Katsotaan nyt vielä mihin suuntaan tämä juttu kääntyy, mutta Liigapuolen talousketjussa joku (ei-meikäläisiä) ehti jo todeta, että Jatkoajan siteeraaman Rantalaisen näkemys ei pidä paikkansa.
Voin tässä tylsyyteeni heittää vielä teille JYP:in analyysistä pienen analyysin päivää ilostuttamaan.
"Koneen ja kalustojen arvo on pudonnut kahdella viidenneksellä vajaaseen 400 000 euroon" Kalustoa on todennäköisesti pienehköltä osin myyty ja muu vähennys tuosta koostuu normaaleista poistoista. Riippuen kaluston luonteesta ja päätetystä poistosuunnitelmasta ne jo itsessään voivat olla 25% tuosta 40 prosentista. Kalustohan on kuitenkin tarkoitus poistaa taloudellisena pitoaikanaan, eikä sen tulekaan taseessa "säilyttää arvoaan".
"2,28 miljoonaan arvostettu salkku on alaskirjattu 1,88 miljoonaan." Käsittääkseni JYP myi osakkeensa jäähallista kaupungille, joten muutos lienee tästä kaupasta syntynyt, eikä mitään alaskirjausta näin ollen olisi tehty. Ja kauppa olisi tehty hankintahintaansa, koska tulosvaikutusta tästä ei ole syntynyt.
Koska liigaosake on edellisten tulokkaiden Liigaan tullessaan arvostettu tuonne 1,8 miljoonan pintaan, olettaisin että tuolla 1,88 miljoonan sijoituksissa ei juuri muuta sen lisäksi olekaan. Liiga-osakehan edelleen sijaitsee taseen sijoituksissa, tuo arvonkorotusrahaston osuus on ainoastaan sen suuruinen, minkä verran sen liigaosakkeen alkuperäistä tase-arvoa on korotettu.
Oman pääoman osuuteen, noh, kuten tuolla jo aiemmin sanottukin, kirjanpitolaki on kyllä jo jonkin aikaa mahdollistanut pääomalainan esittämisen omana pääomana. Ja koska nämä luvut on tilintarkastettu, eikä niiden osalta käsittääkseni ole puututtu esittämistapaan, on syytä olettaa että sen osalta tuo on ihan ok.
Oli se sitten omaa tai vierasta pääomaa niin ainoa todellinen merkitys sillä on, että pääomalainan määrä kattaa oman pääoman negatiivisuuden, koska tällöin ei tarvitse lähteä tekemään kaupparekisterimerkintää osakepääoman menetyksestä. Varojen riittävyyttä laskiessa ne joka tapauksessa lasketaan pääomaa lisäävänä tekijänä.
"Pitkäaikaista pankkilainoista JYP on maksanut takaisin nelisensataa tuhatta, mutta ottanut vastaavasti uutta lyhytaikaista pankkilainaa 160 tuhatta euroa. " Olettaisin kyllä silti että juurikin lyhytaikaiset lainat ovat lyhentyneet. Kirjanpidossa pitkäaikaisista ainoastaan tilinpäätöshetkellä siirretään lyhytaikaisiin velkoihin seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät erät. Tämä siis tarkoittaa, että tilikaudella 2023 olisi vaan ollut 160 tuhatta euroa edellistilikautta enemmän lyhennettävää lainaa, ei varsinaisesti sitä, että lyhytaikaista lainaa olisi nostettu lisää.
"Muut velat, ostovelat ja siirtovelat ovat nekin lyhentyneet, mutta niitä on yhäti yli puolitoista miljoonaa." Tätä on hieman hankala sanoa suoriltaan, onko huono. Käytännössä jokaisessa normaalia liiketoimintaa pyörittävässä firmassa on oheisia velkoja ja ne aina jaksotetaan tilinpäätökseen. Huonon tilanteesta tekisi se, että veloista (etenkin osto-) huomattava osa olisi erääntyneitä.
Siirtovelat taas sisältävät vakuutus- palkka- ja lomapalkkajaksotuksia esimerkkeinä. Näitä on aina ja esimerkiksi jos liiketoiminta ja tilikauden palkat pysyvät samansuuruisena, myös lomapalkkajaksotus siellä tulee olemaan aina käytännössä vuodesta toiseen yhtä suuri.
Muut velat taas sitten sisältävät ainakin kahden viimeisen kuukauden alv-velat sekä viimeisen kuukauden työnantajasuoritusten velat. Näiden kanssa sama homma kuin edellisissä, nämä velat aina tulevat löytymään niin kauan, kun vastaava liiketoiminta pyörii.
Mut eipä mulla muuta.
www.jatkoaika.com
/img-s3.ilcdn.fi/da9a167c819563570336063f332d8f54b4c5696250dc6fdcd8f32dc8a2436264.jpg)
www.iltalehti.fi
www.ksml.fi