Kaisa Mäkäräinen – 2010-luvun kovin suomalaisurheilija

[sinikettu]

Koripalloa nyt ei voi pitää minään maailman parhaana urheilulajina, koska pituus on niin ratkaiseva tekijä, vaikka joillakin pelipaikoilla pelaa lyhyitäkin pelaajia. Absoluuttisesti taitavimmat pelaajat eivät ole lajinsa parhaat pelaajat. Toki on järjetöntä vertailla yksilö- ja joukkuelajeja keskenään. Lauri Markkanen on hieno urheilija, mutta ei koskaan pelaisi NBA:ssa, jos olisi keskimittainen.

En pidäkään koripalloa maailman kovimpana lajina, mutta NBA on kuitenkin maailman kovimpia ammattilaisurheiluliigoja.

En ole samaa mieltä pituudesta. Kaikissa kovissa lajeissa pitää olla poikkeuksellinen lahjakkuus. Koripallossa pituus on vaan hyvin näkyvämpää ja konkreettisempaa kuin jamaikalaisen lihassolujakauma, tai juoksijan hapenottokyky, lactate threshold tai kehon biomekaniikka. Koripallossa pituus on osa lahjakkuutta, eikä pohjimmiltaan mielestäni eroa siitä, että kenialaisella juoksijalla on tajuton hapenottokyky (joka on suurimmalta osin geneettisesti säädelty) ja optimaalinen kehon biomekaniikka juoksuun.

 

[sinikettu]

Jenkeissä tehtiin tutkimusta pituudesta ja koripallosta. Väh. 213 senttisistä (7.0 jenkkiläisessä pituusmitassa, Markkasen pituus) 20-40 vuotiaista amerikkalaisista lähes joka viides (!!!) on pelannut NBA:ssa! 17 % taisi olla tarkka lukema. Joka viides ampumahiihtäjä ei millään fyysisillä mitoilla voita yhtään mitään mutta noihin mittoihin kasvavista joka viides päätyy NBA:han. En halua vähätellä Markkasta mutta kertoo kyllä koripallosta lajina.

Olen tietoinen tuosta ja se ei muutenkaan ilmeisesti pidä paikkaansa.

Mutta kuten aiemmin sanoin, pituus on osa koripallon lahjakkuutta. Sama asia kuin sanoisit, että kertoo hiihdosta tai juoksusta lajina, kun hapenottokyky käytännössä seulotaan geneettisillä tekijöillä.

 

[enigma]

Markkanen ei tosiaan ilman pitkää pituuttaan olisi edes urheilija. Atleettisesti todella vaatimaton ja yksipuolinen urheilija kuten myös Yao Ming aikoinaan oli. Ominaisuudet kuitenkin koripalloon sopivia. Jääkiekkoilijat voivat esimerkiksi olla hyviä tenniksessä, jalkapallossa oman päälajinsa lisäksi.

Makuasioita kuten sanottu ja Hupulta jäätävää tilastoa, joka kertoo lajista enemmän kuin tuhat sanaa.

 

[Kirjoittelija]

Joku Lauri Markkanen tulee olemaan kiistatta Suomen kaikkien aikojen top-3 urheilija lähitulevaisuudessa, jos suuria uran päättäviä loukkaantumisia ei tapahdu. Koripallo kun on aivan vitun kova laji näihin hiihtoihin ja kuviokelluntoihin nähden. Jos pystyy pelaan edes viisikin hyvää kautta NBA:ssa, niin menee mun listoilla kaikkien aikojen suomalaisurheilijaksi.

Joo kyllähän siinä Jari Litmanen ja Sami Hyypiä jäävät taakse, jos joku pelaa viisi hyvää kautta NBA:ssa. Kun on niin kovin kilpailtu laji tuo koripallo.

 

[Huppu]

Olen tietoinen tuosta ja se ei muutenkaan ilmeisesti pidä paikkaansa.

Mutta kuten aiemmin sanoin, pituus on osa koripallon lahjakkuutta. Sama asia kuin sanoisit, että kertoo hiihdosta tai juoksusta lajina, kun hapenottokyky käytännössä seulotaan geneettisillä tekijöillä.

Tämä silti kertoo vahvasti että argumentti koripallon suuruudesta puolustamassa Markkasta kovimpana suomalaisurheilijana on pätemätön koska pituushaarukkaa josta lähes koko NBA koostuu on joitain prosentteja maapallon väestöstä.

Juoksulajit on genetiikkaa yhdistettynä oikeaan harjoitteluun. Hiihtolajeissa tekniikka on merkittävää.

 

[sinikettu]

Markkanen ei tosiaan ilman pitkää pituuttaan olisi edes urheilija. Atleettisesti todella vaatimaton ja yksipuolinen urheilija kuten myös Yao Ming aikoinaan oli. Ominaisuudet kuitenkin koripalloon sopivia. Jääkiekkoilijat voivat esimerkiksi olla hyviä tenniksessä, jalkapallossa oman päälajinsa lisäksi.

Makuasioita kuten sanottu ja Hupulta jäätävää tilastoa, joka kertoo lajista enemmän kuin tuhat sanaa.

Niin. Sama kuin sanoisi, että Paavo Nurmi on atleettisesti hyvin vaatimaton urheilija, mutta sattuu vaan saaneen geeniloton hapenottokyvyn suhteen. yli 214 cm koripalloilija on samanlainen atleettinen friikki kuin Usain Bolt vaikka.

Eikä tuo 17 % prossaa edes taida pitää paikkaansa. Luin joskus jonkun blogikirjoituksen, jossa vähän rukkailtiin lukuja ja ei päädytty ihan samaan tulokseen. En vaan löydä enää tuota. Joku yrittää tässä laskeskella luvun noin kolmeen prosenttiin, mikä on toki kohtuullinen luku sekin.

 

[sinikettu]

Tämä silti kertoo vahvasti että argumentti koripallon suuruudesta puolustamassa Markkasta kovimpana suomalaisurheilijana on pätemätön koska pituushaarukkaa josta lähes koko NBA koostuu on joitain prosentteja maapallon väestöstä.

Tämä argumentti puolestaan kertoo, että missään kovassa lajissa pärjääminen on pätemätön, koska missään kovassa lajissa ei voi pärjätä, ellei kuulu geneettisesti muutamaan lahjakkaimpaan prosenttiin. Ei edes teknisissä lajeissa. Koripallossa lahjakkuus on vaan näkyvämpää kuin yleensä. Toki Koripallo kuulunee pikajuoksun ohella niihin lajeihin, joissa fyysinen genetiikka on vahvimpia menestyksen suhteen.

Juoksulajit on genetiikkaa yhdistettynä oikeaan harjoitteluun. Hiihtolajeissa tekniikka on merkittävää.

Kyllä. Olen samaa mieltä, että mitä "teknisempi" laji on, sitä vähemmän fyysinen genetiikka merkitsee. Kannattaa toki muistaa, että persoonallisuuspiirteillä, jotka johtavat kovaan harjoitteluun ja menestyshaluun, on suuri perinnöllisyysaste.

 

[Fullhazard]

En ole samaa mieltä pituudesta. Kaikissa kovissa lajeissa pitää olla poikkeuksellinen lahjakkuus. Koripallossa pituus on vaan hyvin näkyvämpää ja konkreettisempaa kuin jamaikalaisen lihassolujakauma, tai juoksijan hapenottokyky, lactate threshold tai kehon biomekaniikka. Koripallossa pituus on osa lahjakkuutta, eikä pohjimmiltaan mielestäni eroa siitä, että kenialaisella juoksijalla on tajuton hapenottokyky (joka on suurimmalta osin geneettisesti säädelty) ja optimaalinen kehon biomekaniikka juoksuun

Olet sinänsä ihan oikeassa, mutta tämä pätee paremmin yksilölajeihin, koripallo ei ole yksilölaji. Esimerkiksi jalkapallossa ei vaadita äärimmäisiä fyysisiä ominaisuuksia, että voisi olla paras pelaaja, vaan "lajitaito" ratkaisee. Se, että voi absoluuttisesti olla paras koripalloilija niin vaatii "melkein" sen, että on äärimmäisen pitkä. Todennäköisyys sille, että on tarpeeksi pitkä lienee kuitenkin ihan muutaman prosentin luokkaa tai jopa vähemmän. Mielestäni on silti turha vertailla yksilö- ja joukkuelajeja keskenään, kuten aiemmassa viestissäni totesin.

 

[Huppu]

Tämä argumentti puolestaan kertoo, että missään kovassa lajissa pärjääminen on pätemätön, koska missään kovassa lajissa ei voi pärjätä, ellei kuulu geneettisesti muutamaan lahjakkaimpaan prosenttiin. Ei edes teknisissä lajeissa. Koripallossa lahjakkuus on vaan näkyvämpää kuin yleensä.

Kyllä. Olen samaa mieltä, että mitä "teknisempi" laji on, sitä vähemmän fyysinen genetiikka merkitsee. Kannattaa toki muistaa, että persoonallisuuspiirteillä, jotka johtavat kovaan harjoitteluun ja menestyshaluun, on suuri perinnöllisyysaste.

Kyllä mä sanoisin että esim jalkapallossa genetiikan osuus on paljon vähäisempää kuin vaikka puhutussa koripallossa. Kuin myös vaikka tenniksessä. Tai jääkiekossa. Tai golfissa, ammunnassa, lumilautailussa jne jne...

 

[Barney]

Jos pystyy pelaan edes viisikin hyvää kautta NBA:ssa, niin menee mun listoilla kaikkien aikojen suomalaisurheilijaksi.

Sitten arvostat selkeästi koripalloa melko paljon lajina. Suomesta löytyy kuitenkin kaveri, joka on yhdellä kaudella valittu maailman kolmen parhaan jalkapalloilijan joukkoon. Samainen kaveri iski Mestareiden liigassa maaliennätyksen, jonka joku Lionel Messi rikkoi vasta 16 vuoden jälkeen. Saa nousta Markkanen ihan NBA:n parhaiden pelaajien joukkoon moneksi vuodeksi ennen kuin edes haastaa Litmasta ainakaan minun papereissani.

 

[enigma]

Tämä argumentti puolestaan kertoo, että missään kovassa lajissa pärjääminen on pätemätön, koska missään kovassa lajissa ei voi pärjätä, ellei kuulu geneettisesti muutamaan lahjakkaimpaan prosenttiin.

Harvassa lajissa kuitenkaan asettamalla kaverit riviin voi suoraan nähdä, että kenestä on pelaamaan maailman korkeimmalla tasolla ja kenestä ei.

 

[Kirjoittelija]

Sitten arvostat selkeästi koripalloa melko paljon lajina. Suomesta löytyy kuitenkin kaveri, joka on yhdellä kaudella valittu maailman kolmen parhaan jalkapalloilijan joukkoon.

Ei ihan valittu vaikka Ballon d'Or -äänestyksessä olikin kolmas:

1995 FIFA World Player of the Year - Wikipedia

 

[Stevie]

Ei ihan valittu vaikka Ballon d'Or -äänestyksessä olikin kolmas:

1995 FIFA World Player of the Year - Wikipedia

Olisi pitänyt valita tuona vuonna. Vääryys.
e: @Barney jalkapallo yleisesti-ketjussa voisi näistä äänestyksistä jatkaa

 

[Barney]

Ei ihan valittu vaikka Ballon d'Or -äänestyksessä olikin kolmas:

1995 FIFA World Player of the Year - Wikipedia

Korjataan: Euroopan vuoden jalkapalloilija eli kolmen parhaan Euroopassa pelaavan jalkapalloilijan joukossa, johon kuuluivat käytännössä kaikki maailman parhaat jalkapalloilijat.

 

[Unkka]

No se vaan on niin, että pohjoisen ihmisillä ei ole itsevarmuutta, paitsi Paavo Väyrysellä.

 

[greatLeo]

Koripallossa lahjakkuus on vaan näkyvämpää kuin yleensä.

Pakkohan tälle on keksiä oma terminsä. Ihme kun kukaan ei ole vielä maininnut. Koripallossa on siis tärkeää pituuslahjakkuus.

 

[Barnes]

MC:n voitto on kovempi suoritus kuin olympiakulta & vaatii "vähän" enemmän kuin yhden hyvän kisan.

"Yksi hyvä kisa" ei oikein käy perusteluna, kun katsastetaan tämän vuosikymmenen menestyjien olympiasaaliita:

Magdalena Neuner: kaksi kultaa ja yksi hopea
Tora Berger: Kulta ja hopea
Darya Domratsheva: kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi
Laura Dahlmeier: Kaksi kultaa ja yksi pronssi
Gabriela Koukalova: yksi hopea
Olga Zaitseva: yksi hopea
Marie Dorin Habert: yksi pronssi
Andrea Henkel: yksi kulta (tosin vuodelta 2002 mutta onpahan kuitenkin)
Anastasia Kuzmina: kolme kultaa ja kolme hopeaa
Kaisa Mäkäräinen: kuudes ja yhdeksäs
Dorothea Wierer: kaksi kertaa kuudes ja kerran seitsemäs
Helena Ekholm: yhdeksäs ja yhdestoista

Menestyjäksi vaaditaan tässä yhteydessä vähintään kahta sijoittumista maailmancupin kokonaiskisan TOP5:een. Kuzmina pääsi mukaan olympiamenestyksellään, joka kompensoi ihan kivasti tuon puutteen.

Eihän tuosta valitettavasti jää mitään epäselvyyttä, että ketkä eivät ole olympialaisissa onnistuneet verrattuna maailmancupin meriitteihin.

 

[Stockton Finest]

"Yksi hyvä kisa" ei oikein käy perusteluna, kun katsastetaan tämän vuosikymmenen menestyjien olympiasaaliita:

Magdalena Neuner: kaksi kultaa ja yksi hopea
Tora Berger: Kulta ja hopea
Darya Domratsheva: kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi
Laura Dahlmeier: Kaksi kultaa ja yksi pronssi
Gabriela Koukalova: yksi hopea
Olga Zaitseva: yksi hopea
Marie Dorin Habert: yksi pronssi
Andrea Henkel: yksi kulta (tosin vuodelta 2002 mutta onpahan kuitenkin)
Anastasia Kuzmina: kolme kultaa ja kolme hopeaa
Kaisa Mäkäräinen: kuudes ja yhdeksäs
Dorothea Wierer: kaksi kertaa kuudes ja kerran seitsemäs
Helena Ekholm: yhdeksäs ja yhdestoista

Menestyjäksi vaaditaan tässä yhteydessä vähintään kahta sijoittumista maailmancupin kokonaiskisan TOP5:een. Kuzmina pääsi mukaan olympiamenestyksellään, joka kompensoi ihan kivasti tuon puutteen.

Eihän tuosta valitettavasti jää mitään epäselvyyttä, että ketkä eivät ole olympialaisissa onnistuneet verrattuna maailmancupin meriitteihin.

Yhdellä hyvällä kisalla on mahdollista voittaa olympiakulta. MC:n voitto vaatii kovalla tasolla suorittamista monissa kisoissa. Ihan eri luokan saavutuksia.

 

[RonSwanson]

Ei mitään supertähtistatuksia tarvita. Jos pelaa samanlaisia kausia kuin nyt, niin hyvä tulee. Viimeistä rankingia on hankala vielä sanoa.

Paavo Nurmi veti vuonna hiekka ja kivi. Hankala arvioida nykypäivän tilanteeseen nähden, mutta top-listat historiallisista tekijöistä pitäisi laittaa omaan kategoriaansa vuosikymmenittäin tai maksimissaan parinkymmenen vuoden välein. En ole mikään ennen oli kaikki paremmin -haikailija. Nurmen aikana taso oli vaan huono. Useissa lajeissa ei ole mitään kosketuspintaa nykyisyyteen tason ja kilpailun suhteen. Toisaalta, jos jonkun menneen urheilijan pitää top-listoille laittaa, niin kyllähän se ensimmäinen nimi Nurmi on.

EI tuo nyt ihan suoraan noinkaan mene. Esimerkiksi Lasse Virenin ajoilla oltaisiin vielä 2012 olympialaisissa oltu top-10:ssä. Se, että Lasse teki ne silloin ja ne olivat silloisia maailmanennätyksiä/olympiakullan arvoisia vetoja, ei mielestäni vähennä hänen saavutustaan. Täysin eri asia esimerkiksi jääkiekossa, jossa Gretzkyn aikaiset tehopisteet ovat jotain 2,5x suurempia kausitasolla, kuin mitä nykyään pistepörssin voittajilla. Mutta toistan edelleen, että Lasse Viren vuodelta 1972 olisi vielä nykyään 10 000m juoksussa MAAILMAN TOP-10. Haluan tällä vähän herättää ajatusta/kunnioitusta myös 50v takaisiin menestyjiin.

Oon kattonut samaa esimerkiksi Olli-Pekka Karjalaisen kohdalla. Hänen 79,59 vuoden 2008 kesäolympialaisissa olisi riittänyt 2012 olympialaisissa hopeaan ja 20016 kultaan. Olli-Pekka kuitenkin vuonna 2008 kiskaisi itsensä kuudenneksi.. Eli ei toi ihan mustavalkoista ole, että nykyajan huiput ala Lauri Markkanen ovat automaattisesti meidän kaikkien aikojen urheilijoita.

 

[sinikettu]

EI tuo nyt ihan suoraan noinkaan mene. Esimerkiksi Lasse Virenin ajoilla oltaisiin vielä 2012 olympialaisissa oltu top-10:ssä. Se, että Lasse teki ne silloin ja ne olivat silloisia maailmanennätyksiä/olympiakullan arvoisia vetoja, ei mielestäni vähennä hänen saavutustaan.

Tätä en nyt sinänsä väitäkään. Pääasiallinen ydin viestissäni oli kyseenalaistaa tätä ilmeisesti niin itsestäänselvää asiaa, että menneet huiput ovat automaattisesti kaikkien aikojen kovimpia urheilijoita vain koska sattuivat kilpailemaan aikana, jolloin kilpailu ei ollut läheskään yhtä kovaa. Sen lisäksi pienten yksilölajien liiallista painotusta. Viren toki kuuluu top-kymppiin omalta osaltani. Ei paljon valkoihoisia juokse noilla ajoilla tänä päivänä.

 

[The Hockey Handbook]

Yhdellä hyvällä kisalla on mahdollista voittaa olympiakulta. MC:n voitto vaatii kovalla tasolla suorittamista monissa kisoissa. Ihan eri luokan saavutuksia.

Toisaalta olympiavuonna voitettua maiilmancupin voittoa ei voi paljoa arvostaa, koska jotkut panostavat kyseisenä vuonna ainoastaan arvokisoihin. Kaisa voitti 2014 maailmancupin, mutta kyseisenä vuonna paras ampumahiihtäjä oli Darya Domratsheva, joka voitti kolme olympiakultaa. Domratsheva oli maailmancupin kolmas. Jos olympialaisissa olisi jaettu maailmancupin pisteitä niin Kaisa olisi jäänyt selvästi Domratshevan taakse myös maailmancupissa. Sotshissa taidettiin jossain joukkuekilpailussa jakaakin maailmancupin pisteitä...

 

[Harzan]

Yhdellä hyvällä kisalla on mahdollista voittaa olympiakulta. MC:n voitto vaatii kovalla tasolla suorittamista monissa kisoissa. Ihan eri luokan saavutuksia.

Niin, mutta kumpi on vaikeampaa? Voittaa joku tietty ennalta nimetty yksi kisa vai suorittaa tasaisen hyvin koko kausi?

 

[Knutsen]

Niin, mutta kumpi on vaikeampaa? Voittaa joku tietty ennalta nimetty yksi kisa vai suorittaa tasaisen hyvin koko kausi?

Vuodesta 2000 alkaen, eli 17 mahdollisuutta, miesten maailmancupin on voittanut 6 eri henkilöä. Vastaavalla ajalla on nopean laskuni mukaan ollut 19 henkilökohtaista olympiakultaa tarjolla, jotka on jaettu 11 henkilön kesken. Naisissa vastaavat voittajien määrät on 13 ja 12. Kumpi siis mahtaa olla helpompaa, miehissä ainakin olympiakulta osunut selvästi useammalle?

 

[Roger Moore]

Yleisesti ihan älyvapaata arvostaa maailmancupin kokonaiskisan voitto olympiakullan edelle, olipa sitten mikä tahansa laji kyseessä. Olympiakulta on olympiakulta, ja sen voittamiseen urheilija tähtää ja en usko että kukaan ampumahiihtäjä tai muunkaan lajin urheilija tavoittelee mitään maailmancupin osakisavoittoja, vaan olympiakulta on se suurin voitto minkä voi saavuttaa.

 

[Barnes]

Yhdellä hyvällä kisalla on mahdollista voittaa olympiakulta.

Niin, vuosikymmenen ykköstykeistä* Berger, Neuner, Domratsheva ja Dahlmeier ovat sen voittaneet, jopa useampiakin. Maailmancupmenestyshän Mäkäräisellä kestää vertailun kaikkiin noihin neljään. Arvokisat ovatkin sitten ihan toinen tarina...

Tosin niin iso puute kuin henkilökohtainen olympiamitali on, ei sen tulee antaa pyyhkiä kaikkea poiskaan. Esimerkiksi Anssi Koivuranta on omissa papereissani parempi kuin Jaakko Tallus, vaikka näistä Tallus on olympiamitalisti ja Koivuranta ei. En myöskään pidä kaksinkertaista olympiapronssimitalistia, Tiril Eckhoffia parempana ampumahiihtäjänä kuin Kaisa Mäkäräistä. Ainakaan vielä.

Tähti tarkoittaa Anastasia Kuzminaa, joka olympiamenestykseltään on kaikkein kovin naisampumahiihtäjä ikinä, mutta alkanut maailmancupissa toden teolla pärjäämään vasta tällä kaudella. Muutenhan Kuzmina on aina ollut olympialaisten ulkopuolella muiden huippujen varjossa.