Omaan silmään kyllä joukkueen asenne sitoutumisen ja taistelutahdon muodossa oli isompi muuttuja kuin Smithin läsnäolo.Eilisen ottelun jälkeinen hyvänolontunne on yön aikana vaihtunut pieneksi tuskaksi. Eilinen Smithin paluu todisti sen, että yksikin mies voi ratkaista sodan - ainakin hyökkäyspäässä (mitään Nikulta pois ottamatta). Smith sai piiskattua pohjoisamerikkalaiskaverinsa lentoon ja nyt JYPillä on tuplattu kentät, joilta voi odottaa tuloksentekokykyä. Voitonhumun keskellä ei voi kuitenkaan olla ajattelematta sitä, miltä elämä näyttäisi, jos meillä olisi rosteriasiat kondiksessa.
Tuohon porukkaan yksi sentteri tai laituri tekisi poikaa. Ihannetilanteessa tietenkin molempia yksi, mutta ihan jo toisellakin saataisiin aikaan merkittävästi tasapainoisemmat ketjut, joista kaikki kykenevät ratkaisemaan pelejä. Sen ohella meillä olisi uskottava reservi, jolla kelpaisi lähteä kohti pitkää kevättä.
Puustinen-Lassila-Turkulainen
Gardiner-Christoffer-Smith
Siikanen-HerraX-HerraY
Vidgren-Malinen-Petman
Perttu-Koskela-Rooba
Tohila-Huovila
Puolustuksessa kun saadaan pidettyä Niku mukana kuvioissa, niin ei ole mitään hätää. Kuten ei myöskään maalivahtiosastolla.
Toivottavasti ei käynyt niin, että moti kaivettiin Tapparaa vastaan, mutta tänään KooKoota vastaan lähdetään löysemmällä asennolla peliin. Kaikista vaikeuksista huolimatta viime vuosina kärkiporukoita ja erityisesti Tapparaa vastaan JYP on pelannut aina sata lasissa.
Toivottavasti historia ei toista itseään, vaan siellä on vaikeuksien kautta hitsauduttu yhteen ja työteliäs asenne näkyy tulevissakin peleissä.