Meillä on tässä käsillä aikamoinen tarina.
Rahm kumminkin torjunut mestaruuden Slovakiassa. Päänupin siis luulisi kestävän. Miettikää, sylkykupista sankariksi. Mä haluaisin uskoa siihen.
Nyt vaan on fakta se, että ton jengin on pakko uhrautua kiekon eteen eri tavalla. Varmasti sielä Puutio, Kapanen ja kumppanit, ketkä on Juhan hyviä ystäviä, haluavat ikään kuin pelata Juhan puolesta parasta lätkää ikinä. Meillä on oikeesti todella spesiaali jengi jalkeilla, voi olla että seuraavaa mahdollisuutta odotellaan taas se seitsemän vuotta. Sen tiedostaa niin kokenut kaarti kuin myös nuoriso. Heille tämä on enemmän mahdollisuus kuin uhka.
Hyökkäyksen täytyy pistää lätkää pussiin eri tavalla. Nyt ollaan nojattu loistavaan maalivahtiin. Taso tippuu selvästi. Rissanen ja Sissons nyt etunenässä, sitten kaivataan vielä napsu Mäenpäältä sekä Görtziltä. Iso, muttei mahdoton, vuori kiivettäväksi.
Tuo jengi ansaitsis mahdollisuuden pelata mitaleista, meiltä kannattajilta tarvitaan jälleen iso panos keskiviikkona. Annetaan se, mä ainakin uskon vielä siihen.
Kotivoitto, yks vierasvoitto ja kappas. 3-2 tilanteesta lauantain kotipeliin. Nyt on sen aika, meitä on tällä(kin) kaudella potkittu päähän noiden sulamisien takia. Ne on menneitä.
Usko ei sais koskaan loppua, ja mä henk. koht uskon vielä että tämä sarja käänetään meille.