Yhdyn useimpien muiden näkemykseen, että pääosin Frölunda kykeni hallitsemaan eilisen ottelun virtausta. Vierasjoukkue pääsi harmillisen lyhyen ajan sisään kahden maalin johtoon sellaisilla perus maalille heitto -kiekoilla, joista toinen ohjautui sisään varsin onnekkaastikin. Ensimmäinen erä oli ennen tuota edennyt kuitenkin suhteellisen tasaisissa merkeissä Kärpilläkin ollen hetkensä muun muassa ylivoiman muodossa. Frölundan kahden maalin johtoasema siinä kohtaa ei ehkä aivan vastannut pelitapahtumien kulkua.
Mitä tulee tilastopuoleen ottelussa, niin Kärpäthän käsittääkseni voitti maalipaikat niukasti. Tähän vaikutti toki se, että Frölunda oli yli kaksi erää ottelusta johtoasemassa, jolloin sen ei tarvinnut hakea lisäosumia samalla raivolla kuin Kärppien. Huippumaalipaikat ottelussa jäivät nähdäkseni molemmin puolin aika vähiin. Kärpät onnistui hankkimaan ottelussa selvästi enemmän ylivoima-aikaa kuin vieraat, mikä sekin osoittaa, että mistään ruotsalaisten dominoinnista ottelussa ei ollut kyse.
Huomasikos kukaan muu, kuinka Raksilan kaukaloon vaihdetun CHL-jään pehmeneminen laski pelin tasoa paikoin rajustikin toisessa ja kolmannessa erässä? Paikka paikoinhan jään pehmenemisestä kertoivat myös varsinkin hyökkäysalueilla näkyneet kellertävät laikut jäässä. Kiekko takerteli moneen otteeseen pahemman kerran jäähän saaden pelaajat sortumaan helpon näköisiin virheisiin, joita moni varmaan luuli hermostuneisuudesta johtuviksi huolimattomuusvirheiksi. Huono jää sotki Kärppien kiekollista pelaamista entisestään ja edellytti tavallista suurempaa keskittymistä syöttöpelissä laskien pelinopeutta ja haitaten ns. selkäytimestä tulevien harjoiteltujen kuvioiden toteuttamista. Jää oli toki sama kummallekin joukkueelle, mutta Frölunda oli hankkiutunut johtoasemaan ja hyötyi siten huonosta jäästä, koska puolustaminen sellaisella on helpompaa kuin hyökkääminen. Etenkin Frölundan kiekottomalle karvauspelaamiselle oli eduksi jään tuomat lisävaikeudet Kärppien kiekolliseen pelaamiseen. Toki oli myös havaittavissa, että Frölunda paremmalla taitotasollaan sopeutui omassa syöttöpelaamisessaan Kärppiä paremmin huonon jään vaatimuksiin, mistä heille tunnustus. Huono jää kuitenkin selittää jossain määrin aiemmin mainitsemaani huippupaikkojen molemminpuolista vähyyttä ottelussa puolustuspelaamisen helpotuttua.
Frölunda ansaitsi kiistattomasti mestaruutensa tehtyään vähistä maalipaikoistaan kaksi osumaa Kärppien tehtyä vähistä paikoistaan vain yhden. Lisäksi Frölunda vaikutti erittäin liikkuvalta, kiekkovarmalta ja fyysiseltä läpi kokoonpanonsa, mikä antoi viitteitä siihen, että se todennäköisesti olisi ollut vahvoilla myös pitemmässä ottelusarjassa. Voittamisen kannalta Kärppien suurimmat heikkoudet vallitsivat ylivoimapelissä ja maalintekotehokkuudessa. Monien mainitsemat vaikeuden Frölunda painepelaamisen kanssa eivät vaikuttaneet nähdäkseni ollenkaan yhtä merkittävästi pelin loppulukemiin tuossa yksittäisessä pelissä, siihen tiettyyn pelin virtaukseen kylläkin.
Mitä tulee tilastopuoleen ottelussa, niin Kärpäthän käsittääkseni voitti maalipaikat niukasti. Tähän vaikutti toki se, että Frölunda oli yli kaksi erää ottelusta johtoasemassa, jolloin sen ei tarvinnut hakea lisäosumia samalla raivolla kuin Kärppien. Huippumaalipaikat ottelussa jäivät nähdäkseni molemmin puolin aika vähiin. Kärpät onnistui hankkimaan ottelussa selvästi enemmän ylivoima-aikaa kuin vieraat, mikä sekin osoittaa, että mistään ruotsalaisten dominoinnista ottelussa ei ollut kyse.
Huomasikos kukaan muu, kuinka Raksilan kaukaloon vaihdetun CHL-jään pehmeneminen laski pelin tasoa paikoin rajustikin toisessa ja kolmannessa erässä? Paikka paikoinhan jään pehmenemisestä kertoivat myös varsinkin hyökkäysalueilla näkyneet kellertävät laikut jäässä. Kiekko takerteli moneen otteeseen pahemman kerran jäähän saaden pelaajat sortumaan helpon näköisiin virheisiin, joita moni varmaan luuli hermostuneisuudesta johtuviksi huolimattomuusvirheiksi. Huono jää sotki Kärppien kiekollista pelaamista entisestään ja edellytti tavallista suurempaa keskittymistä syöttöpelissä laskien pelinopeutta ja haitaten ns. selkäytimestä tulevien harjoiteltujen kuvioiden toteuttamista. Jää oli toki sama kummallekin joukkueelle, mutta Frölunda oli hankkiutunut johtoasemaan ja hyötyi siten huonosta jäästä, koska puolustaminen sellaisella on helpompaa kuin hyökkääminen. Etenkin Frölundan kiekottomalle karvauspelaamiselle oli eduksi jään tuomat lisävaikeudet Kärppien kiekolliseen pelaamiseen. Toki oli myös havaittavissa, että Frölunda paremmalla taitotasollaan sopeutui omassa syöttöpelaamisessaan Kärppiä paremmin huonon jään vaatimuksiin, mistä heille tunnustus. Huono jää kuitenkin selittää jossain määrin aiemmin mainitsemaani huippupaikkojen molemminpuolista vähyyttä ottelussa puolustuspelaamisen helpotuttua.
Frölunda ansaitsi kiistattomasti mestaruutensa tehtyään vähistä maalipaikoistaan kaksi osumaa Kärppien tehtyä vähistä paikoistaan vain yhden. Lisäksi Frölunda vaikutti erittäin liikkuvalta, kiekkovarmalta ja fyysiseltä läpi kokoonpanonsa, mikä antoi viitteitä siihen, että se todennäköisesti olisi ollut vahvoilla myös pitemmässä ottelusarjassa. Voittamisen kannalta Kärppien suurimmat heikkoudet vallitsivat ylivoimapelissä ja maalintekotehokkuudessa. Monien mainitsemat vaikeuden Frölunda painepelaamisen kanssa eivät vaikuttaneet nähdäkseni ollenkaan yhtä merkittävästi pelin loppulukemiin tuossa yksittäisessä pelissä, siihen tiettyyn pelin virtaukseen kylläkin.