Tekee mieli avautua omista kahvimieltymyksistäni, vaikka hifistelijät varmasti nauravatkin pellolle. Olen melko tarkka kahvin suhteen, vaikka sen marketista ostankin.
Keitän kahvin tavallisella keittimellä. Ostin pari vuotta sitten Moccamasterin edellisen minkälie keittimen hajottua. Vuoden ajan kokeilin kaikki keinot saada kahvista hyvää, mutta kun ei niin ei, perkele. Vuoden aikana kahvi oli kotona hyvää ehkä n. 3 kertaa. Kiikutin Moccamasterin kellariin, jossa se on vieläkin. Tilalle hain Gigantista 20 euron Electroluxin, ja johan alkoi taas kahvi maistua!
Keskipaahtoiset kahvit ovat mieleeni. Aiemmin kiikutin Ruotsista työmatkoiltani esim. Nordqvistin perus mellanrostia, mutta nykyään suosikkini on - jokseenkin yllättäen - Kulta Katriina tummapaahto. Mielestäni tuo on aavistuksen aromikkaampi, kenties myös tummempi kuin esim. Presidentti tummapaahto. Yllättävän hyvä, kuten sanottua. Joskus tulee ostettua myös jotain ranskalaista paahtoa, mutta loppujen lopuksi nuo keskipaahdot maistuvat parhaiten.
Töissä kahvi tulee otettua automaatista, koska siinä se on edes tasalaatuista verrattuna henkilökunnan keittämään. Niin ja tietysti se on tuoretta. Seissyt kahvi on kamalaa, maksimi-ikä kahville on mielestäni sellainen 15-30 minuuttia. Sen verran voin joustaa, että joskus voi toki ottaa termokseen jotkut retkikahvit, ja kyllä sitä nyt juo.
Tämän vuodatuksen kirjoitin puoli tuntia sitten nauttimani kahvimukillisen aiheuttaman kofeiinipöllyn vaikutuksen alaisena. Kahvi on kivaa ja hyvää.
