Tänään raatorami yllättää, ja mikkikake myös: odotettavissa on iloista kiekkoa, päästä päähän meininkiä, kuin konsanaaan jääkiekko-ottelussa. Molemmat moket joutuvat esittämään kauden parastaan, sillä kiekkoja lentelee ilmassa kuin pommittajia bagdadin yössä.
Ilo tarttuu katsojiin ja laulu raikaa, kuin ennen vanhaan Reikun lauluillassa. Kakki kiekkopiirit ylistävät peliä ja nostavat sen klassikkomatsien joukkoon. Sitä kelaillaan videoissa läpi kesän, ja käytetään opetusmateriaalina hollywoodissa: näin tehdään kunnon viihdettä.
Ainoa ongelma on kaukalon heikoin lenkki, raitapaita favorin. Hän pilaa viihteen puhaltamalla pelin läpi tasapuolisesti, ja sääntöjen mukaisesti. Häntä ei saa provosoimallakaan piiparoimaan tasollaan, eli puhaltamaan Kärpille kakkosta kakkosen perään, vitosella höystäen, ja jallisboyseille tasoituksen vuoksi kolmannen erän lopulla kahta jäähyä, yhtä aikaa Kärppäjäähyjen kanssa.
Mutta favourite-favourinin virheetön iltapuhde ei silti pilaa sitä suurta nautintoa, jota tämän illan koitos tarjoaa. Ai niin, toinen voittaa 8-7, jatkoajalla, kolmannella.
Tästä riittää kertomista vielä lapsenlapsillekin, jotka tuskailevat vuonna 2020, ettei jääkiekko ole katsomisen arvoinen laji, tylsyytensä vuoksi, ja katsovat sen sijaan talvisarjana pelattavaa pesäpalloa, josta on tullut jääpallon sijaan Ruotsinkin suosituin talviurheilumuoto.