Uleåborgirilla tuttuja ajatuksia...
En ota ylimääräisiä kortteja kännireissuille. En ottanut niitä mukaani myöskään 19.12.2009. En sitten päässyt sen takia Oulun Onnelaan sisälle, jonne veljeni oli kavereidensa kanssa menossa enkä yksikseni lähtenyt toisiin baareihin, vaan sitten mentiin koko porukalla toisaalle!
Kerran Sodankylässä menin kysymään eräältä 18-vuotiaalta nörtiltä, että meinaako hän tappaa itsensä vai onko voittanut Lotossa, kun maanantai-ehtoona siinä oli tarjonnut noin 50 Tequila Sunrisea koko baarille. Niitä drinkkejä oli pitkin pöytiä. Oli kuulemma tilipäivä.. jeah.
Jos vieras nainen puree kaulaa mutta oma nainen (avopuoliso) on vaikkapa vanhempiensa luona käymässä kylässä ja tulee vasta seuraavana aamuna, niin homma menee hankalaksi. Ratkaisuna tähän voi lähteä keskellä yötä kaverinsa kanssa polkupyöräretkelle ja telttailemaan vaikkapa Joensuusta Kiteelle (102 km pikku teitä pitkin). Siellä voi remuta niin, että on fritsun jälkien lisäksi risun jälkiä kaulalla. Siellä kun välillä metsässä patikoidessa oksia on ja jokunen niistä saattaa raapaista kaulastakin.
Vaan paras neuvo kännikalan muistilistalla on, että ei kannata muistaa mitään. Puhelintiedot kannattaa tuhota niitä tarkemmin katsomatta, samoin tekstiviestit. Jos joku yrittää selvittää kännikalan toilailuista, niin ei pidä jäädä kuuntelemaan. Kyllä ne ajan myötä oppivat, ettei tuolle kännikalalle saa, eikä pidä, mitään kännikalajuttuja selvittää. Se on ihan homojen ja amatöörien hommaa muistella kännijuttuja! (ellei ole jotain ihan rikosta tapahtunut)