Kaisa Mäkäräinen – 2010-luvun kovin suomalaisurheilija

[Harzan]

Yleisesti ihan älyvapaata arvostaa maailmancupin kokonaiskisan voitto olympiakullan edelle, olipa sitten mikä tahansa laji kyseessä. Olympiakulta on olympiakulta, ja sen voittamiseen urheilija tähtää ja en usko että kukaan ampumahiihtäjä tai muunkaan lajin urheilija tavoittelee mitään maailmancupin osakisavoittoja, vaan olympiakulta on se suurin voitto minkä voi saavuttaa.

Juu, eiköhän jokainen ampumahiihtäjä valitsisi uransa saldoksi mieluummin yhden olympiakullan ja nolla MC-osakilpailuvoittoa kuin vaikkapa 15 MC-osakilpailuvoittoa ja nolla olympiakultaa.

 

[Stockton Finest]

Niin, mutta kumpi on vaikeampaa? Voittaa joku tietty ennalta nimetty yksi kisa vai suorittaa tasaisen hyvin koko kausi?

Suorittaa tasaisen hyvin koko kausi. Arvostan MC:n mestaruutta enemmän koska se vaatii monta hyvää kisaa ja pitkäaikaista suorittamista korkealla tasolla. Ymmärrän myös sen miksi olympiakultaa pidetään kovempana saavutuksena, vaikka en sitä mieltä olekkaan.

 

[Roger Moore]

Suorittaa tasaisen hyvin koko kausi. Arvostan MC:n mestaruutta enemmän koska se vaatii monta hyvää kisaa ja pitkäaikaista suorittamista korkealla tasolla. Ymmärrän myös sen miksi olympiakultaa pidetään kovempana saavutuksena, vaikka en sitä mieltä olekkaan.

Olympiakullan voit voittaa vain joka neljäs vuosi, maailmancupin voittoon on mahdollisuus vuosi toisensa jälkeen.

 

[Huppu]

Olympiakullan voit voittaa vain joka neljäs vuosi, maailmancupin voittoon on mahdollisuus vuosi toisensa jälkeen.

Olympialaisissa voi voittaa sillä yhdellä pöljällä päivällä. Keliolosuhteet voi myös vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi monessa lajissa.

Kiekkopuolella on monesti kysytty Stanley Cup vai olympiakulta. Harva NHL-pelaaja vastaa olympiakulta vaikka kysymystä kierrelläänkin usein.

 

[Roger Moore]

Kiekkopuolella on monesti kysytty Stanley Cup vai olympiakulta. Harva NHL-pelaaja vastaa olympiakulta vaikka kysymystä kierrelläänkin usein.

Toki, mutta eihän näiden vertailu sinänsä ole mielekästä, eli yksilölajin maailmancup vs. olympiakulta, tai sitten Stanley Cup ja jääkiekon olympiakulta. Joukkuepelissä on kuitenkin ihan eri lainalaisuudet mitä tulee yksilöurheiluun, käytännössä voit olla maailman paras mutta et silti pääse edes taistelemaan siitä kannusta. Lisäksi Stanley Cupin voittamiseen pitää kuitenkin pelata ensin se lähes 100 peliä muita pelejä ennekuin pääset edes koko kannusta taistelemaan, ja pudotuspelitkin kestää sen kaksi kuukautta.

 

[Undrafted]

Lajista ja urheilijan iästä riippuen mahdollisuuksia olympiakultaan on hyvin rajallisesti voi jopa jäädä yksittäiseen mahdollisuuteen, kun taas maailmancupin kokonaisvoitosta kisataan vuosittain. Toki olympiakultaan voi yltään yksittäisellä onnenkantamoisella, kun maailmancupin kokonaisvoittoon tarvitaan tasaista suorittamista useampana viikkona. Suuren yleisön silmissä olympiavoittaja menee varmasti edelle arvostuksessa ja huomiossa, koska monikaan olympiakisoja seuraava ei seuraa maailmancupin kisoja ollenkaan.

Mäkäräisen osalta olisi kiinnostava nähdä tilastoa miten kisasijoitukset jakautuvat pitkin kautta.

 

[jalperi]

Mäkäräisen osalta olisi kiinnostava nähdä tilastoa miten kisasijoitukset jakautuvat pitkin kautta.

Tuosta voi katella noita: MAKARAINEN Kaisa personal data, photos (Edit: linkki biathlon.com.ua sivustolle Kaisa Mäkäräisen profiiliin. )

 

[Undrafted]

Tuosta voi katella noita: MAKARAINEN Kaisa personal data, photos (Edit: linkki biathlon.com.ua sivustolle Kaisa Mäkäräisen profiiliin. )

Kiitos linkistä. Ihan jänniähän nuo Kaisan kaudet ovat. Tulee hyviä kisapaikkoja ja toisaalta sellaisia, missä ei tulosta synny. Paljon enemmän vaihtelua sijoituksissa mitä olisin veikannut. En siis aktiivisesti maailmancuppia seuraa vaan otsikoiden varassa pitkälti. Joskus tulee jotain kisaviikonloppua seurattua. Ei Kaisalla podiumsijat mitään arkipäivää näyttäneet olevan tilastoissa ja näyttäneet keskittyvän, että jossain kisapaikassa tuleekin kovaa tulosta useamman podiumpaikan muodossa.

 

[peruspata]

Ikävä olla ikävä ihminen, mutta luonnollisesti "ei minkäänlaista merkitystä"-kilpailussa Mäkäräinen ampuu helppoja nollia.

 

[Barney]

Minusta voidaan lopettaa puheet siitä, että Kaisa on huono ampumaan eikä pää kestä kovissa paikoissa. Tänäänkin kovassa paikassa Olympialaisissa ampui nollat samaan aikaan kuin esimerkiksi Norjan Eckhoff ei saanut edes varapatruunoilla kaikkia tauluja alas ja joutui sakkoringille. Myös hyvänä ampujana tunnettu Wierer ampui pystypaikalta kaksi laukausta ohi.

 

[Kalzu]

Maailmancup-titteleiden ja arvokisavoittojen vertailu on "apples and oranges". Huipuille maailmancup on jopa helpompi voittaa, kun parempi perustaso nousee esiin kauden aikana, kun taas arvokisoissa pitää saada itsestään paras irti paineen alla. Toisaalta keskinkertaisuudet eivät voita maailmancupia, mutta arvokisoissa voi voittaa hyvänä päivänä. Ampumahiihtäjien fokus ilmeisestikin on aika vahvasti arvokisoissa, joten varmaankin kultamitalit merkitsevät enemmän kuin kristallipallot. (Vrt. esim. alppihiihtoon, jossa arvokisat ovat enemmän kisa muiden joukossa varsinkin kärkinimille.)

Hieno ura Kaisalla on ollut. Ei se olympiamitalin puute sitä niin paljoa himmennä. Ei Janne Ahosellakaan ole sitä henk. koht. puolelta, mutta ei hänen legendaarista statustaan kukaan kyseenalaista. Enemmänkin arvokisakultien vähyys on tahrana Kaisan CV:ssä. Yhdeltä tämän vuosikymmenen parhaalta naisampumahiihtäjältä voisi odottaa enemmän kuin yhden kultamitalin, joka vuosi on kuitenkin neljä mahdollisuutta. Alisuorittamista on nähty arvokisoissa. Johtuneeko epävarmuudesta ammunnassa, että paineen alla tulee epäonnistumisia?

 

[Hiihtofani]

Suomen sekaviestijoukkue hienosti 6. n. 30s mitalisijoista. Jos Mari Laukkaen olisi hiihtänyt mukana, joka normaalisti on n. minuutin parempi kuin Laura Toivanen, parhaina päivinään reilusti ennemmänkin niin myös Kaisa Mäkäräinenkin olisi nyt olympiamitalisti.

Mutta Jylhän linja on se, että Laukkanen hiihtää mielummin kaverinsa Pärmäkosken kanssa huomenna parisprinttiä Laukkasen omien sanojensa mukaan menee nauttimaan ilman sijotustavoitteita.

Ei mitalit nähtävästi kiinnosta.

 

[Roger Moore]

Hieno ura Kaisalla on ollut. Ei se olympiamitalin puute sitä niin paljoa himmennä. Ei Janne Ahosellakaan ole sitä henk. koht. puolelta, mutta ei hänen legendaarista statustaan kukaan kyseenalaista. Enemmänkin arvokisakultien vähyys on tahrana Kaisan CV:ssä.

En ole ikinä ymmärtänyt tätä Janne Ahosen nimen esille nostamista tässä Mäkäräisen yhteydessä. Ahosella on kuitenkin ne kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja viisi mäkiviikon voittoa, ja etenkin nuo jälkimmäisenä mainitut asiat on ne mitkä nostaa Ahosen yhdeksi mäkihypyn suurimmaksi ja arvostetuimmaksi legendaksi, koska mäkiviikon voitto on mäkihyppääjälle se toiseksi kovin juttu olympiakullan jälkeen, joskus kuullut jopa jutun että mäkiviikkoa arvostettaisiin olympialaisten edellekin mutta tätä en tiedä.

Kyllähän Mäkäräisellä yleisesti tuo arvokisamitalien määrä on siinä mielessä heikko, kun miettii että ampumahiihdossa arvokisat on joka vuosi ja ainoastaan yksissä kisoissa on tullut enemmän kuin yksi mitali. Toki tuo kulta + hopea + neljä pronssia MM-tasolta on enemmän kuin mitä kukaan tulee koskaan saavuttamaan, mutta jos sitä vertaa maailmancupin suorituksiin niin väkisinkin hiipii mieleen ajatus että enempäänkin olisi ollut rahkeita, etenkin olympialaisissa...

 

[Ilmestyskirjanpitaja]

Suomen sekaviestijoukkue hienosti 6. n. 30s mitalisijoista. Jos Mari Laukkaen olisi hiihtänyt mukana, joka normaalisti on n. minuutin parempi kuin Laura Toivanen, parhaina päivinään reilusti ennemmänkin niin myös Kaisa Mäkäräinenkin olisi nyt olympiamitalisti.

Mutta Jylhän linja on se, että Laukkanen hiihtää mielummin kaverinsa Pärmäkosken kanssa huomenna parisprinttiä Laukkasen omien sanojensa mukaan menee nauttimaan ilman sijotustavoitteita.

Ei mitalit nähtävästi kiinnosta.

Niihin Laukkasen kuuteen varapanokseen ja minimissaan yhteen kierrokseen olisi hukkunut yli 30s.

Aivan mahtava suoritus joukkueelta mutta ei kelpaa? Onneksi huomenna on Mari ilman pyssya ja Riitta-Liisa sivussa niin mitalivoiveet paranevat.

Sori OT

 

[Hiihtofani]

Niihin Laukkasen kuuteen varapanokseen ja minimissaan yhteen kierrokseen olisi hukkunut yli 30s.

Niin kuin tuolla toisessa topicissakin asian kerroin. esim 7.5km olympiasprintissä Laukkasen hiihtovauhti oli 3m kovempaa. Se olisi kestänyt helposti noi hutilaukaukset,enkä usko että mitään 6 hutisarjaa olisi tullut. Se ei vastaa Laukkasen keskiarvoja.

 

[Pekkis]

Ampumahiihtäjien fokus ilmeisestikin on aika vahvasti arvokisoissa, joten varmaankin kultamitalit merkitsevät enemmän kuin kristallipallot.

Kaisalta kysyttiin MM vai MC, niin Kaisa vastasi MC. Ja kyllähän cupin voitto tuo palkintorahaa ihan eri lailla, kuin yhden yksittäisen kilpailun voitto. Raha rauhoittaa.

 

[Kalzu]

En ole ikinä ymmärtänyt tätä Janne Ahosen nimen esille nostamista tässä Mäkäräisen yhteydessä. Ahosella on kuitenkin ne kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja viisi mäkiviikon voittoa, ja etenkin nuo jälkimmäisenä mainitut asiat on ne mitkä nostaa Ahosen yhdeksi mäkihypyn suurimmaksi ja arvostetuimmaksi legendaksi, koska mäkiviikon voitto on mäkihyppääjälle se toiseksi kovin juttu olympiakullan jälkeen, joskus kuullut jopa jutun että mäkiviikkoa arvostettaisiin olympialaisten edellekin mutta tätä en tiedä.

Itsekin arvostan mäkiviikon toiseksi korkeimmalle, mutta oma ykköseni on maailmancup-titteli.

Varmastikin saavutusten arvojärjestyksestä on monenlaisia mielipiteitä, niin urheilijoiden kuin lajia seuraavienkin parissa. Tärkeintä on kuitenkin katsoa uran kokonaiskuvaa. Mitä Kaisaan tulee, niin ei varmastikaan ole kovin montaa MC-tittelitöntä ampumahiihtäjää niin vahvalla arvokisarekordilla, etta rankkaisin heidät Kaisan yläpuolelle.

 

[Salama44]

Niihin Laukkasen kuuteen varapanokseen ja minimissaan yhteen kierrokseen olisi hukkunut yli 30s.

Aivan mahtava suoritus joukkueelta mutta ei kelpaa? Onneksi huomenna on Mari ilman pyssya ja Riitta-Liisa sivussa niin mitalivoiveet paranevat.

Sori OT

Laura Toivonen piti naisten veistissä Suomen 8. sijalla ja takasi sillä sen että Mäkäräinen saattoi nostaa Suomen viestin kärkeen.

Laukkanen pääsi kärjestä matkaan ja ampui varapanoksista huolimatta 2 sakkoa ja pudotti Suomen kärjestä 13. sijalle. Se spekulaatiosta Laukkasen hyödystä sekaviestiin. Jos Laukkanen olisi sen hiihtänyt Suomi ei olisi ollut 10 joukossa.

 

[Hiihtofani]

Laura Toivonen piti naisten veistissä Suomen 8. sijalla ja takasi sillä sen että Mäkäräinen saattoi nostaa Suomen viestin kärkeen.

Laukkanen pääsi kärjestä matkaan ja ampui varapanoksista huolimatta 2 sakkoa ja pudotti Suomen kärjestä 13. sijalle. Se spekulaatiosta Laukkasen hyödystä sekaviestiin. Jos Laukkanen olisi sen hiihtänyt Suomi ei olisi ollut 10 joukossa.

Laukkanen oli väsynyt ja henkisesti sekaisin eilisestä pariviestistä ja omasi vain sekunnin nopeamman hiihtoajan kuin Toivanen. Normaalisti Laukkanen on minuuttitolkulla nopeampi kuin Toivanen. Ampumahiihtäjä ei ole tottunut palautumaan todella kovista vedoista.

... ja joutui muutenkin pahaan tuulirakoon. Esim. hyvänä ampujana tunnettu Hildebrand veti 4 hutia ja yhden sakkokierroksen samoin tämä norjalainen 2 sakkokierrosta....

 

[Ilmestyskirjanpitaja]

Laura Toivonen piti naisten veistissä Suomen 8. sijalla ja takasi sillä sen että Mäkäräinen saattoi nostaa Suomen viestin kärkeen.

Laukkanen pääsi kärjestä matkaan ja ampui varapanoksista huolimatta 2 sakkoa ja pudotti Suomen kärjestä 13. sijalle. Se spekulaatiosta Laukkasen hyödystä sekaviestiin. Jos Laukkanen olisi sen hiihtänyt Suomi ei olisi ollut 10 joukossa.

Nimenomaan. Laukkasen kunto (ja oletettavasti raskas henkinen taakka) olivat tiedossa ja Toivasen valinta oli tasan oikea sekaviestiin. Avausosuus on muutenkin aina roikkumista, parempi pistaa varma ampuja

 

[Ilmestyskirjanpitaja]

Laukkanen oli väsynyt ja henkisesti sekaisin eilisestä pariviestistä ja omasi vain sekunnin nopeamman hiihtoajan kuin Toivanen. Normaalisti Laukkanen on minuuttitolkulla nopeampi kuin Toivanen. Ampumahiihtäjä ei ole tottunut palautumaan todella kovista vedoista.

... ja joutui muutenkin pahaan tuulirakoon. Esim. hyvänä ampujana tunnettu Hildebrand veti 4 hutia ja yhden sakkokierroksen samoin tämä norjalainen 2 sakkokierrosta....

Tiedossa oli koko ajan myos Marin ampumakunto. Siinahan se ero tulee. Toinen on varma ampuja ja hidas hiihtaja, toinen ei ole edes lahella parasta hiihtokuntoaan ja sen paalle ampumatarkkuus on ollut omalla tasolla, eli joko osuu kaikki tai tarvitsisi kiekkomaalin osuakseen.

Yritan olla enaa vastaamatta naihin koska kaikki suhteellisuudentaju on kaikonnut jo ajat sitten. Paitsi tietysti Roposen legendaarinen ura kaikkialla paitsi Suomen Cupissa ja teikalaisen excelissa

 

[Salama44]

Onkohan näin kun meillä kaksinkerainen olympiavoittaja ja vielä maailmanmestarikin sama mies. Montako mestaruutta Mäkäräisellä on?

 

[Huppu]

Onkohan näin kun meillä kaksinkerainen olympiavoittaja ja vielä maailmanmestarikin sama mies. Montako mestaruutta Mäkäräisellä on?

Se on miten asiat näkee mutta Iivo Niskasella on aikusissa kansainvälisellä tasolla neljä henkilökohtaista voittoa ja Sotshin parisprintti. Arvokisaonnistumisprosentti kyllä huikea. Mutta ei silti ole ollut sen tason urheilija että edes voisi taistella maailmancupin kokonaiskisan (tai sprintti- tai distanssicupin) kärkisijoista. Mutta ei näitä voi mustavalkoisesti katsoa.

 

[Aleksandros]

Olympialaiset (ja myös MM-kisat) ovat se paikka, mihin kaikki urheilijat yrittävät satsata huippukuntonsa. Ja se on myös kauden ainoa paikka, jossa näin on. Siinä mielessä olympiakullan ja yleensäkin -mitalin arvo on valtava. Kaisahan toki yrittää aina olla tasaisen kova koko kauden, mutta se on oma häpeänsä eikä minusta käy lievennykseksi arvokisafloppaamisiin.

Toisaalta on selvää, että jos Hanna Öberg juuttuisi maailmancupissa sijoille ynnä muut loppu-uransa ajaksi (mikä ei ole millään muotoa todennäköistä), ei hänen arvostuksensa kovin korkealla olisi kansainvälisen ampumahiihtoväen keskuudessa. Öberg kuitenkin osoitti, että on omassa huippukunnossaan jo nyt yksi maailman parhaita ampumahiihtäjiä. Koko kautta ei jaksa vielä painaa.

Toisaalta Kaisa on osoittanut, että hän on tasaisen hyvä, mutta tiukimmissa paikoissa ei pärjää samalla tavalla kuin maailmancupissa. Maailmancupin kokonaisvoitot ovat hienoja suorituksia, mutta ne taas on saatu pitkälti arvokisamenestyksen kustannuksella. Miten näitä eri asioissa pärjäämisiä sitten pitäisi arvottaa? Vaikea sanoa, miten pitäisi, mutta itselleni arvokisat ovat se kauden päätapahtuma, juhlahetki, ja maailmancup on lähinnä urheilijan perustyöpaikka, josta saa särvintä leivän päälle. Näin on Kaisakin asiaa joskus muuten luonnehtinut ja ymmärtääkseni näin ainakin vielä ajatellaan yleisestikin ampumahiihtoväen keskuudessa. Siksi tämä kausi oli pettymys, vaikka komean kruunun tai tiaran saikin.

Kaisa on aivan poikkeuksellisen kova suomalainen urheilija eikä kukaan voi väittää, etteikö hän olisi ollut ampumahiihdossa yksi tämän vuosikymmenen supertähdistä. Mutta samaan aikaan, onhan se sääli, ettei ura ole saanut kunnollista kruunua arvokisamenestymisen muodossa. Kaikkea ei voi saada, mutta olisihan se superonnistuminen ollut kiva saada edes joskus sen kunnon läpimurtokaudenkin jälkeen.

Itse rankkaan Kaisan edelle ainakin Neunerin, Dahlmeierin, Bergerin, Domratshevan ja Kuzminan. Näistä kaikki ovat olleet arvokisatasolla merkittävästi Kaisaa kovempia, vaikka mc-menestyksessä ero ei ainakaan ole valtava, useimmissa tapauksissa jopa päinvastoin. Ei ole huono sija kuudeskaan, mutta parempaankin olisi ollut saumat.

 

[Siivu]

Muistin vähän liian myöhään, että tällainenkin ketju oli. Ansainnee juuri tällä päivämäärällä noston ja kopion tökerösti tekstini AH-ketjusta alle.

Kyllä tirahti kyyneleet silmäkulmiin Ylen Mäkäräis-koostetta ja tämän jäähyväishaastattelua seuratessa. Mahtava mimmi kaikilta osin! Sai uransa aikana niskaansa sammiokaupalla lokaa, johon itsekin taatusti syyllistyin ja joskus jopa ihan aiheesta, mutta kun katsoo tämän saavutuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta, niin onhan Kaisa yksi Suomen parhaista urheilijoista tällä ajalla ja tämän uskomaton menestys peittoaa kaikki pettymykset moninkertaisesti.

Tunne on hyvä mittari. Kukaan muu urheilija ei ole keski-iässä herättänyt yhtä suurta kiinnostusta tai yhtä suuria tunteita suuntaan tai toiseen kuin Kaisa. Kiitos niistä!