Kattaako Liigan pidempi historia yli 3 vuotta?
Liigahistoriaan vetoamisen ongelma on siinä että vaikka laajentaisimmekin otoksen kattamaan koko modernin ajan (lue: kaudesta 2004-2005 eteenpäin, johon mennessä liiga oli ensin laitettu säppiin, sitten siirrytty säälisysteemiin ja lopuksi nykyiseen pistelaskujärjestelmään), herää – tai ainakin pitäisi herätä – kysymys. Kuinka monen otoksessa olevan tiimin tilanne vertautui edes jokseenkin hyvin JYPin tämänhetkiseen?
Löytyykö siitä joukkueita jotka oli arvioitu ennen kautta yleisesti kärkiviisikkoon kuuluvaksi ja joilla oli pitkälti sama edellisellä kaudella menestystä saavuttanut pelaajarunko? Onko mukana seuroja joiden runko omisti aikaisemmilta kausilta kokemusta siitä kuinka vaikea alkukausi käännetään voittokuluksi? Entä onko otoksessa alkukauden osalta edistyneiden tilastojen (corsi/xG) puolella lupaavilta näyttäneitä jengejä? Ja niin edelleen.
Nähdäkseni missään kohtaa tätä kautta ei ole ollut suurta syytä olla huolissaan pleijaripaikan suhteen. Kuitenkin, jos varsinaisista pudotuspeleistä puhutaan,
@ZayWest'in pointti
toisessa ketjussa on erinomainen. Jos joukkueen on pelattava omia pudotuspelejään jo runkosarjan puolivälistä saakka, ei ole todellakaan helppoa saada parasta irti ottelusarjavaiheessa. Tällä kaudella mä tosin näen syksyn rämpimisen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Syy sille löytyy jokaisen sydäntä lähellä olevasta lavalilaisesta.
Miksi me rakastamme Éric Perriniä? Koska Ekiä ei löydä kaukalosta luovuttamassa. Perrin pelasi uransa päävuodet kiekkomaailmassa jossa koolla oli aivan naurettavan ylikorostunut merkitys... mutta. Altavastaajasta kasvoi voittaja. Ja ensimmäinen Jyväskylän keikkansa oli tunnetusti erittäin oleellinen osa sitä tarinaa. Tässä kaikessa onkin täydellinen draamankaaren alku Eki Perrinin uran viimeiselle kaudelle JYPissä, uransa viimeiselle kaudelle koskaan. Siksi jokaisen on viimeistään nyt aika lopettaa se koko syksyn kestänyt ruikuttaminen ja kysyä iteltään "mitä mä haluan olla". ARE YOU ÉRIC PERRIN?