyin synkkään metsään.
Olen löytänyt. Parhaan mahdollisen!Teikäläinen on löytänyt elämäänsä naisen? Kiva uutinen!
Olen käynyt jo parikin tuntia sitten. Tällainen useamman viikon raittius hidastaa tahtia. Pettter ei olisi ylpeä.Käy kaljojesi kimppuun.
En usko, pettter ei voi olla ylpeä useamman viikon raittiudesta.Kyllä @pettter on ylpeä, uskon siihen. Viimeistään ainakin tässä kohtaa, kun tyhjennät Koffia oikein urakkatyönä. Hyvää kaljaa muuten. Pidän myös A. Le Coqista ja Karhusta.
Selvinpäin on kiva olla, mutta onhan humalassa vielä kivempaa. Seuraavat viikot tulevat kaiketi olemaan selviä. Joulu, no ehkä pari saunaolutta ja ruuan kanssa viiniä, mutta ei sen enempää. Ehkä sitten ensi vuonna taas humalassa.Ehkä hän antaa sen armollisesti anteeksi ja antaa sinulle tunnustusta Koffin ostamisesta. Ei voi olla mikään häijy mies kyseessä. Muutama viikko selvänä... yksi lysti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, heh.
Ei ole huolestuttavaa. Siinä kohtaa se on huolestuttavaa, kun se alkaa vaikuttamaan töihin tai viemään muuten aikaa muulta hauskalta. Tai jos et pysty ajattelemaan muuta, kuin sitä illalla saatavaa muutamaa olutta.Saako tänne liittyä kalsarikännittelijöiden seuraan? Tässä vuoden pimeinä aikoina huomannut että vapailla tulee tissuteltua enemmänkin säännöllisesti kuin poikkeuksena, lieneekö huolestuttavaa vai ei. Toisaalta kun näin vuoden vittumaisina aikoina naukkaamalla seitinohuet tumut saa mielen duuneistä ja muusta nollattua niin lieneekö se pahastakaan sitten.
No sitten saan synninpäästön ja korkkaan uuden oluen, bulkkikuraa tosin mutta sentään nelosta. Ei onneksi vaikuta töihin tai ihmissuhteisiin kuin ehkä positiivisesti, jaksaa vaivautua kavereita näkemään useammin kun sopii tällit bisselle eikä mitään teennäistä höpöhöpöä. Pimeys ja synkkyys ja sateet ei sovi oikein itselle, siksikin mukavaa aikaa antaa itselle lupa ottaa iisisti ja turhan myöhään uppoutua jonkun sarjan tai kirjan pariin ja siinä samalla vähän naukkailla.Ei ole huolestuttavaa. Siinä kohtaa se on huolestuttavaa, kun se alkaa vaikuttamaan töihin tai viemään muuten aikaa muulta hauskalta. Tai jos et pysty ajattelemaan muuta, kuin sitä illalla saatavaa muutamaa olutta.
Nämä on kuin minun näppäimistöltä. Aika usein humalassa tartun kitaraan. Ja aika usein humalassa myös oksennan. Harvemmin kaadun, mutta oksennus tulee aika usein. Nykyisin pysyy jo aika hyvällä prosentilla kallisarvoinen alkoholi sisällä.Känni antoi kerrassaan kutkuttavan ja mielettömän energialisäyksen ja teki mieli soittaa rumpuja, mutta se ei ollut luonnollisesti mahdollista.
Mikä parasta, en edes oksentanut tai kaatunut, kertaakaan. Edistystä.
Itseasiassa joskus koin valaistuksen että mikä parempi tapa käsitellä vitutusta kuin juominen. Jos sen tekee oikein niin vitutus kääntyy äkkiä iloksi, sen prosessoi ja kanavoi muihin asioihin. Aamulla taas sitten hyvällä tuurilla on sopivasti mitoitettu kankkunen jolloin alkuperäinen vitutuksen aihe on edellisen illan myötä haalistunut jo hyvin vähäpätöiseksi. Sitten taas jos vitutuksen aihetta pyrkii jurrin myötä väkisin korjaamaan, menee hommat äkkiä tuplavituiksi ja sitten ketuttaa kahta kauheammin.Ketju on avoinna jokaiselle tissuttelijalle ja kalsarittomalle kanssakulkijalle. Tervetuloa siis. Jokainen tissuttelee niin paljon ja usein kuin kokee hyväksi. Joskus voi lähteä hieman lapasesta, mutta sinulla varmaankaan ei. Meikä joi ensimmäiset känninsä vitutuksen vuoksi. Mukava tapa aloittaa juominen.
Soittelen aika lailla laidasta laitaan. Bon Jovin Runaway on osoittautunut suosikiksini kitaralla. Aika lailla päivästä riippuu, että minkälaista musiikkia soittelen. Rumpujakin paukutan, kun mahdollisuus tulee. Ei se mitään kaunista kuunneltavaa ole, mutta saan ihan hyvän olon itselleni siitä.Jätkä on kitaristi. Komiaa. Paljonko soittelet ja millaista musiikkia? Kiinnostuin vähäsen. Meikä on rumpali ja bassorumpu on soitin, joka sopii jalkani jatkeeksi kuin raidat ampiaisen peräpäähän.
Michael Jacksonin kappaleet vaikuttavat aika vaikeilta rummuilla, kun olen katsonut jotain videoita YouTubesta. En ole kitaralla koskaan edes harkinnut. En ole kovin kummoinen kitaran kanssa. En kylläkään ole soittanutkaan kuin pari vuotta. 17 täytettyäni sain lahjaksi akustisen kitaran. Siitä lähtien olen opetellut.Riippuu päivästä meikäläiselläkin. Van Halenia on mukavaa soitella rummuilla. Eilen vetäisin kappaleet "Poundcake", "Runaround", "Dream Is Over" ja "Dreams". Muita suosikkeja soiteltavaksi ovat Mötley Crüe, Michael Jackson, Ratt ja rock-balladit. En ole tiukasti valikoiva heppu musiikin suhteen, mutta suosikit ovat lähes poikkeuksetta rockia ja poppia. Kasaripoppia, tarkennuksena.
Jos kiinnostaa, voin lähettää yksityisviestitse omia videoita. Olen äänittänyt muutaman coverin ilman taustaääntä tai liikkuvaa kuvaa. Laatu on hieman kyseenalainen ja itse osaamistaito pikkuisen epätarkka, mutta en kai mä nyt mikään paskakaan ole.
Harjoitus tekee mestarin. Aloittaessa siihen uskoo, mutta jonkun aikaa kun harjoittelee niin ei enää huomaa kehitystä tapahtuvan ja tuntuu ihan sanahelinältä tuo lause, mutta totta se vain on. Paljon huonompiakin harrastuksia löytyy, kuin musiikin harrastaminen. Missä tahansa muodossa.Jacksonin teokset ovatkin vaikeita, mutta erittäin taitavasti tuotettuja sekä hauskoja kokeiltavia. Ei ole ylitsepääsemätöntä saada käsiin ja koipeen liikettä sen miehen rytmien jymähdellessä korvakäytävien seinämiä pitkin. Todellinen populaarimusiikin ja popin mestari. Ainutlaatuinen mies.
Kiinnostuin rummuista pian lukion alkamisen jälkeen pari vuotta sitten 16-vuotiaana. Olen siis niin ikään varsin tuore muusikko. Tämä on mielettömän mukavaa puuhaa, sanon ma. Kauan eläköön rock ja musiikki.
Saat näytteitä tuossa tuokiossa. Hetki vain, kiitos.
Melkein sama, mutta kaveri jätti tänne puoli pulloa kirkasta ja aamulla pitää olla töissä reilusti ennen puoltapäivää. Jos tässä vielä pari kolme tuntia tissuttelisi niin aamulla on kuitenkin ihan ok kondiksessa.