Se, että vastustaja puolustaa tiiviisti keskialueen ei tarkoita, että pitäisi tyytyä heittämään päätykiekkoa. Kiekkokontrollilla ja ns.viivelähdöllä voi tulla, mutta siinä pitäisi olla eri variaatioita. Se vihollisen puolustuspaketti pitäisi saada jollain tavalla liikkeeseen ja rikki. Nyt KalPan hyökkäyksiinlähdöissä paistaa, ainakin omaan silmään, vaihtoehdottomuus. Se viivelähtö toistuu samanlaisena jolloin se on äärimmäisen helppo puolustaa pois. Etenkin noin organisoidun joukkueen kuin IFK.
Ja toinen mikä osui silmään niin sitä viivelähtöä haetaan liian orjallisesti. Jos on paikka pistää nopeasti pystyyn niin se olis tehtävä. Esim. oliko nyt HIFK:n 1-3 maali, jota edelsi paine omalla alueella. Oli vääntö laidassa, saatiin kiekko ja olis vonut laittaa lyhyen nopean syötön viereen ja siitä kaveri jalalla keskialueelle ja vaikka kiekko päätyy ja paine pois, mutta kiekon saanut pelaaja pyörähtikin takaisin päin siihen samaan sumppuun ajatuksena varmasti hakea se harjoiteltu lähtö. Tuli kiekonmenetys ja siitä seurauksena 1-3. Tietysti vain yksittäinen tilanne, mutta valitettavasti useassa pelissä toistunut.
KalPan peli toimii jotensakin säädyllisesti, jos vihollinen pelaa avoimempaa ja aktiivisempaa hyökkäyspeliä, mutta organisoidulla keskialueen puolustamisella KalPan pelin saa tukkoon kuin naapurin vessan (jos on ollut ummetusta monta päivää ja tuntuu, että nyt se saatana olis irtoamassa ja täytyisi mennä naapuriin kaffelle, kun tuli luvattua, niin kannattaa käydä mieluummin ennen naapurin luokse siirtymistä omassa WC:ssä yrittämässä eikä sitten naapurin sedän toiletissa tukkimassa sen kuin mikäkin sika!).
Laukkasen olis ehkä kannattanut vilkasta se edellinen HIFK:n Kuopion vierailu. pelasivat ihan samalla taktiikalla ja toimi ihan samalla tavalla. Huolestuttavaa ettei ollut oikein mitään keinoja löydetty, vaikka ihan selvää oli, että niin IFK tulee pelaamaan.
En halua leikellä tätä, koska kirjoitus on silkkaa asiaa. Lääkkeetkin ovat aivan oikeat. Tästä on hyvä vetää aasinsilta tämän illan matsiin.
Jokerit ja KalPa lähtivät peliin samankaltaisilla pelisuunnitelmilla. Molemmat halusivat kiekkokontrollin kautta hallita peliä ja rytmittää pelaamista oman mielensä mukaan. KalPa oli tässä selvästi parempi ja vei matsia pelin edetessä koko ajan enemmän. Kaikki joukkueen viisi ensimmäistä jäähyä olivat turhia, pelaajan huolimattomuudesta johtuvia rikkeitä, jotka tietenkin vaikeuttivat iltaa. KalPa kuitenkin antoi jälleen alivoimalla loistavaa painetta ja teki Jokerit aseettomaksi. Alivoimalla kyettiin jopa hyvään kiekkokontrolliin.
Ensimmäisen erän jälkeen ajattelin, että KalPa jauhaa vielä tästä varman voiton. Meidän pelaaminen on viime viikkoina kehittynyt harppauksin. Edellinen Jokerit-peli (4-0) voitettiin viivelähdöillä, mutta tänään pelattiin paljon monipuolisemmin. Viiveellä lähdettiin vaihtojen yhteydessä (kuten pitääkin), muuten hyökättiin useammalla rytmillä, myös nopeasti pystyyn. Juuri pitkät syötöt pystyyn ovat tuottaneet viime peleissä paljon maaleja. Kun pelaamisen rakenne lyhytsyöttöpelin kautta on kunnossa, mahdollistaa se myös pitemmät, tehokkaat syötöt. Monipuolinen kiekollinen pelaaminen näkyy näin tarkoituksenmukaisena vaihteluna pitkien ja lyhyiden syöttöjen välillä. KalPa hallitsi pelin virtausta ja rytmitti peliä ottelun edetessä koko ajan enemmän haluamallaan tavalla. Puolustajien ja hyökkääjien yhteistyö toimii, ja puolustajat tukevat hyökkäämistä upeasti. He kykenevät lukemaan tilanteita koko ajan paremmin, ja homma toimii sekä jalalla tuoden että monipuolisesti syöttämällä. Tämä tuottaa jatkuvan, oikeanlaisen uhan vastustajalle, ja silti viisikko pysyy koossa. Mahtavaa!
KalPan viisikko oli koko ajan tiiviimpi kuin Jokereilla. Tästä johtuen KalPa hyökkäsi paremmin, puolusti paremmin sekä oli parempi yli- ja alivoimalla. Kun maalivahtipeli on kunnossa, ei voittajasta jää silloin epäselvyyttä.
Jokerit ja Pelicans kuuluvat tällä hetkellä noihin BobHeinosen mainitsemiin heikompiin joukkueisiin. Niitä vastaan KalPa pystyy jo monipuoliseen hyökkäyspelaamiseen ja vie näitä pelejä melko kokonaisvaltaisesti. Tämän viikon tulokset kertovat kuitenkin siitä, että kovempiakin porukoita pystytään yhä paremmin haastamaan. Niitäkin vastaan pelaaminen kehittyy koko ajan.
Pelaajista täytyy nostaa esiin tietysti Joonas Lyytinen. Kavereiden kanssa ihasteltiin nuoren miehen pelaamista jo kahdessa ensimmäisessä erässä. Ennakkoluulotonta ja kiekollisesti varmaa toimintaa. Upeinta oli kuitenkin seurata Lyytisen kiekotonta pelaamista. Hän hakee paikkaa todella aktiivisesti ja tekee itsensä jatkuvasti hienosti pelattavaksi. Propsit valmennukselle, että jätkä pääsi myös ylivoimille. Kolmannen erän ensimmäisellä ylivoimalla Lyytinen haki monta kertaa aktiivisesti paikkaa syvyyssuunnassa liikkuen. Sitten napsahti, ja kyse ei todellakaan ollut sattumasta. Kun tarjoaa itsensä pelattavaksi noin hyvin, kaverin ei tarvitse olla Einstein saadakseen syöttöpisteen. Aivan mahtavaa! Tässä meillä on jälleen timantti. Pitkää sopimusta kouraan ja HETI!
Petri Lammassaari on nyt päässyt peliin sisälle ja on kyllä niin KalPan näköinen pelaaja kuin olla vain voi. Kulmissa jatkuvasti vaarallinen, koska kykenee epäortodoksisiin liikkeisiin. Hakee kavereita loistavilla syötöillä tai taikoo itsensä laukaisupaikkaan. Äärimmäisen luova taitoniekka. Jatkopaperia kouraan, koska tässä vaiheessa olisi typerää heittää Lampun itsensä sitkeä kuntouttaminen ja seuran kärsivällisyys romukoppaan. Uskon, että miehen pelaaminen tulee koko ajan paranemaan.
Onpa aika mellevää lähteä joulun viettoon. Voidaan hyvillä mielin tuikata joulumestaruussauna tulille, koska aikamoisen Siperian halki on tänä syksynä tarvottu. Tilanne on nyt kuitenkin se, että kaikki on oikeasti mahdollista ensi vuonna. Kauteen lähdettiin puolustuspeli edellä, mutta viimeinkin on löydetty myös oma hyökkäyspelaaminen, ja näiden välille aletaan saada jatkuvuutta. KalPaa on aiempaa vaikeampaa saada raiteiltaan rottamaisella fyysisellä pelaamisella, ja kyetään pelaamaan tiivistä ja hyvää puolustuspeliä. Näitä ulottuvuuksia tarvitaan keväällä. Kun hyökkääminenkin koko ajan kehittyy, tästä voi tulla vielä tosi hyvä kakku.
Nyt pelaajaliikenne rauhoitukseen ja työrauha pelin kehittämiseen, niin hyvä tulee. Kuopiossa ei todellakaan tarvitse, eikä pidä, tyytyä mihinkään välikauteen, vaan urku auki vaan. Näin saadaan uskottavuus takaisin ja vielä yleisökin hallille. Sarjataulukossa joukkueita tulee selkä edellä vastaan, ja nykyisellä trendillä KalPa menee heittämällä pleijareihin. Runkosarjaa on pelattu vasta hädin tuskin ensimmäinen puolikas. Heikolla alkukaudella eikä nykyhetkelläkään ei oikeastaan ole isossa kuvassa merkitystä. Oleellista on vain se, että peli kehittyy. Nyt ollaan pitkästä aikaa oikealla tiellä.
Hienoa, että lopulta saatiin täysi joukkue loukkaantumisista huolimatta kokoon. Ilomäki, Komulainen, Körkkö ja Ore olivat hyviä hakuja Kimmo Kapaselta. Kimmolla on kyllä silmää. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että nyt on tyydytty kehittämään muiden pelaajia. On siirryttävä rakentamaan omaa joukkuetta ja kehittämään omia pelaajia. Nyt tarvitaan pitkiä sopimuksia tärkeille omille nuorille pelaajille ja kehittyviä hakuja ulkopuolelta. Mitä vaikeampaa on taloudellisesti, sitä tärkeämpää on tehdä oikeita, pitkäjänteisiä liikkeitä pelaajapolitiikassa, koska se oikeasti kannattaa myös taloudellisesti. Joukkue on oltava jatkossakin, ja seuraa ei voi säästää hengiltä.