JYPin kovaotteisimmat puolustajat ovat tällä kaudella olleet Sami Vatanen, Arto Laatikainen ja Kristian Näkyvä. Niin, ne jotka oikeasti osaavat tehdä kiekollakin jotakin. Siellä pitäisi käsittääkseni eri miehet olla lähinnä hoitelemassa näitä peruspakkien tehtäviä, kuten maalivahdin suojelua ja maalinedusputsausta ja mitä kaikkea ilkeät ja kovat peruspakit nyt tekevätkään.
Meillä on pelannut myös Olli Malmivaara, Antti Jaatinen ja Harri Ilvonen, isoja ukkoja keskimäärin verrattuna edellisiin. Peruspakkeja verrattuna edellisiin, myös Ilvonen.
Ilvosen piti olla taitava kiekollinen raamikas pakki, mutta ilman itseluottamusta on pelkkä suht raamikas virhealtis pakki joka on peruspakiksi liian pehmeä.
Jaatinen on pelannut aina liian pehmeästi peruspakiksi. Luulin massan tuoneen kovuuttakin, mutta ei.
Malmivaaraa hehkutettiin tullessaan jonain JYP-pelureiden ja maalivahtien suojelijana, jopa fyysisenä pelotteena, mutta Vatanenkin taklaa halutessaan Malmin plekseihin. Ollin paras avu onkin peittävyys ja ulottuva mailahäirintä alivoimissa. Kovuus ei kuulu Ollin vahvuuksiin, jos koskaan on kuulunutkaan. Se yksi pahan näköinen oikean old school goonin nyrkkiin horjahtaminen lätäkön takana, josta arpikin muistona lärvissä, taisi tehdä Ollista harkitsevaisemman ja samalla jätistä vielä entistäkin pehmeämmän. Ymmärrän täysin.
Niin, welcome back M. Viitanen, iso peruspakki, joka ei ole pehmeä. Tulee näillä näkymin tarpeeseen.
Uskaltaisin melkein veikata, että JYPin kopissa Mikon tuomaa panosta joukkueelle osataan arvostaa hiukan enemmän kuin tällä palstalla noin yleensä. Voihan olla toisinkin.
