Aina jos minulta kysytään otanko pihvini mediumina, sanon että ei kun largena.tilasin listalta maksaa mediumina
Pistetään vaikka tämmöinen. Kai tämäkin niitä Norjan örgöröthejä joskus oli, mutta harvinaisen hyvää progeheviä tämä on.Kertokaahan arvon seuralaiset, mitäs sitä tälle iltaa laitetaan stereoista soimaan näin internetin välityksellä? Rokkia, khiitos!
Katsaus menneeseen. GentleGiant ja Proclamation. Tästä progea yöhön. Hilpeän professionaalit ilmeet rumpalilla.Kertokaahan arvon seuralaiset, mitäs sitä tälle iltaa laitetaan stereoista soimaan näin internetin välityksellä? Rokkia, khiitos!
Jumaliste kerrankin kun vääntäydyin sairauslomapäivänä vanhimman tyttären kanssa lounaalle paikkakunnan ykkösravintolaan, niin tilasin listalta maksaa mediumina karpaloiden, puikulaperunoiden ja sesongin kasvisten kera. Maksa oli erittäin messevä esitys. Hyvin ruskistunut kuori kätki pimentoonsa ohuen kypsymättämän raidan neitseellistä raakamaksaa, jonka ympärillä asteittainen kypsyminen näkyi havainnollisen kauniisti. Oli herkkua. Kokille lähti vilpittömät kiitokset.
Tuolloin 8-vuotias tyttäreni puolestaan piti valkosipulietanoitaan hieman väsähtäneinä, koska säilykepurkista noukitut nilviäiset eivät pärjänneet edellisenä kesänä Porvoon rav. Timbaalissa nauttimilleen otuksille likimainkaan. Ilahduttavaa tämä jälkikasvun analyyttisyys, koen isän ylpeyttä.
Jos ruoka tuleekin nopeasti tai edes kohtuullisessa ajassa, niin viimeistään laskua venatessa ehtii vaihtamaan sukunimeä, saada lapsenlapsen ja tulla uskoon iäisyysasioita miettiessä.Etana on aina hyvä valinta. Suomessa toki usein ovat enemmänkin henkilökuntana kuin ateriana.
Katsaus menneeseen. GentleGiant ja Proclamation. Tästä progea yöhön. Hilpeän professionaalit ilmeet rumpalilla.
Mites sitten Captain Beyond, lieneekö tuttu? Taitaa olla vuosimallia -72, ja laulajana Rod Evans - mies joka oli Deep Purplessa ennen Gillania.Tämähän tipahti.
Kukin omalla tavallamme varmasti. Giantit soittivat levyillä ja keikoilla yhteensä yli neljääkymmentä eri soitinta, jos likimainkaan oikein muistan. Mahtoivat olla paikalliselle Musiikki-Koposelle mieluisia asiakkaita.Kovia on poijjaat intstrumenttiensa kanssa, kuten myös mekin eiköstä vain?
Mulla varmaankin silmät ovat ainoa ruumiinosa, josta kenellekään voisi olla iloa.
Mites sitten Captain Beyond, lieneekö tuttu? Taitaa olla vuosimallia -72, ja laulajana Rod Evans - mies joka oli Deep Purplessa ennen Gillania.
Mulla on toi vinyyli hyllyssä, mutta enpä ole kuunnellut levyä sitten 90-luvun. Tai 80-luvun. Hyvä poiminta joka tapauksessa. Keräsin lukiopoikana ahkerasti myös Johnny Winteriä, ja Beyondissa soitti muistaakseni Winterin kanssa touhunnut Bobby Caldwell, jonka ansiosta sitten tutustuin myös Captain Beyondiin. Yhtyeen pari ekaa levyä hommasin sitten Hgin Black & Whitesta.Mites sitten Captain Beyond, lieneekö tuttu? Taitaa olla vuosimallia -72, ja laulajana Rod Evans - mies joka oli Deep Purplessa ennen Gillania.
Parasta jenkkiprogea, aivan huippu. Youtubessa on paljon Kansas-helmiä, itse tykkään vaikkapa Song For America'sta.Kohta sitä tietty kuunnellaan Kansasia...
Taitavat olla myös ainoat, tai en ainakaan muista ole kuullut mitään jos niitä on.Yhtyeen pari ekaa levyä hommasin sitten Hgin Black & Whitesta.
Parasta jenkkiprogea, aivan huippu. Youtubessa on paljon Kansas-helmiä, itse tykkään vaikkapa Song For America'sta.
Mulla ensikosketus Johnnyyn oli The Winter of 88 -albumi, jonka kaverin luona kuulin (joskus silloin 88). Tässä siltä Rain. Ihan kiva kuunnella välillä tämä eikä aina niitä standardeja.Keräsin lukiopoikana ahkerasti myös Johnny Winteriä
Ainakin Pellen nettisivuilla sanotaan että Pelle se on.Onkohan missään ilmoitettu tässä J.Karjalaisen 18 vuotta vanhassa biisissä taustalaulajana toimineen miehen nimeä?
Ainakin Pellen nettisivuilla sanotaan että Pelle se on.
Totta joka sana. Red on myös itselleni hirmuinen suosikki KC:n tuotannossa. Varsinainen kliimaksi oli, kun King Crimsonin ainoa Suomen keikka vm. 2003 sai päätöksensä Redin muodossa. Tyylikäs kitaristi on myös Belew. Fripp on taas nero joka pitäytyy spottivalojen ulkopuolella jopa lavalla.Jos ja kun nyt progea soitellaan, niin onhan Robert Fripp kuningas ja Red väkivaltaisuudessaan ihan ylittämätön teos.
Mukavaa kuunneltavaa on myös mm. Nothin' But The Blues, jossa vierailee kypsään ikään ennättänyt Muddy Waters. Siinä kouraisi blues-suolta syvältä, kun Morganfield käynnisti säkeen "I'm goin' out walkin', walking down through the park".Mulla ensikosketus Johnnyyn oli The Winter of 88 -albumi, jonka kaverin luona kuulin (joskus silloin 88). Tässä siltä Rain. Ihan kiva kuunnella välillä tämä eikä aina niitä standardeja.
Onkos tässä sitten uuden sukupolven Fripp?Totta joka sana. Red on myös itselleni hirmuinen suosikki KC:n tuotannossa. Varsinainen kliimaksi oli, kun King Crimsonin ainoa Suomen keikka vm. 2003 sai päätöksensä Redin muodossa. Tyylikäs kitaristi on myös Belew. Fripp on taas nero joka pitäytyy spottivalojen ulkopuolella jopa lavalla.
Frippejä on vain yksi, mutta tämä norski edustaa itselleni helpommin lähestyttävää reunaa omassa genressään. Tämän ja Opethin kaltaiset jutut ovat kiinnostavia ja hyvinkin suositeltavia tuttavuuksia kaltaisilleni vanhan liiton äijiin päin kumartamaan tottuneille.Onkos tässä sitten uuden sukupolven Fripp?