Joo, kyllä Kärpät oli tänään ratkaisevasti parempi ja ansaitsi täysin voittonsa. Viuhkolan ketju pyöritti muutaman kerran näyttävästi ja olivat värkkäämässä tärkeitä maaleja. Tasasessa väännössä voi nousta esiin epätodennäköisiä ratkasijoita - tai sitten ykköstykit heräilee. Kärpillä toteutui jälkimmäinen. Ässien ykkönen oli eilisen tavoin pitkälti pimennossa, Mave varsinkin oli jotenkin tuuliajolla. Muutamia veivejä mutta yhteistä säveltä ei tällä kertaa löytynyt. Hisey oli jälleen vaarallisempi, mutta Ässien hyökkäyspeli oli kokonaisuudessaan melko aneemista, Kärpät puolusti fiksusti ja hyvin eikä meillä ollut raivoa ja liikettä kunnon paineen aikaansaamiseksi.
Kärppäpakit, Lehtonen etunenässä, luki peliä hyvin ja pääsi aina ajamaan lähes seisovilla jaloilla kiekon keskialueella haltuunsa saaneisiin Ässäpelaajiin. Muutama hieno pommikin nähtiin, Joensuuta vietiin viitisen kertaa ihan sata-nolla. Keskinkertaista kautta pelannutta superlupausta on mukava möyhentää, joskaan Jesseä ei yrityksen puutteesta voi syyttää. Ässien passiivisuus ja jalattomuus pisti silmiin, koska Kärpät vei fyysistä peliä melko selkeästi. HC pääsi sentään antamaan kunnon pommin omassa päässä. Osin ymmärrettävää, sillä olivat nyt selkä seinää vasten kuoleman kielissä. Tosiaan, kaverin pyörityksessä aikaansaamat maalit sekä omat hölmöilytkö (4-1 maali, Rontti) katkaisi selkärangan vai eikö ollut vain jalkoja painaa antaa muutamia pommejakin? No, häämöttävän tappion hetkellä voi joskus kuohahtaa, mutta esmes Peltosen tokan erän loppuun ottama jäähy, joka tappoi 5-3 yyveen sekä Nickersonin kymppi (wtf!?) iskivät kyllä kiilaa meidän toiveille. Kuitenkin, reilu minuutti olisi ollut kahen ylivoimaa, maali siitä ja peli olisi ollut uudennäköinen. Mutta ei kelvannut, toivottavasti Pele kaivaa tiistaiksi esiin ne närhen munat. Nickerson on isoin, kovin ja kaunein ikinä-missään, tuota ei tartte edes perustella! Mutta mielestäni ei ole yhtä positiivinen ilmestys kuin syssymmällä. Hermot nyt pitävät paremmin, mutta kiekko polttaa eikä oikein kerkeä pistämään ukkoa seinälle.
Riksman ei ollut ihan perus-super muttei häneen kaaduttu. Pietiläkään ei kyllä seikkailuillaan vakuuttanut, nyt ei saatu vaan riittävästi painetta. Tai no, aina kun painetta saatiin, alkoi sattua ja tapahtua. Kärpät alkoi saamaan enemmän kierroksia irti koneestaan, joskaan ei joukkue vieläään miltään voittamattomalta vaikuttanut. Kovemmalla tahdolla, liikkeellä sekä onnistumisilla taistelivat itsensä ylös kuilun partaalta, tämän iltaisilla esityksillä Ässät ei vain ansaitse parempaa. Pikku lepo, paluu pienemmälle kotijäälle ja avainpelaajien toivottava herääminen saatavat laittaa sarjan poikki jo tiistaina. Pienestä se on kiinni, ihan hyvä fiilis edelleen, mutta tiistaina nähään kumpi saa aikaisemmin onnistumisia. Rönnisä...ihan jees ilta, ei hirveesti valittamista. Selkeet virheet pois. Jatkakoon valitsemallaan linjalla. Molemmin puolin oli havaittavissa kaatuilua ja kuvottavia joutsenia, esim. Maven ja pikku-Killerin päätä ei tartte paljon silitellä. Tosin, keinolla millä hyvänsä, maalit ja voitot ratkasee. Ei sarjan jälkeen pikku-sikaa, koiruuksia tai kaatuiluja kukaan musitele.
Oulussa ilmeisesti kyllästytty jo Isomäki-hypeen (jatkunee vissiin parhaillaan Time-Outissa) ja oli aika antaa takaisin, meininki oli Raksilassa ajoittain jo...no, ihan kohtalaista. Katseet kohti tiistaita...