Pelaajia ei laiteta ketjuissa järjestykseen absoluuttisen tason mukaan, vaan pelitavallinen roolitus on joka kentällä eri, tiivistetysti yleensä 1-2 on tuloskenttiä ja 3-4 rouhii, joskus kolmonenkin menee ensimmäiseen kategoriaan. Perttu on aika varmasti Lassilaa ja Koskelaa heikompi kokonaistasossa, mutta uskon hänen kuitenkin tarjoavan enemmän upsidea kiekollisesti. Siksi tämä idea roolitukselle. Jos kaveria koitetaan ajaa grindauksen kautta sisään niin luultavasti hänen urastaan vain hukataan vuosia ja kunnon liigaura voi jäädä kokonaan tekemättä sillä neliönmuotoinen pala ei vain uppoa sinne ympyränmuotoiseen reikään vaikka kuinka yrittäisi.
Ensinnä, moinen ajattelu joukkueen rakentamisen ideologiassa ei ole enää ihan tätä päivää, varsinkaan, jos päämäärä on muualla kuin nipin napin sääleihin. Homma menee enemmän niin, että kaikilla viisikoilla on tulosvastuu, niin omiin kuin tehoihinkin, tuo edellyttää hyvää pelitapaa ja toimivaa viisikkopelaamista, mikä tarkoittaa, ettei siellä voi kukaan hiihdellä erivapauksin, olipa status mikä tahansa. Ekstra osaaminen on mahdollista laittaa sitten tiskiin, kun pohjat toimii.
Jos pelaajan urasta hukkuu vuosia siksi, että ei kykene nousemaan kokonaisvaltaiseksi pelaajaksi, olipa lahjakkuustekijät mitkä tahansa pelillisen puolen suhteen, puhutaan ns. late boomerista, suomeksi kai voi ajatella myöhään kukkivasta pelaajatyypistä. Tällaisiakin kiekkoilijoiden joukkoon mahtuu moniakin ja sekin tie on ok, olkoonpa syyt siihen vauhtiin mitkä tahansa.
Laidalla on pikkuisen helpompi ottaa niitä vastuunkanto steppejä, kun tasohyppäys mestiksestä on julmetun iso. Vastuu pelistä viisikossa on siinäkin, mutta ei ihan niin laaja ja kurinalainen, kuin sentterinä.
Minustakin olisi kiva, jos junnuista hyppäisi laatikkoon kypsää suorittajaa ja mestiksestä valmiita liigapelaajia, mutta realismi kyllä torppaa moisen haaveilun toteutumattomien unelmien ketjuun. Säännön vahvistava poikkeus putkahtaa aina silloin tällöin, mutta nimi säännön vahvistava kertoo oleellisen. Pertun paikka on yrittää lunastaa laiturin paikka liigajoukkueessa ensi kaudelle ja ihan on siinäkin sarkaa kynnettäväksi, sillä liigassa virheet ja väärin lukeminen näkyy taululla vastustajan eduksi hyvin nopeasti. Samoin siinä laidalla saa parhaiten kiinni liigan fyysisestä vaateesta, kun tuossa postissa tuo korostuu. Nopein tie ruutuun keskellä on löytää tulevaan kauteen kestävä taso laidalla ja seuraavaan opetella sama keskellä, siitä seuraavat kaudet on sitten ne, joissa lahjat ja ominaisuudet voi lunastaa täysimääräisesti. Mikään kiire ei tuolla polulla aiheuta muuta kuin hukkaan heitettyä aikaa ja kehitysaskelia, olipa syy sitten joukkueen kapea sentteristö tai mikä tahansa sisäinen hinku.
Nuori ja nälkäinen kantamassa isoa viisikon vastuuta pelistä toiseen liigassa, on vissiin sitten sentin kolikon tiputtamista metrin reiästä samalla analogialla, menee läpi, eikä huomaa edes laitetun, eli hyödykkäämpää on sitä neliötä ympyrään sovitella, kuin kuvitella, että sentin kolikolla tukkii metrin reiän.