Sulttaanin saappaat jäivät täyttämättä
Kuten tuolla prosessi- ja muissa keskusteluissa todettiin, niin Jypillä on ollut krooninen keskushyökkääjävajaus etenkin aloitusten suhteen jo vuosia. Tästä vastuu kaatuu kyllä mielestäni Viitaselle, kun tätä puutetta ei paikattu täsmähankinnalla heti Immosen lähdön jälkeen (ja sitä ennen olisi kannattanut kääntää kivet, että hänet olisi saatu pidettyä joukkueessa vaikka egot). Eikä edes seuraavana kesänä 2022 tehty tätä korjausliikettä!
Mainitsin muistaakseni keväällä 2022 sarkastisesti, että palkatkaa vaikka Asplund takaisin ottamaan aloituksia ja tälle naureskeltiin koska Turo oli "liian vanha". Noh, tällä kaudella vanhuksen aloitusprosentti on ollut 54.9 kun BC:n ja Platzerin vastaavat ovat 48.2 ja 47.9. Jypin nykyisistä paras sentteri aloituksissa on Koskela (52%) ja paras aloittaja ylipäätään Rooba (54.1%).
Tämä tarkoittaa sitä, että Jypin ykkös- ja kakkosketjut ovat tällä kaudella vaihtojen alussa menettäneet vastustajalle kiekkokontrollin noin 200 kertaa enemmän kuin Asplund tai Immonen. Lehterään verrattuna luku on 300.
Onko aloituksilla sitten niin väliä isossa kuvassa?
On. Varsinkin toisessa erässä, erikoistilanteissa, ratkaisuhetkillä ja jatkoajalla. Ja kun Jyp ei ole viime vuosina kunnostautunut kiekollisena joukkueena ja siten voitollisissakin peleissä pitää kiekko vain noin 50% ajasta, niin olisi tärkeää, että aloituksissa olisi joku Immosen kaltainen juhta, joka kairaa sen kiekon Jypille, ettei tarvitse sitten olla mankelissa seuraavan vaihdon ajan ja/tai ottaa jäähyä.
- Hyvä esimerkki on Pelicans-ottelu, mistä Jyp ei olisi saanut 2 pistettä mikäli olisi hävinnyt varsinaisen peliajan viimeisen aloituksen. Samassa matsissa tosin Platzerin aloitushäviöiden jälkeen Pelicans teki 0-1 ja 2-4 maalit sekä Stråkan aloitushäviöstä 2-0 maalin. Ei ole vaikea päätellä, että 3 aloitustilannemaalin antaminen vastustajalle vaikeutti 3 pisteen voiton tavoittelua.
- Samoin Jukurit-ottelussa vastustajan 2. maali tulee kun Platzer häviää aloituksen ja sen jälkeen voiton kairaaminen tällä kaudella vieraspeleissä alisuorittaneelle Jypille liian haastavaa.
- 2-3 Ässät-tappiossa 1.3. vastustaja tekee kaksi lähes identtistä maalia kun Stråka häviää 2 aloitusta omassa päädyssä.
- Kalpa-häviössä 4.2. vastustaja otti aloitukset 40 vs 25 ja teki 2 aloitustilanne maalia. Ja voitti pelin noilla maaleilla.
Olisi pidemmän videoanalyysin ja todennäköisyyslaskennan takana selvittää, montako maalia Jypiltä jäi tekemättä hyökkäyspään aloitushäviöiden takia sekä montako jäähyä otettin muiden hävittyjen aloitusten jälkeen.
Nopealla analyysilla Jyp menetti ym. neljässä tämän vuoden pelissä 6 - 7 pistettä pelkästään vastustajan puhtaisiin aloitustilannemaaleihin. Pelkästään noiden pisteiden avulla Jyp olisi menossa jatkopeleihin, ja koko kaudelle projisoituna samalla tahdilla pisteitä on menetetty 12-14 aloitusten takia.
Miten Rautakorven tiimi on reagoinut Jypin surkeaan kykyyn voittaa aloituksia?
Voitokkaassa KooKoo pelissä BC voitti ainoastaan 3/13 aloitusta (23.1%). Platzerin prosentti oli 52.9 ja Koskelan 83.3% kun taas Rooba voitti molemmat aloituksensa. Kaikkiaan aloitukset menivät lähes tasa 27 vs 28.
Häviössä Jukureita vastaan 4.3. aloitukset menivät 25 vs 29. Koskela (77.8%), Stråka (75%) ja Rooba (2/3) aloittivat hyvin, Platzer oli 50/50 ja BC kehno (36.4%).
Kalpa-pelissä 3.3. aloitukset olivat 20 vs 38 eli kalakukot sai kiekon 2x useammin kuin Jyp aloituksissa. Ainoastaan Koskela pärjäsi hyvin (83.3%), Stråka about tasoissa ( 5/12) ja Platzer & BC surkeita (27.3% ja 22.7%).
Ässiä vastaan 1.3. aloitukset menivät suurinpiirtein tasan kaikilla.
Ilvestä vastaan 21.2. meni muuten OK, mutta Platzer ja Lassila kyntivät. BC oli vaihteeksi pelikiellossa.
Edellisen viiden pelin otannalla voidaan siis kahden kärkisentterin osalta todeta, että BC on ollut hyvin heikko ja Platzer hyvinä päivinä tasoissa, huonoina kuten BC. Kun puhutaan 23 - 36 prosentin suorittamisesta, herää kysymys mitä valmennus on tehnyt kauden ajan? Onko vaatimustaso ollut oikea, onko aloituksia harjoiteltu riittävästi, miten peluutuksia on muutettu, onko käytetty erikoisratkaisuja? Roobaa on käytetty aloittajana ja tämä ratkaisu on toiminut hyvin. Koskela on ruvennut voittamaan aloituksia hyvin. Mutta ei voi perhana olla niin, että mestarivalmentaja ja Stanley Cup voittaja eivät joko tunnista ykkös- ja kakkossentterien ongelmaa tai eivät löydä siihen ratkaisua "prosessin" tässä vaiheessa kun on pelattu 58 ottelua.
Summa summarum
Olen tunnistavanani tässä samaa hidasta reagointia kuin Tevesin ja Suhosen kuukausia jatkuneeseen koomailuun: sadat harjoitukset eivät muuta suorittamista pelin sisällä ja silti valmennus tai UTJ eivät reagoi (Tevesin kohdalla vihdoin helmikuussa, onneksi).
Jo ennen Immosen lähtöäkin oli ongelma, että kukaan muu joukkueessa ei osannut ottaa aloituksia. Ehdotin jo koronakausien aikana, että Jakke olisi pistänyt pystyyn klinikan nuoremmille kavereille ja opettanut, miten se kiekko kaivetaan omalle sakille. Harkittiinko tätä vai todettiinko, ettei asia nappaa? Käsitääkseni kapteenin pitäisi tehdä tällaisia aloitteita, vaikka valmentaja ei sitä määräisikään.
Kuulisin hyvin mielelläni Viitasen ja valmennuksen vastauksen, miksi aloitusten häviämiseen ei ole reagoitu tehokkaasti kausien sisällä taikka 4 kauden aikana hankkimalla aloitusspesialistia ja/tai perustamalla aloitusklinikkaa senttereille? Vai pitikö Plattin olla aloitukset hoitava ykkössentteri?
Palkatkaa nyt vaikka Konna ensi kaudeksi erikoistilannekonsultiksi opettamaan tämä kriittinen taito. Tällä kaudella tämänkin "pappa" voittaa noin tuhannesta aloituksesta 55%.
