JYP tilastojen valossa

[spaceman]

Muita tilastopoimintoja sekä harmittamaan että selittämään pistesaraketta:

Positiivista:

• 4. eniten lisäpisteitä/jatkoaikavoittoja
• 5. paras joukkue 10 ottelun kuntopuntarissa
• 5. paras ylivoima
• 9. paras alivoima
• 7. eniten tehtyjä maaleja
• 7. paras laukaisuprosentti
• 10. paras maaliero
• 10. paras kotijoukkue
• 7. paras maaliero kotijoukkueista, +16
• 3. eniten tehtyjä maaleja kotiotteiluissa!
• 9. vähiten päästettyjä maaleja kotiotteluissa
• Jos kotiotteluiden pistekeskiarvo 1.69 olisi sama myös vieraspeleissä, sarjasijoitus olisi 5.
• Maalivahdillamme 8. eniten nollapelejä ja 9. paras torjuntaprosentti.

Eli heittämällä top 10-joukkue, osittain top 8 tai jopa top 6.

Ja sitten sitä negaa:

• 3. eniten päästettyjä maaleja, edelleen, siitäkin huolimatta, että maalivahdin tilastot ovat top 10 heittämällä.
• Vierasotteluiden pistekeskiarvo 0.793(!)
• Vierasotteluiden maaliero -30(!)
• Rangaistuksia 5. eniten (Kärpillä vähiten, aina jaksaa yllättää).

Edistyneistä tilastoista selityksiä/huomioita:

• Toiseksi vähiten laukauksia
• 4. eniten päästettyjä laukauksia
• Laukaisutilaston erotus -309 verrattuna vastujajiin
• Neljänneksi vähiten luistelua

Päätelmät:

• Kaksi voittoa lisää vieraista niin oltaisi heittämällä pleijareissa.
• Valmennus epäonnistunut täysin taktiikassa vieraspeleihin. Ei voi olla noin suurta eroa pelaajien suorituksessa illman jotain taktista eroa koti- ja vieraspelien välillä.
• Laukaisumäärät surkeita, ja niitä edistyneet tilastot selittävät kiekonhallinnalla, joka ilmeisesti JYPin osalta on matala. Omaan silmään tuo selittyy osittain vastuun siirtelyllä ja kulmissa pyörimisellä, vetoja vältetään viimeiseen asti. Vetopaikoissa joukkue on suhteellisen tehokas, koska joukossa on laadukkaita hyökkääjiä paljon.
• Luistelun vähyys kummastuttaa, ei pitäisi fysiikasta olla kiinni. Ehkä valmennuksen tapa korostaa jatkuvaa puolustusvalmiutta hyökkäyspäässä/keskialueella vähentää luisteltua matkaa. Omissa pyöriminen ei tee matkaa juurikaan.

 

[JypFabu]

Valmennus epäonnistunut täysin taktiikassa vieraspeleihin. Ei voi olla noin suurta eroa pelaajien suorituksessa illman jotain taktista eroa koti- ja vieraspelien välillä.

Tähän kohtaan tekee mieli laittaa oma näkemys. MInusta iso osa vieraskonttaamisesta menee joukkueen kokonaistason puutteen piikkiin. Siihen lopulta on vastustaja helposti voinut iskeä kotipeluutuksen antaman tuen turvin. Kahden kentän jälkeen ikävä kyllä se viisikkotaso vaan on liian heppoinen toimiakseen riittävällä tasolla koko pelin. Siihen, ettei materiaali yllä mihin pitäisi ei juuri valmennuskaan mitään voi, lääkkeenä on sitten supistaa ja ylipeluuttaa kärki puhki. Tämmöisen arvion kehtaan heittää siksi, että paikan päällä olen nähnyt vain JYPin vieraspelejä, mutta toki joka ikisen median kautta.

Eli jos tässä pitää nimetä syntipukkia se ei ole valmennus, vaan rosterin laatu kokonaisuutena. Syitä tähän voi sitten etsiä valituista tavoista pelaajapolitiikan suhteen, eli tarkoituksellisella kokeilulla, onko junnuissa riittävään tasoon yltäviä ja hutiin menneitä hankintoja ja ehkä lopulta myös osin kuivaa markkinaa pelaajissa.

Pitänee vielä selvennykseksi editeerata sen verran, että jos miettii, kuinka ison palan pois joutuivat rosterista olemaan sekä Siikanen, että Petman, jotka molemmat oli taatusti mietittyjä palasia kokonaistasoon, eikä heitä mitenkään korvattu sarjan kuluessa ja toisaalta huti Platt sentteristössä, pakeista kaksi palasta hätäpaikkauksilla, jotka ei osuneet ja reservissä ei ollut tasoa jolla viisikkotaso olisi pysynyt koko rosterilla, tulee asiat paljon ymmärrettävämmiksi tuleman suhteen.

Oletan myös, että asetelman, jossa viisikkotyötä/pelitapaa oli pakko luoda, mieluummin nimenomaan katseltiin niiden reservien kautta, koska heistä joku onnistuessaan olisi pysyviä permanentin miehiä, toisin kuin lainat tai hätähankinnat. Lopulta iso fokus ei ollut tässä kaudessa minun ymmärtääkseni, tämä kausi oli kilpailukykyiseksi palauttamista ja opettelua.

 

[koutsikaitsu]

Tähän kohtaan tekee mieli laittaa oma näkemys. MInusta iso osa vieraskonttaamisesta menee joukkueen kokonaistason puutteen piikkiin. Siihen lopulta on vastustaja helposti voinut iskeä kotipeluutuksen antaman tuen turvin. Kahden kentän jälkeen ikävä kyllä se viisikkotaso vaan on liian heppoinen toimiakseen riittävällä tasolla koko pelin. Siihen, ettei materiaali yllä mihin pitäisi ei juuri valmennuskaan mitään voi, lääkkeenä on sitten supistaa ja ylipeluuttaa kärki puhki. Tämmöisen arvion kehtaan heittää siksi, että paikan päällä olen nähnyt vain JYPin vieraspelejä, mutta toki joka ikisen median kautta.

Eli jos tässä pitää nimetä syntipukkia se ei ole valmennus, vaan rosterin laatu kokonaisuutena. Syitä tähän voi sitten etsiä valituista tavoista pelaajapolitiikan suhteen, eli tarkoituksellisella kokeilulla, onko junnuissa riittävään tasoon yltäviä ja hutiin menneitä hankintoja ja ehkä lopulta myös osin kuivaa markkinaa pelaajissa.

Pitänee vielä selvennykseksi editeerata sen verran, että jos miettii, kuinka ison palan pois joutuivat rosterista olemaan sekä Siikanen, että Petman, jotka molemmat oli taatusti mietittyjä palasia kokonaistasoon, eikä heitä mitenkään korvattu sarjan kuluessa ja toisaalta huti Platt sentteristössä, pakeista kaksi palasta hätäpaikkauksilla, jotka ei osuneet ja reservissä ei ollut tasoa jolla viisikkotaso olisi pysynyt koko rosterilla, tulee asiat paljon ymmärrettävämmiksi tuleman suhteen.

Oletan myös, että asetelman, jossa viisikkotyötä/pelitapaa oli pakko luoda, mieluummin nimenomaan katseltiin niiden reservien kautta, koska heistä joku onnistuessaan olisi pysyviä permanentin miehiä, toisin kuin lainat tai hätähankinnat. Lopulta iso fokus ei ollut tässä kaudessa minun ymmärtääkseni, tämä kausi oli kilpailukykyiseksi palauttamista ja opettelua.

Amen!

 

[-pasi-]

Ja sitten sitä negaa:

• 3. eniten päästettyjä maaleja, edelleen, siitäkin huolimatta, että maalivahdin tilastot ovat top 10 heittämällä.
• Vierasotteluiden pistekeskiarvo 0.793(!)
• Vierasotteluiden maaliero -30(!)
• Rangaistuksia 5. eniten (Kärpillä vähiten, aina jaksaa yllättää)

Ainakin pistää silmään että Laurikainen ja Leinonen päästänyt yli 0.6 maalia enemmän per matsi ja torjuntaprosentti ja voittoprosentti selkeästi huonompia. En tiedä onko kauden aikana maalin tappioita tullut miten ennen Veinin tuloa, mutta hyvinkin jo pelkästään tuo selittää osan paljon päästetyistä maaleista ja voisi varmaan ainakin tuo 7 pistettä enemmän olla jota tarvittaisiin pudotuspeleihin.

 

[Hiki-Pena]

Ainakin pistää silmään että Laurikainen ja Leinonen päästänyt yli 0.6 maalia enemmän per matsi ja torjuntaprosentti ja voittoprosentti selkeästi huonompia. En tiedä onko kauden aikana maalin tappioita tullut miten ennen Veinin tuloa, mutta hyvinkin jo pelkästään tuo selittää osan paljon päästetyistä maaleista ja voisi varmaan ainakin tuo 7 pistettä enemmän olla jota tarvittaisiin pudotuspeleihin.

Tuossahan oli tosiaan tappioputki ja tuloksellisesti huonoin jakso alla, kun Veini nakattiin Kuopiossa maaliin. Sitten se kääntyikin voittoputkeksi ja tuloksellisesti parhaaksi jaksoksi. Näiden jaksojen ulkopuolella on tuloksellisesti tasaista, mutta on totta, että ihan alkukaudesta omissa soi enemmän.

Ennen Veinin Kuopion peliä pelattiin 21 peliä, joista maalin tappioita oli neljä ja näistä kaksi jatkoerässä. Kaiken kaikkiaa 21 pelistä hävittiin 14.

 

[spaceman]

Tähän kohtaan tekee mieli laittaa oma näkemys. MInusta iso osa vieraskonttaamisesta menee joukkueen kokonaistason puutteen piikkiin. Siihen lopulta on vastustaja helposti voinut iskeä kotipeluutuksen antaman tuen turvin. Kahden kentän jälkeen ikävä kyllä se viisikkotaso vaan on liian heppoinen toimiakseen riittävällä tasolla koko pelin. Siihen, ettei materiaali yllä mihin pitäisi ei juuri valmennuskaan mitään voi, lääkkeenä on sitten supistaa ja ylipeluuttaa kärki puhki. Tämmöisen arvion kehtaan heittää siksi, että paikan päällä olen nähnyt vain JYPin vieraspelejä, mutta toki joka ikisen median kautta.

Eli jos tässä pitää nimetä syntipukkia se ei ole valmennus, vaan rosterin laatu kokonaisuutena. Syitä tähän voi sitten etsiä valituista tavoista pelaajapolitiikan suhteen, eli tarkoituksellisella kokeilulla, onko junnuissa riittävään tasoon yltäviä ja hutiin menneitä hankintoja ja ehkä lopulta myös osin kuivaa markkinaa pelaajissa.

Hyvät tarkennukset ja lievennän sanomisiani ottamalla pois sanan täysin epäonnistunut. Vieraskentällä kotijoukkue saa valita peluutuksen ja näin ollen hyödyntää JYPin kahden kerroksen väkeä, ts. sitä heikompaa osastoa, ja kokonaistason puutetta ei voi kiistää.

Siitä huolimatta pistekeskiarvo kotipeleissä on yli kaksinkertainen ja maaleissa 46 maalin ero samalla rosterilla. Kyllä, oli siellä hutikutia pakistossa (joita peluutettiin puutteistaan huolimatta jatkuvasti valmennuksen siunauksella) ja ohuutta sentteriosastolla ja viisikkopelissä, mutta sama ohuus on kotipeleissä. Tuo ero on vaan niin jäätävä, että kaikki ei selity kokonaistason puutteella vaan jotain täytyy mennä valmennuksenkin piikkiin.

Nieminen puhuu valmentajahaastetteluissa teesistä "defense first", ja se tuntuu olevan Rautakorpikiekon ytimessä, etenkin vieraissa. Kun katsoo koti- ja vieraspelaamisen eroja, niin silmälläkin näkee (tilastodatan lisäksi), että aivan erilaista peliä valmennus peluuttaa, ja aivan suotta heikkouksien kautta. Joukkue on rakennettu tälle kaudelle sellaiseksi "salimarkuksi": leveät hartiat ja valtavat hauikset, mutta jalkapäivä skipattu kokonaan. Siksi joukkuetta olisi pitänyt vieraissakin peluuttaa enemmän vahvuuksiensa kautta.

Ei voi ottelusta toiseen olla sellaista tilannetta, että onnistuneen kotivoiton jälkeen vieraskentälle luistelee aina varovainen, näennäisen haluton ja virheitä pelkäävä joukkue - valmennuksen ohjeiden mukaisesti.

 

[JypFabu]

Siitä huolimatta pistekeskiarvo kotipeleissä on yli kaksinkertainen ja maaleissa 46 maalin ero samalla rosterilla. Kyllä, oli siellä hutikutia pakistossa (joita peluutettiin puutteistaan huolimatta jatkuvasti valmennuksen siunauksella) ja ohuutta sentteriosastolla ja viisikkopelissä, mutta sama ohuus on kotipeleissä. Tuo ero on vaan niin jäätävä, että kaikki ei selity kokonaistason puutteella vaan jotain täytyy mennä valmennuksenkin piikkiin.

Tottakai, oikeassa olet huomiossasi, minua kuitenkin mietityttää asian puolessa se, että kuinka paljon valitusta lähestymistavasta oli pelkästään valmennuksen valinta ja kuinka paljon organisaation haluttu valinta ohjaamaan valmennusta. Tuo halu löytää reserveistä paikkaajia viittaa minun mielestä isosti siihen suuntaan, että siellä on tehty kompromissi valmennuksen tavoitteiden ja organisaation pidemmän janan suhteen, jos olisi tuo onnistunut, se tarkoittaisi leveämpää lompakkoa hankkia laatua pienempään määrään hankittavia, eli kovempaa ukkoa täytettäviin ruutuihin.

Samalla myös varmaan valmennuksen fokus oli palauttaa tällä kaudella kilpailukykyinen pelitapa vuosien kaaoksen jälkeen ja tässä hetkessä hankinnat ilman tulevaisuuden harkintaa toki olisivat saattaneet tasoa nostaa sääleihin asti, mutta tavallaan sitten sotkeneet sitä pakollista opettelua pelitapaan.

En suinkaan väitä olevani oikeassa ajatuksineni, mutta tuollaista on putkahtanut mieleen asioita pohtiessa. Siksi itse en laita hajupommia valmennuksen postiluukusta, kun koen, että siellä on nähty asiaa toisin, kuin meidän kannattajien kesken. Ensi kaudella on sitten heitin totuuden paikka ja välimittari prosessiin. Pettynyt olen minäkin, sillä uskoin viimeiseen asti siihen säälipaikkaan, joka minulle oli se nappisuoritus tähän kauteen tietäen realiteetit. Silti aistin, että niin joukkue kun valmennuskin ansaitsee läpyn positiivista. Kun vielä organisaatio ei ryhtynyt kauden halpuutukseen entistä vahvemmin tuntuu, että nyt tullaan kohti kärkeä tosissaan.

Muuten osana tuota vieraspeluutusta, oli sitten valmentajien viisautta tai tyhmyyttä, jo valmiiksi pyrkiä nollaan nollaan kahdella kentällä, kun mitään ei hyökkäyspeliin oikein tuolla tasolla pystynyt tuottamaan. No, viisikot silti vuosivat, että edes se ei onnistunut ja sitten siirryttiin tiivistämään. Minusta siinä on se resepti niihin maalin tappioihin ja hyvään, mutta tuloksettomaan esitykseen. Kotona sitten on etuna peluuttaa vastustajan heikkouksilla tasoittaen ja kohtuullisella menestyksellä onnistui. Monesti kotonakin katsoin, että rattaat ei pyöri kuin voideltuna, mutta valmistautumis ( ei bussijalkoja) etu ja peluutusetu auttoivat.

Jos tarkastelee ainoastaan pelkän tämän kauden perspektiivillä asiaa, olet aivan oikeassa, mutta halusin tuoda tuota muutakin mahdollista tekijää ja vaikuttajaa, kun minun mielestä tämän kauden kustannuksellakin haettiin pohjaa riittävän vahvaksi ( ei siis pelkästään valmennus, vaan koko organisaation päätöksellä) ponnistaa seuraavaan kauteen, enemmän kuin kairattiin tulosta hampaat irvessä. Kuinka sitten näkee, mikä on ollut viisas lähestymistapa ja mikä ei, perustelee näitä meidän omia madonlukujamme organisaatiolle ja tekijöille.

 

[spaceman]

En suinkaan väitä olevani oikeassa ajatuksineni, mutta tuollaista on putkahtanut mieleen asioita pohtiessa. Siksi itse en laita hajupommia valmennuksen postiluukusta, kun koen, että siellä on nähty asiaa toisin, kuin meidän kannattajien kesken.

Ei missään tapauksessa hajupommia valmennukselle, onhan tuossa kokonaisvaltaisessa pelaamisessa ja järjestelmällisessä toiminnassa menty paljon eteenpäin, kuten melkein kaikki muut tilastot paitsi pistesarake osoittavat.

Valmennuksen uskallus hakea pelin ja ydinpelaajien kehittämistä koko syksy pisteidenkin kustannuksella takuulla maksaa itsensä takaisin tulevilla kausilla. Silti ihmettelen tuota valtavaa eroa koti/vieraspelien välillä ja uumoilen sen johtuvan osittain valmennuksellisista valinnoista.

Mitä tulee bussijalkoihin, JYP on ainakin kahdesti matkustanut paikkakunnalle edellispäivänä (Oulu, Turku) ja molemmilla kerroilla esitys ollut luokaton.

Heti huomenna taas nähdään millainen JYP ilmestyy paikalle vieraskaukalossa Hämeenlinnassa!

 

[-pasi-]

Tuossahan oli tosiaan tappioputki ja tuloksellisesti huonoin jakso alla, kun Veini nakattiin Kuopiossa maaliin. Sitten se kääntyikin voittoputkeksi ja tuloksellisesti parhaaksi jaksoksi. Näiden jaksojen ulkopuolella on tuloksellisesti tasaista, mutta on totta, että ihan alkukaudesta omissa soi enemmän.

Ennen Veinin Kuopion peliä pelattiin 21 peliä, joista maalin tappioita oli neljä ja näistä kaksi jatkoerässä. Kaiken kaikkiaa 21 pelistä hävittiin 14.

Joo ja ei maalivahtipeli tietenkään jokaisessa pelissä pielessä, mutta saattoi alkukaudesta kuitenkin juuri sen verran mennä että tuo 10 sija karkasi. Myös jos tuo yli 10 maalia vähemmän olisi noissa 21 matsissa päästetty niin maaleja olisi vähemmän mennyt omiin kun vaikka Jukureilla,HPK ja KooKoolla ja kun tehty niitä enemmän myös maaleja niin kyllähän sijoitus voisi muuta olla... Nimenomaan haen tässä sitä jos alkukaudella olisi jo Veinin otteisiin pystynyt maalivahti.

 

[Hiki-Pena]

Joo ja ei maalivahtipeli tietenkään jokaisessa pelissä pielessä, mutta saattoi alkukaudesta kuitenkin juuri sen verran mennä että tuo 10 sija karkasi. Myös jos tuo yli 10 maalia vähemmän olisi noissa 21 matsissa päästetty niin maaleja olisi vähemmän mennyt omiin kun vaikka Jukureilla,HPK ja KooKoolla ja kun tehty niitä enemmän myös maaleja niin kyllähän sijoitus voisi muuta olla... Nimenomaan haen tässä sitä jos alkukaudella olisi jo Veinin otteisiin pystynyt maalivahti.

Melkein itse olisin sitä mieltä, että sillä ei niin väliä ole, missä kohtaa ne neljä kolmen pisteen voittoa olisi otettu. Sen verran tasaista on pisteiden keruu ollut noiden putkien ulkopuolella.

Kovaa peliä on urheilu. Jos jäädään esim. 12 pistettä pudotuspeleistä, niin ei olla lähelläkään, mutta loppujen lopuksi nuo pisteet olisi saatu kääntämällä vain neljä tappiota voitoiksi pitkän sarjan aikana.

 

[-pasi-]

Melkein itse olisin sitä mieltä, että sillä ei niin väliä ole, missä kohtaa ne neljä kolmen pisteen voittoa olisi otettu. Sen verran tasaista on pisteiden keruu ollut noiden putkien ulkopuolella.

Kovaa peliä on urheilu. Jos jäädään esim. 12 pistettä pudotuspeleistä, niin ei olla lähelläkään, mutta loppujen lopuksi nuo pisteet olisi saatu kääntämällä vain neljä tappiota voitoiksi pitkän sarjan aikana.

Niin ja eihän tuo ero lopulta ole kun sen verran että kaksi 3 pisteen voittoa ja joku jatkoaikapeli niin tuossa viimeisellä kierroksella jännitettäisiin Hippoksella täyden hallin edessä HIFK:ta vastaan että päästäänkö jatkoon vai ei. Tavallaan pienessä kiinni, mutta ne pisteet olisi vain pitänyt ottaa...

 

[JJLehto]

Niin ja eihän tuo ero lopulta ole kun sen verran että kaksi 3 pisteen voittoa ja joku jatkoaikapeli niin tuossa viimeisellä kierroksella jännitettäisiin Hippoksella täyden hallin edessä HIFK:ta vastaan että päästäänkö jatkoon vai ei. Tavallaan pienessä kiinni, mutta ne pisteet olisi vain pitänyt ottaa...

Eteenpäin on menty ja lopussa saatiin kulma.

 

[Viljasen Saab96]

Sulttaanin saappaat jäivät täyttämättä
Kuten tuolla prosessi- ja muissa keskusteluissa todettiin, niin Jypillä on ollut krooninen keskushyökkääjävajaus etenkin aloitusten suhteen jo vuosia. Tästä vastuu kaatuu kyllä mielestäni Viitaselle, kun tätä puutetta ei paikattu täsmähankinnalla heti Immosen lähdön jälkeen (ja sitä ennen olisi kannattanut kääntää kivet, että hänet olisi saatu pidettyä joukkueessa vaikka egot). Eikä edes seuraavana kesänä 2022 tehty tätä korjausliikettä!

Mainitsin muistaakseni keväällä 2022 sarkastisesti, että palkatkaa vaikka Asplund takaisin ottamaan aloituksia ja tälle naureskeltiin koska Turo oli "liian vanha". Noh, tällä kaudella vanhuksen aloitusprosentti on ollut 54.9 kun BC:n ja Platzerin vastaavat ovat 48.2 ja 47.9. Jypin nykyisistä paras sentteri aloituksissa on Koskela (52%) ja paras aloittaja ylipäätään Rooba (54.1%).

Tämä tarkoittaa sitä, että Jypin ykkös- ja kakkosketjut ovat tällä kaudella vaihtojen alussa menettäneet vastustajalle kiekkokontrollin noin 200 kertaa enemmän kuin Asplund tai Immonen. Lehterään verrattuna luku on 300.

Onko aloituksilla sitten niin väliä isossa kuvassa?
On. Varsinkin toisessa erässä, erikoistilanteissa, ratkaisuhetkillä ja jatkoajalla. Ja kun Jyp ei ole viime vuosina kunnostautunut kiekollisena joukkueena ja siten voitollisissakin peleissä pitää kiekko vain noin 50% ajasta, niin olisi tärkeää, että aloituksissa olisi joku Immosen kaltainen juhta, joka kairaa sen kiekon Jypille, ettei tarvitse sitten olla mankelissa seuraavan vaihdon ajan ja/tai ottaa jäähyä.

• Hyvä esimerkki on Pelicans-ottelu, mistä Jyp ei olisi saanut 2 pistettä mikäli olisi hävinnyt varsinaisen peliajan viimeisen aloituksen. Samassa matsissa tosin Platzerin aloitushäviöiden jälkeen Pelicans teki 0-1 ja 2-4 maalit sekä Stråkan aloitushäviöstä 2-0 maalin. Ei ole vaikea päätellä, että 3 aloitustilannemaalin antaminen vastustajalle vaikeutti 3 pisteen voiton tavoittelua.
• Samoin Jukurit-ottelussa vastustajan 2. maali tulee kun Platzer häviää aloituksen ja sen jälkeen voiton kairaaminen tällä kaudella vieraspeleissä alisuorittaneelle Jypille liian haastavaa.
• 2-3 Ässät-tappiossa 1.3. vastustaja tekee kaksi lähes identtistä maalia kun Stråka häviää 2 aloitusta omassa päädyssä.
• Kalpa-häviössä 4.2. vastustaja otti aloitukset 40 vs 25 ja teki 2 aloitustilanne maalia. Ja voitti pelin noilla maaleilla.

Olisi pidemmän videoanalyysin ja todennäköisyyslaskennan takana selvittää, montako maalia Jypiltä jäi tekemättä hyökkäyspään aloitushäviöiden takia sekä montako jäähyä otettin muiden hävittyjen aloitusten jälkeen.

Nopealla analyysilla Jyp menetti ym. neljässä tämän vuoden pelissä 6 - 7 pistettä pelkästään vastustajan puhtaisiin aloitustilannemaaleihin. Pelkästään noiden pisteiden avulla Jyp olisi menossa jatkopeleihin, ja koko kaudelle projisoituna samalla tahdilla pisteitä on menetetty 12-14 aloitusten takia.

Miten Rautakorven tiimi on reagoinut Jypin surkeaan kykyyn voittaa aloituksia?
Voitokkaassa KooKoo pelissä BC voitti ainoastaan 3/13 aloitusta (23.1%). Platzerin prosentti oli 52.9 ja Koskelan 83.3% kun taas Rooba voitti molemmat aloituksensa. Kaikkiaan aloitukset menivät lähes tasa 27 vs 28.

Häviössä Jukureita vastaan 4.3. aloitukset menivät 25 vs 29. Koskela (77.8%), Stråka (75%) ja Rooba (2/3) aloittivat hyvin, Platzer oli 50/50 ja BC kehno (36.4%).

Kalpa-pelissä 3.3. aloitukset olivat 20 vs 38 eli kalakukot sai kiekon 2x useammin kuin Jyp aloituksissa. Ainoastaan Koskela pärjäsi hyvin (83.3%), Stråka about tasoissa ( 5/12) ja Platzer & BC surkeita (27.3% ja 22.7%).

Ässiä vastaan 1.3. aloitukset menivät suurinpiirtein tasan kaikilla. Ilvestä vastaan 21.2. meni muuten OK, mutta Platzer ja Lassila kyntivät. BC oli vaihteeksi pelikiellossa.

Edellisen viiden pelin otannalla voidaan siis kahden kärkisentterin osalta todeta, että BC on ollut hyvin heikko ja Platzer hyvinä päivinä tasoissa, huonoina kuten BC. Kun puhutaan 23 - 36 prosentin suorittamisesta, herää kysymys mitä valmennus on tehnyt kauden ajan? Onko vaatimustaso ollut oikea, onko aloituksia harjoiteltu riittävästi, miten peluutuksia on muutettu, onko käytetty erikoisratkaisuja? Roobaa on käytetty aloittajana ja tämä ratkaisu on toiminut hyvin. Koskela on ruvennut voittamaan aloituksia hyvin. Mutta ei voi perhana olla niin, että mestarivalmentaja ja Stanley Cup voittaja eivät joko tunnista ykkös- ja kakkossentterien ongelmaa tai eivät löydä siihen ratkaisua "prosessin" tässä vaiheessa kun on pelattu 58 ottelua.

Summa summarum
Olen tunnistavanani tässä samaa hidasta reagointia kuin Tevesin ja Suhosen kuukausia jatkuneeseen koomailuun: sadat harjoitukset eivät muuta suorittamista pelin sisällä ja silti valmennus tai UTJ eivät reagoi (Tevesin kohdalla vihdoin helmikuussa, onneksi).

Jo ennen Immosen lähtöäkin oli ongelma, että kukaan muu joukkueessa ei osannut ottaa aloituksia. Ehdotin jo koronakausien aikana, että Jakke olisi pistänyt pystyyn klinikan nuoremmille kavereille ja opettanut, miten se kiekko kaivetaan omalle sakille. Harkittiinko tätä vai todettiinko, ettei asia nappaa? Käsitääkseni kapteenin pitäisi tehdä tällaisia aloitteita, vaikka valmentaja ei sitä määräisikään.

Kuulisin hyvin mielelläni Viitasen ja valmennuksen vastauksen, miksi aloitusten häviämiseen ei ole reagoitu tehokkaasti kausien sisällä taikka 4 kauden aikana hankkimalla aloitusspesialistia ja/tai perustamalla aloitusklinikkaa senttereille? Vai pitikö Plattin olla aloitukset hoitava ykkössentteri?

Palkatkaa nyt vaikka Konna ensi kaudeksi erikoistilannekonsultiksi opettamaan tämä kriittinen taito. Tällä kaudella tämänkin "pappa" voittaa noin tuhannesta aloituksesta 55%.

 

[markoman123]

Ihan kiva teksti, mutta eihän nyt pääsarjatason joukkueharjoituksissa ole aikaa harjoitella yksinomaisesti aloituksia tai ylipäänsä yhtään mitään taito/tekniikka-asioita. Jokainen pelaaja varmasti voi vaikka kesän ajaksi palkata oman taitovalmentajan hiomaan juuri noita aloituksia, mutta seurajoukkueen valmennuksen tehtävä se ei ole.

Yleisesti aloitukset ovat myös hyvin pitkälti sellainen asia missä joko on hyvä tai ei. Parhaat kusettajat pärjäävät parhaiten.

 

[raipe1993]

Ihan kiva teksti, mutta eihän nyt pääsarjatason joukkueharjoituksissa ole aikaa harjoitella yksinomaisesti aloituksia tai ylipäänsä yhtään mitään taito/tekniikka-asioita. Jokainen pelaaja varmasti voi vaikka kesän ajaksi palkata oman taitovalmentajan hiomaan juuri noita aloituksia, mutta seurajoukkueen valmennuksen tehtävä se ei ole.

Yleisesti aloitukset ovat myös hyvin pitkälti sellainen asia missä joko on hyvä tai ei. Parhaat kusettajat pärjäävät parhaiten.

Aloitusten korostaminen on ylipäätään vähän tarkoituksenomaista syiden etsintää muualta kuin pelistä. Ensinhän tuosta pitäisi poistaa kaikki keskialueen aloitukset, joiden merkitys maalin syntymiseen on käytännössä olematon. SIlti nuo vaikuttavat täysin samalla tavalla aloitusprosenttiin. Samoin syiden etsiminen yksittäisistä maaleista omiin on hieman tarkoituksenomaista, kun samalla jätetään mainitsematta ne maalit mitkä Jyp itse on tehnyt suoraan aloituksista.

Jos vaikka otetaan esimerkiksi Kontiola, joka tosiaan on lopulta aloittanut noin 1000 kertaa. Kontiola on siis voittanut noista 100 enemmän kuin hävinnyt. Yhden pelin aikana tämä siis tarkoittaa karkeasti sitä, että Ilveksellä on 1,5 voitettua aloitusta pelissä enemmän kuin vaikka niin, että aloittaja olisi Platzer.
Aikamoista hiusten halkomista.

Aloitusten merkitys korostuu erikoistilanne pelissä, kun se mahdollistaa esimerkiksi ylivoiman alussa suoran purun/suoran hyökkäysmyllyn.

 

[JJLehto]

Aloitukset olivat ihan oikeasti valtava ongelma, sitä tuskin kiistää kukaan, joka JYP:n pelejä katsoi. Mutta sen lisäksi oli paljon muitakin ongelmia, joihin valmennus ei regoinut mitenkään, vaan jääräpäisesti veti valittua uraa pitkin kävi miten kävi. Kyseessä piti olla meritoitunut valmennus, ja sen hyvyydestä jäi nyt paljon jossiteltavaa. Siinä missä pelaajamateriaali oli mitä oli, niin kyllä myös tällä valmennussektorilla jäi aika roimasti parannettavaa. Reagointikyky oli ainakin luokkaa nolla.

 

[Gorbatjovi]

Hyvin kuvaavaa oli edellisessä JYP-Jukurit pelissä se, kun peliä oli jäljellä n. 20 sekuntia niin aloitus Jukureiden päässä ja kukapa muukaan kuin Jarkko Immonen aloittamaan tärkeään puolustuspään aloitukseen. Voitti aloituksen 100-0 ja siitä Jukureille kiekko ja JYP ei saanut mitään painetta aikaiseksi Jukureiden maalille. Jos olisi taasen voitettu se aloitus niin suht isolla todennäköisyydellä olisi tullut vielä maalipaikka tai pari. Olisi ollut mahdollisuus kolmeen pisteeseen.

Toki aina voit myös hävitä aloituksen ja ei kukaan niitä kaikkia voita mutta kyllä pitää löytyä sellainen aloitusspesialisti joukkueesta jonka taidot maksimoi sen mahdollisuuden tärkeimällä hetkellä. Pitää olla joku heittää tiukkaan paikkaan.

 

[Köpi]

Mutta sen lisäksi oli paljon muitakin ongelmia, joihin valmennus ei regoinut mitenkään, vaan jääräpäisesti veti valittua uraa pitkin kävi miten kävi. Kyseessä piti olla meritoitunut valmennus, ja sen hyvyydestä jäi nyt paljon jossiteltavaa. Siinä missä pelaajamateriaali oli mitä oli, niin kyllä myös tällä valmennussektorilla jäi aika roimasti parannettavaa. Reagointikyky oli ainakin luokkaa nolla.

Kun pelaajamateriaali on rajallinen, niin vähän on huono reagoida.
Ei valmennuskaan varmaan täysin puhtaita papereita saa, mutta edelleenkään se valtamerilaiva ei käänny hetkessä.

 

[Hiki-Pena]

Kun pelaajamateriaali on rajallinen, niin vähän on huono reagoida.
Ei valmennuskaan varmaan täysin puhtaita papereita saa, mutta edelleenkään se valtamerilaiva ei käänny hetkessä.

Materiaalin rajoitteita oli ja ne on täälläkin moneen kertaan mainittu. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tuosta meidän laivasta kuitenkaan koneet ja potkuri puuttuneet ja kyllä sellainen laiva pitäisi saada yhdeksässä kuukaudessa kääntymään (edes vähän enemmän). Liekö sitten ollut liian moderni laiva ruorin takana olijoille, ettei osattu vielä oikein käyttää?

Edit: Eli mielestäni kyllä tuolla laivalla olisi pitänyt kyetä seilaamaan top-10:iin.

 

[Köpi]

Materiaalin rajoitteita oli ja ne on täälläkin moneen kertaan mainittu. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tuosta meidän laivasta kuitenkaan koneet ja potkuri puuttuneet ja kyllä sellainen laiva pitäisi saada yhdeksässä kuukaudessa kääntymään (edes vähän enemmän). Liekö sitten ollut liian moderni laiva ruorin takana olijoille, ettei osattu vielä oikein käyttää?

Edit: Eli mielestäni kyllä tuolla laivalla olisi pitänyt kyetä seilaamaan top-10:iin.

Juu, olen siinä samaa mieltä että kyllä sääleihin olisi pitänyt päästä. Niin huono tuo joukkue ei ollut, mutta kuten moneen kertaan todettu, nyt niitetään sitä viljaa mitä tässä on vähintään viimeiset viisi vuotta kylvetty.

 

[Nelfor]

Sulttaanin saappaat jäivät täyttämättä
Kuten tuolla prosessi- ja muissa keskusteluissa todettiin, niin Jypillä on ollut krooninen keskushyökkääjävajaus etenkin aloitusten suhteen jo vuosia. Tästä vastuu kaatuu kyllä mielestäni Viitaselle, kun tätä puutetta ei paikattu täsmähankinnalla heti Immosen lähdön jälkeen (ja sitä ennen olisi kannattanut kääntää kivet, että hänet olisi saatu pidettyä joukkueessa vaikka egot). Eikä edes seuraavana kesänä 2022 tehty tätä korjausliikettä!

Mainitsin muistaakseni keväällä 2022 sarkastisesti, että palkatkaa vaikka Asplund takaisin ottamaan aloituksia ja tälle naureskeltiin koska Turo oli "liian vanha". Noh, tällä kaudella vanhuksen aloitusprosentti on ollut 54.9 kun BC:n ja Platzerin vastaavat ovat 48.2 ja 47.9. Jypin nykyisistä paras sentteri aloituksissa on Koskela (52%) ja paras aloittaja ylipäätään Rooba (54.1%).

Tämä tarkoittaa sitä, että Jypin ykkös- ja kakkosketjut ovat tällä kaudella vaihtojen alussa menettäneet vastustajalle kiekkokontrollin noin 200 kertaa enemmän kuin Asplund tai Immonen. Lehterään verrattuna luku on 300.

Onko aloituksilla sitten niin väliä isossa kuvassa?
On. Varsinkin toisessa erässä, erikoistilanteissa, ratkaisuhetkillä ja jatkoajalla. Ja kun Jyp ei ole viime vuosina kunnostautunut kiekollisena joukkueena ja siten voitollisissakin peleissä pitää kiekko vain noin 50% ajasta, niin olisi tärkeää, että aloituksissa olisi joku Immosen kaltainen juhta, joka kairaa sen kiekon Jypille, ettei tarvitse sitten olla mankelissa seuraavan vaihdon ajan ja/tai ottaa jäähyä.

• Hyvä esimerkki on Pelicans-ottelu, mistä Jyp ei olisi saanut 2 pistettä mikäli olisi hävinnyt varsinaisen peliajan viimeisen aloituksen. Samassa matsissa tosin Platzerin aloitushäviöiden jälkeen Pelicans teki 0-1 ja 2-4 maalit sekä Stråkan aloitushäviöstä 2-0 maalin. Ei ole vaikea päätellä, että 3 aloitustilannemaalin antaminen vastustajalle vaikeutti 3 pisteen voiton tavoittelua.
• Samoin Jukurit-ottelussa vastustajan 2. maali tulee kun Platzer häviää aloituksen ja sen jälkeen voiton kairaaminen tällä kaudella vieraspeleissä alisuorittaneelle Jypille liian haastavaa.
• 2-3 Ässät-tappiossa 1.3. vastustaja tekee kaksi lähes identtistä maalia kun Stråka häviää 2 aloitusta omassa päädyssä.
• Kalpa-häviössä 4.2. vastustaja otti aloitukset 40 vs 25 ja teki 2 aloitustilanne maalia. Ja voitti pelin noilla maaleilla.

Olisi pidemmän videoanalyysin ja todennäköisyyslaskennan takana selvittää, montako maalia Jypiltä jäi tekemättä hyökkäyspään aloitushäviöiden takia sekä montako jäähyä otettin muiden hävittyjen aloitusten jälkeen.

Nopealla analyysilla Jyp menetti ym. neljässä tämän vuoden pelissä 6 - 7 pistettä pelkästään vastustajan puhtaisiin aloitustilannemaaleihin. Pelkästään noiden pisteiden avulla Jyp olisi menossa jatkopeleihin, ja koko kaudelle projisoituna samalla tahdilla pisteitä on menetetty 12-14 aloitusten takia.

Miten Rautakorven tiimi on reagoinut Jypin surkeaan kykyyn voittaa aloituksia?
Voitokkaassa KooKoo pelissä BC voitti ainoastaan 3/13 aloitusta (23.1%). Platzerin prosentti oli 52.9 ja Koskelan 83.3% kun taas Rooba voitti molemmat aloituksensa. Kaikkiaan aloitukset menivät lähes tasa 27 vs 28.

Häviössä Jukureita vastaan 4.3. aloitukset menivät 25 vs 29. Koskela (77.8%), Stråka (75%) ja Rooba (2/3) aloittivat hyvin, Platzer oli 50/50 ja BC kehno (36.4%).

Kalpa-pelissä 3.3. aloitukset olivat 20 vs 38 eli kalakukot sai kiekon 2x useammin kuin Jyp aloituksissa. Ainoastaan Koskela pärjäsi hyvin (83.3%), Stråka about tasoissa ( 5/12) ja Platzer & BC surkeita (27.3% ja 22.7%).

Ässiä vastaan 1.3. aloitukset menivät suurinpiirtein tasan kaikilla. Ilvestä vastaan 21.2. meni muuten OK, mutta Platzer ja Lassila kyntivät. BC oli vaihteeksi pelikiellossa.

Edellisen viiden pelin otannalla voidaan siis kahden kärkisentterin osalta todeta, että BC on ollut hyvin heikko ja Platzer hyvinä päivinä tasoissa, huonoina kuten BC. Kun puhutaan 23 - 36 prosentin suorittamisesta, herää kysymys mitä valmennus on tehnyt kauden ajan? Onko vaatimustaso ollut oikea, onko aloituksia harjoiteltu riittävästi, miten peluutuksia on muutettu, onko käytetty erikoisratkaisuja? Roobaa on käytetty aloittajana ja tämä ratkaisu on toiminut hyvin. Koskela on ruvennut voittamaan aloituksia hyvin. Mutta ei voi perhana olla niin, että mestarivalmentaja ja Stanley Cup voittaja eivät joko tunnista ykkös- ja kakkossentterien ongelmaa tai eivät löydä siihen ratkaisua "prosessin" tässä vaiheessa kun on pelattu 58 ottelua.

Summa summarum
Olen tunnistavanani tässä samaa hidasta reagointia kuin Tevesin ja Suhosen kuukausia jatkuneeseen koomailuun: sadat harjoitukset eivät muuta suorittamista pelin sisällä ja silti valmennus tai UTJ eivät reagoi (Tevesin kohdalla vihdoin helmikuussa, onneksi).

Jo ennen Immosen lähtöäkin oli ongelma, että kukaan muu joukkueessa ei osannut ottaa aloituksia. Ehdotin jo koronakausien aikana, että Jakke olisi pistänyt pystyyn klinikan nuoremmille kavereille ja opettanut, miten se kiekko kaivetaan omalle sakille. Harkittiinko tätä vai todettiinko, ettei asia nappaa? Käsitääkseni kapteenin pitäisi tehdä tällaisia aloitteita, vaikka valmentaja ei sitä määräisikään.

Kuulisin hyvin mielelläni Viitasen ja valmennuksen vastauksen, miksi aloitusten häviämiseen ei ole reagoitu tehokkaasti kausien sisällä taikka 4 kauden aikana hankkimalla aloitusspesialistia ja/tai perustamalla aloitusklinikkaa senttereille? Vai pitikö Plattin olla aloitukset hoitava ykkössentteri?

Palkatkaa nyt vaikka Konna ensi kaudeksi erikoistilannekonsultiksi opettamaan tämä kriittinen taito. Tällä kaudella tämänkin "pappa" voittaa noin tuhannesta aloituksesta 55%.

Et ole varsinaisesti väärässä siinä, että aloitukset ovat olleet yksi ongelma ja niiden häviäminen voi pahimmillaan johtaa suoraan maaliin. Mielestäni kuitenkin liioittelet aloituksien tärkeyttä tai niiden vaikutusta joukkueen suoritustasoon ja lopputuloksiin.

Tässähän ei ole kyse siitä, että ei olisi haluttu löytää viime kesänä hyvää ykkössentteriä, joka osaa myös aloittaa. Ongelma on vain siinä, että tällaiset pelaajat ovat todella haluttua kamaa ja niitä ei todellakaan markkinoilla paljoa pyöri.

Aloitukset eivät myöskään ole asia, mihin voidaan kovin paljoa joukkueharjoituksissa keskittyä. Lisäksi niitä on vaikea harjoitella muuten kuin kokemuksen kautta, koska aloitusvoitto on äärimmäisen pienistä asioista kiinni ja harjoitustilanteessa ei oikein mitenkään voida päästä samaan kuin pelitilanteessa. Harjoituksissa hyvin aloittava pelaaja voi peleissä olla varsin keskinkertainen aloittaja. Tässä on pitkälti kyse luontaisesta kyvystä, jota on vaikea harjoitella - tai huonon aloittajan on ainakin hyvin vaikea muuttua hyväksi pelkästään harjoittelemalla otteluiden ulkopuolella.

Eipä sekään olisi ollut joukkueen etu, että meillä olisi ollut joku Asplundin kaltainen sentteri, joka on ihan hyvä aloittaja, mutta ei muutoin tuo joukkueelle oikein mitään.

Näitä tilastojahan voi aina kauhistella laskemalla koko kauden aloitusmäärät yhteen ja katsomalla, että joku toinen on voittanut kauden aikana ison määrän enemmän aloituksia. Toisaalta, jos tätä katsotaan ottelukohtaisesti, niin tarina on eri.

Jos otetaan esimerkiksi vertailuun Christoffer ja hyvänä aloittajana edelleen pidetty Jarkko Immonen. Christofferin aloitusprosentti koko kaudelta on 48,2% ja Immosen 52%. Aloitusmäärät ovat tonnin molemmin puolin, mutta vertailun helpottamiseksi lasketaan kuinka monta aloitusvoittoa kyseiset prosentit tuottaisivat, jos aloitusmäärä olisi tasan 1000.

Christoffer olisi voittanut 482 aloitusta ja Immonen 520. Erotus siis 38 aloitusta. Jos ottelumäärä olisi tasan 60, niin tämä tarkoittaisi sitä, että Immonen voittaisi keskimäärin 0,6 aloitusta enemmän ottelua kohti. Eli vähän reilun yhden aloituksen kahta ottelua kohti. Tämä yksi aloitus voi olla vaikkapa keskialueen aloitus, joka ei voi suoraan johtaa vastustajan maalipaikkaan, mikäli joukkue ei tee muuten virheitä.

TL;DR
Näitä tilastoja voi tarkastella kauhistelemalla tai järjen kanssa. Totuus on, että yli puolet aloituksistaan häviävä joukkue voi edelleen menestyä hyvin, eli vaikka aloitustaidosta onkin usein paljon hyötyä, niin se ei yksinään pelasta tai pilaa joukkueen suoritustasoa. JYP ei tällä kaudella kaatunut senttereiden aloitustaitoihin.

 

[JJLehto]

Jos otetaan esimerkiksi vertailuun Christoffer ja hyvänä aloittajana edelleen pidetty Jarkko Immonen. Christofferin aloitusprosentti koko kaudelta on 48,2% ja Immosen 52%. Aloitusmäärät ovat tonnin molemmin puolin, mutta vertailun helpottamiseksi lasketaan kuinka monta aloitusvoittoa kyseiset prosentit tuottaisivat, jos aloitusmäärä olisi tasan 1000.

Christoffer olisi voittanut 482 aloitusta ja Immonen 520. Erotus siis 38 aloitusta. Jos ottelumäärä olisi tasan 60, niin tämä tarkoittaisi sitä, että Immonen voittaisi keskimäärin 0,6 aloitusta enemmän ottelua kohti. Eli vähän reilun yhden aloituksen kahta ottelua kohti. Tämä yksi aloitus voi olla vaikkapa keskialueen aloitus, joka ei voi suoraan johtaa vastustajan maalipaikkaan, mikäli joukkue ei tee muuten virheitä.

TL;DR
Näitä tilastoja voi tarkastella kauhistelemalla tai järjen kanssa. Totuus on, että yli puolet aloituksistaan häviävä joukkue voi edelleen menestyä hyvin, eli vaikka aloitustaidosta onkin usein paljon hyötyä, niin se ei yksinään pelasta tai pilaa joukkueen suoritustasoa. JYP ei tällä kaudella kaatunut senttereiden aloitustaitoihin.

Tai sitten tilastoja voi tulkata paremminkin.

Itse asiassa, aloituksien tilastot on Liigassa jaoteltu sekä keskialueen-, hyökkäyspään ja puolustuspään osalta. Jos käytetään esimerkkinä mainitsemiasi herroja, eli Immosta ja Christofferia niin herrojen aloitus-% omassa päässä ovat 53.8% ja 43.8% eli kivasti eroa tasan 10% (mikä on aika massiivinen)!!

Eli näin ollen 1000 aloituksen otannalla eroa tulee 100 voittoa ja peliä kohden 1.66 voitettua aloitusta Jaken eduksi. Eli nyt alkaa jo eroa näkyä, hyvänä päivänä ero voi olla sen 2 voitettua oman pään aloitusta per peli ja jos jatketaan jossittelulinjalla, jos nämä 2 ovat alivoimassa, niin merkitystä alkaa olla (eli alkaako mylly vai noudetaanko kiekkoa toisesta päädystä).

Tänä vuonna hävittiin ennätyksellisen monta peliä maalilla. Kyllä, yksittäinen aloitusvoitto ja maali omiin, tai Tevesin ruotanen ei ole paha mutta tänä vuonna näitä pikkujuttuja tapahtui paljon ja saatiin niistä se kuuluisa iso joki aikaiseksi.

Aloituksia, niin kuin laukaisuitakin voi harjoitella, ja vastustajan aloittajia voisi ennakkoon skoutata.

Emme tähän yksittäiseen seikkaan kaatuneet, mutta selkeästi oli handikappiä taas siellä.

 

[Nelfor]

Tai sitten tilastoja voi tulkata paremminkin.

Itse asiassa, aloituksien tilastot on Liigassa jaoteltu sekä keskialueen-, hyökkäyspään ja puolustuspään osalta. Jos käytetään esimerkkinä mainitsemiasi herroja, eli Immosta ja Christofferia niin herrojen aloitus-% omassa päässä ovat 53.8% ja 43.8% eli kivasti eroa tasan 10% (mikä on aika massiivinen)!!

Eli näin ollen 1000 aloituksen otannalla eroa tulee 100 voittoa ja peliä kohden 1.66 voitettua aloitusta Jaken eduksi. Eli nyt alkaa jo eroa näkyä, hyvänä päivänä ero voi olla sen 2 voitettua oman pään aloitusta per peli ja jos jatketaan jossittelulinjalla, jos nämä 2 ovat alivoimassa, niin merkitystä alkaa olla (eli alkaako mylly vai noudetaanko kiekkoa toisesta päädystä).

Tänä vuonna hävittiin ennätyksellisen monta peliä maalilla. Kyllä, yksittäinen aloitusvoitto ja maali omiin, tai Tevesin ruotanen ei ole paha mutta tänä vuonna näitä pikkujuttuja tapahtui paljon ja saatiin niistä se kuuluisa iso joki aikaiseksi.

Aloituksia, niin kuin laukaisuitakin voi harjoitella, ja vastustajan aloittajia voisi ennakkoon skoutata.

Emme tähän yksittäiseen seikkaan kaatuneet, mutta selkeästi oli handikappiä taas siellä.

Muuten nostit hyvän pointin esille, mutta jos lasketaan pelkästään oman pään aloitukset, niin aloitusten yhteismäärä ei kauden aikana ole lähelläkään tuota tuhatta, jolloin tilastotulkintasi menee pahasti pieleen. Käyttämäni 1000 on siis määrä, joka täsmää varsin hyvin siihen oikeaan kokonaismäärään aloituksia, mitä ko. herrat ovat tällä kaudella ottaneet.

Näillä herroilla on ollut puolustusalueen aloituksia vajaa puolet kokonaismäärästä, eli karkeasti 450, jos vertauskohtana on tuo 1000:n kokonaismäärä. 10% erotus tekee siis 45, eli 0,75 aloitusta per ottelu.

Btw. hyökkäysalueella Christofferin aloitusprosentti on 54,7% ja Immosen 49,8%. Aika selkeä voitto BC:n hyväksi!

 

[JJLehto]

Muuten nostit hyvän pointin esille, mutta jos lasketaan pelkästään oman pään aloitukset, niin aloitusten yhteismäärä ei kauden aikana ole lähelläkään tuota tuhatta, jolloin tilastotulkintasi menee pahasti pieleen. Käyttämäni 1000 on siis määrä, joka täsmää varsin hyvin siihen oikeaan kokonaismäärään aloituksia, mitä ko. herrat ovat tällä kaudella ottaneet.

Näillä herroilla on ollut puolustusalueen aloituksia vajaa puolet kokonaismäärästä, eli karkeasti 450, jos vertauskohtana on tuo 1000:n kokonaismäärä. 10% erotus tekee siis 45, eli 0,75 aloitusta per ottelu.

Btw. hyökkäysalueella Christofferin aloitusprosentti on 54,7% ja Immosen 49,8%. Aika selkeä voitto BC:n hyväksi!

Se 1000 olikin puhtaasti otettu vain esimerkistäsi ja käytetty sitä kuvainnollistamaan eroja. 10% ero absoluuttisissa luvuissa eri aloittajien välillä on merkittävä ja osaava valmennus näitä miettisi, erityisesti erikoistilanteissa. Christoffer on siis aikamoinen riski omassa aloitusringissä, ja aloittaa vielä paljon omissa (katsoin nopeasti että Liigassa vain 4 huonompaa yli 100 aloitusta tehneestä). Mutta hyökkäyspäässä homma jostain syystä toimii paremmin vaikka "mailan asetusetu" on kaverilla. Outoa. Rooba on ollut kanssa yllättävän hyvä aloittamaan.

Anyway, hyvä valmennus maksimoisi nämäkin edut (kuka aloittaa ja missä aloittaa).

 

[Nelfor]

Se 1000 olikin puhtaasti otettu vain esimerkistäsi ja käytetty sitä kuvainnollistamaan eroja.

Kyllä, mutta minun esimerkissäni se edusti todellisuutta ja sinun esimerkissäsi näin ei enää ollut, kun puhuttiin pelkästään puolustusalueen aloituksista. Jos käyttää väärää viitearvoa, niin laskelmien lopputulemat eivät enää edusta todellisuutta. 10% ero on toki suuri, ei siitä pääse mihinkään.

Silti tässä on hyvä ottaa huomioon sekin, että BC on ollut hyökkäyspäässä varsin hyvä aloittaja. Hyökkäyspään aloitukset ovat ihan yhtä tärkeitä kuin puolustuspään aloituksetkin.