Lare heitti jo edellä statiikkka Kärppäpuolustuksesta. Tuossa puhuttiin minun olevan joku ääni torvi Kärpille. En sitäkään tahdo olla, mutta yritän tuoda tänne väliin positiivisiakin asioita. Aiemmissa viesteissä tuotiin hyvin esille, että Kärpät on päästänyt vähiten maaleja, joten puolustus ei voi kovin huonosti pelata.
Eddien kirjoitus oli erinomainen. Päästettyjen maalien lukumäärä on ihan eri tasolla kuin vastustajilla. Siitä voi mielestäni tehdä yhden ainoan päätelämä: Kärppien puolustuspeli toimii. Minun mielestäni Kärppien puolustuksen paras puoli on tietty vähäinen kriittisten virheiden määrä sekä hyvä, aktiivinen joukkuepuolustaminen.
Yksittäisenä pelaajana Mikkolaa on moitittu edellä, kuten myös Tribuncovsia. Jääkoneenkuljettaja sanoi ihan oikeutetusti Tribuncovsin pelanneen itsensä tilanteessa Jokerit pelissä ulos. Edellä mainittiin muiden kirjoittajineen toimesta tämän olevan vain yksittääinen tilanne. Normaalisti Kärppien aktiivinen Kärppien viisikkopuolustaminen sallii nämä agressiiviset tilanteeseen menot hyökkäysalueella (ei kriittisellä paikalla). Kolmio pelillä muodostetaan heti perään alueelle ylivoimalla tilanne ja hoidetaan hyvällä joukkuepelillä tilanne kotiin. Jokerit pelin maalissa Kärppien junioriosasto oli täysin jännistyksestä jäykkänä pelaten samalla koko hyökkäyskolmikon yli. Ilmesisesti jännityksen vuoksi kukaan ei tajunnut ajoissa lähteä alas. Tässä tilanteessa mielestäni vaivasi tietty rutiinin puute.
Mielestäni Kärpät pärjää tuolla rautaisella rutiinitasolla. Viisikot ei pelaa itseään ulos, puolustajat tekee lujasti töitä hoitaen kaksinkamppailut koko kentän alueella vähintään tasapeliksi. Tässä juuri Laamanen, Mikkola ja Tribuncovs suorittavat erinomaisella tasolla. Esimerkkinä tilanteessa, jossa Trincovs pelasi itsensä ulos hän kuitenkin yhden miehen poissa tilanteesta. Maalin syötti Arto Kuki (sentteri=Paakkolanvaaran mies ja teki pakki Jalkanen=Junnilan tai Aarnion mies).
Hyvää Kärppäpuolustuksessa on Mikkolan, Jaakolan, Laamasen ja Korpikarin hyvä liike ja kyky kerätä todella hyvin tasapelikaksinkamppailujen kakkoskiekot omille. Erot Mikkolan, Laamasen ja Tribuncovin osalta muuhun Kärppäpuolustukseen muodostuu sitten tämän jälkeen. Nämä miehet uskaltavat pitää kiekkoa ja liikuttavat sitä kohtuullisen nopeasti. Kiekot napsahtelee omien lapaan hyvällä prosentilla ja tiukassa paineessakin tulee oivaltavaia syöttöjä tai oivaltavia kiekon tyhjään tilaan pelaamisia taui vaihtoehtoisesti vuorenvarmoja purkuja. Edelleen nopea kiekon liikuttelu syö energian vastustajan kovalta karvaukselta ja pelin edetessä paine hellittää. Sitä ennen moni näkee Mikkolan, Tribun ja kumppanien "tekevän virheitä" ja peli ei kulje, vaikka itseasiassa nämä miehet pelaa tilanteet ilman "kriittistä"virheettä vähintään "tasapeliksi". Vastaavissa tilanteissa muiden joukkueiden puolustajat tekevät "kriittisiä"virheitä, jotka johtaa maaleihin omaan päähän. Kärppien tapauksessa tilanne yleensä päättyy kiekolliseen tasapeliin, jonka aktiivisesti liikkuva kaveri paikkaa.
Kun sitten pelin mittaan aletaan esimerkiksi laskemaan Tribun, Laamasen ja Mikkolan edessä pelaavien hyökkäjien mahdollisuuksia lähteä hyökkäykseen(=saa kiekon lapaan hyökkämistä varten) alkaa miesten hyvyys hahmottua. Katselkaapa, vaikka Jokeripelin maalit. Jokaisessa maalissa Mikkola, Laamanen tai Tribu on viivassa ensin irtokiekossa. Saman tekee Jaakola. Katsokaapa sitten halukkaat, vaikka Kalevan Jokeripelin laukaukset kohti Kärppä-maalia. Monessako irtokiekossa Jokeripelaaja on ensimmäisennä. Minä en huomannut yhtään. Se kertoo paljon Kärppien maalin edustan siivoamisesta. Kaksi Jokeri maaleista tuli kohtuullisen kaukaa ja oli ns. torjuttavia kiekkoja. Kärpät kontroilloi ja ohjaa yleensä suurelta osin kiekollista peliä. Tärkeän osan tähän peliin tekee nimeomaan Laamanen, Mikkola ja Tribuncovs.