Jaahas, jäi minulta viikonlopun kärppäpelit näkemättä. Opettajalla pukkaa syyslomakiireitä. Eipä tosin kovin kummoisesti ymmärtääkseni Kärpät pelannut. Mielestäni aivan kelpo pelit pelasi Kärpät aiemmin viikolla Raksilassa. Tässä taisi käydä niin, jotta joukkueemme luuhistui epäinhimillisen ottelutahdin edesssä. Näin haluan uskoa, sillä niin hyvin Kärpät Tepsiä ja Lukkoa vastaan Raksilassa pelasi.
Pikkaisen haluan yhteenvetoa Kärppien alkukaudesta tehdä. Epäonnistumisia on ollut paljon, valonpilkahduksia vähän, mutta usko menestykseen on säilynyt. Vaikka tulen pikkaisen Marjamäkeäkin kritisoimaan, en tarkoita hänen tuoliansa heiluttaman. En myöskään ole epäluottamusta Junnon tai Ahon suuntaan kailottamassa. On kuitenkin tärkeää, että ongelmista puhutaan, sillä maailman kaikkein kykenevinkin ihminen tai maailman paras organisaatiokin tekee virheitä. Tärkeää on ongelmien tunnistaminen ja tunnustaminen sekä ratkaisun löytäminen niihin:
1. Pelaajahankinnat
Ongelma: On mielestäni selvää, ettei pelaajahankinnoissa ole onnistuttu kovinkaan hyvin. Deschamps tuli ja meni. Kaikki SaiPan miehet ovat olleet pettymyksiä samoin kuin paluumuuttaja Haataja. Pirneksen ja Laatikaisen hankinnat ovat taas hätäapuja, jotka eivät pitkässä juoksussa auta joukkuetta. Rekrytointi on epäonnistunut ja se ei ole voinut ollla näkymättä joukkueen suorituksissa.
Ratkaisu: Haatajaaan minä luotan kovin. Kunhan hän saa asiansa järjetykseen, hän nousee tasolleen. Samoin luotan Spangiin. Hänen viime kevään otteensa olivat niin maagisia, jotta uskoa häneen löytyy. Glenn ja Davis ovat sen sijaan aivan tuuli ajolla, eikä mikään oikein puhu sen puolesta, että he voisivat joukkuettamme auttaa. Pahasti haisevat flopeilta. Nyt tarvitsemme aktiivista kartoitusta näiden pelaajien korvaamiseksi aidoilla vahvistuksilla. Jos he eivät pikaisesti paranna otteitaan, heille on löydettävä uudet seurat ja seuraajat.
2. Joukkueen henkinen tila
Ongelma: Mestaruus takataskussa iso osa joukkueestamme lähti naama hymyssä ja kylläisenä tähän kauteen. Uudet hankinnat olivat isopalkkaisia ammattilaisia, jotka tulivat menestyvään organisaatioon nauttimaan menestyksestä ja palkastaan. Päävalmentajamme mielestä positiivinen palaute on kaikkein tärkeintä ja siksi negatiivinen palaute laitettiin pannaan. Kaikki oli siis pelaajaan kannalta niin mukavasti kuin vain voi olla. Rahaa tulisi ja joukkueen menestykseen uskottiin sokeasti. Mielestäni emme saa unohtaa myöskään sen tosiasian vaikutusta, että urhea kapteenimme Lasse Kukkonen menetti kaksi tärkeintä tukipilariaan Jari Viuhkolan ja Mikko Lehtosen. Paljon oululaisuutta, johtajuutta sekä sitoutuneisuutta Kärppiin häipyi ja tilalle tuli palkkaratsuja. Näiden useiden asioiden yhteisvaikutuksesta joukkueemme on mukavoitunut ja on ollut kuriton. Tappajan katseet ja viimeinen menestyksen nälkä ovat uupuneet, eikä täydellistä sitoutumista yhteiseen päämäärään ole ollut.
Ratkaisu: Tosiasiat pitää tunnustaa ja peiliin pitää pystyä katsomaan. Iso vastuu on päävalmentajallamme. Hänen pitää saada tämä joukkue taas puhaltamaan yhteen hiileen. Hänen pitää varmistaa, että jokainen pelaaja on valmis antamaan kaikkensa Kärppien puolesta. Tämä ei onnistu pelkästään kehumalla ja hymyilemällä. Asioista pitää pystyä puhumaan rehellisesti, avoimesti ja tiukasti. Tällöin negatiivista palautetta ei voi välttää. Kukkonen tarvitsee adjutanttinsa. Sopimukset Viuhkolan ja Lehtosen kanssa palauttavat joukkueemme sitoutumisen tason huippuunsa. On käsittämätöntä, jos Marjamäki & Junno eivät tässäkään tilanteessa tajua kyseisten Kärppäikonien merkitystä.
3. Peluutus
Ongelma: Marjamäen viimevuotiset puheet siitä, että peliesitykset ratkaisevat sen ketkä pelaavat, on voinut heittää alkukaudella romukoppaan. Joukkueen menestystä ja sisäistä tunnelmaa heikentää se, että joillakin pelaajilla on loputon luotto. Esimerkiksi Davis, Haataja ja Glenn pelaavat valtavasti joka ilta. Nutivaara, Puljujärvi ja Aho taistelevat vähästä peliajastaan kynsin ja hampain. Tämä nuorisokolmikko jättää jäälle kaikkensa aina, kun pääsevät pelaamaan. He pelaavat hyvin. Esimerkikisi Nutivaara on joukkueemme paras kiekollinen puolustaja. Missä on hänen ylivoima-aikansa? Glenn vetää puolivaloilla ohipelejä tuosta vaan ja ylivoima-aikaa riittää.
Ratkaisu: Marjamäen on tehtävä peluutuksessa rohkeita muutoksia. Rohkeasti peliaikaa niille, joilla on nälkää ja peli käy. Kyllä Haatajaa ja kumppaneita voi peluuttaa sitten enemmän, kun peli alkaa kulkemaan. Kemppaisen ketjua pitää peluuttaa eri tavalla. Heidän peliaikansa pitää saada sellaiseksi, että he voivat pelata myös ylivoimaa. On karmeaa, että joukkueeemme ylivoima on sarjan huonointa. Siellä tuhnuttelee Haataja, Davis ja Glenn illasta toiseen, kun Nutivaara ja Kemppaisen ketju pyörittelee vaihtoaitiossa silmiään yv-spesialistien tunaroinnille. Tämän hetkinen peluutus ei ole joukkueen etu. Muutoksia on tehtävä.
Lopuksi
Sääntömuutoksille, siniviivojen paikoille, tuomarilinjalle tai yksittäisten tuomareiden toimintaan joukkueemme ei voi vaikuttaa. Heidän on keskityttävä niihin asioihin, joihin he voivat vaikuttaa. Jokainen pelaaja voi yksilönä pyrkiä antamaan joukkueelleen kaikkensa. Marjamäen on saatava joukkueemme pelaamaan kurinalaisesti ja sitoutuneesti. Hänen on myös löydettävä lääkkeet ylivoiman parantamiseen ja keskialueen ylittämiseen. Meidän kannattajien oikeutena ja tehtävänä on spekuloida myös kaikella turhalla. Sen takia olen kokenut erittäin virkistävänä aiemmin tässä ketjussa esiintyneen keskustelun tuomareiden toiminnasta suhteessa Kärppiin. Mutta niin kuin jo kirjoitin, joukkueen on keskityttävä olennaiseen.
Luotan Kärppiin. Uskon mestaruuteen. Kärpät!!!!!!
