Ensimmäinen asia, missä juntteus kiteytyy äärimmäisen hyvin, on korvaan kiinnitettävä luuri, jonne voi lörpötellä hands free-toiminnon avulla. Korneinta on nähdä pariskunta jossain Citymarketin ruokaostoksella moiset anturit korvissaan.
Junttimaista on myös oman ammattin ylikorostaminen ja ammatissa eläminen vapaa-ajallakin. Omaa ammattia tuodaan joka paikassa esiin ja itselle haetaan huomiota ja samaistumisen kohteita ammattin kautta. Muutama vuosi sitten eräällä helsinkiläisellä kuntosalilla pääsin todistamaan ilmiön kahta tyyppi esimerkkiä. Toinen oli ( ja on mitä todennäköisimmin edelleen) intohimoinen raksamies ja toinen 'mitään-pelkäämätön' palomies. Raksamies tepasteli poikkeuksetta salille Snickersit jalassa ja työkaluvyö (onkohan oikea sana?) lanteilla ja höpisi aina vastaamottotiskillä kännykkäänsä jostain seuraavan päivän vaativista raudoitustöistä. Sama höpinä jatkui pukuhuoneessa ja toki vaikutusta vastakkaiseen sukupuoleen piti yrittää sarjojen lomassa saman aihepiirin jutuilla. Suihkun ja saunan jälkeen raksakuteet niskaan ja seuraaviin urakoihin.
Palomies pukeutui aina johonkin Helsinki Fire Department-tyyliseen t-paitaan ja salilla totta kai oli joku piipparintyyppinen laite mukana. Televisiosta tulleet katastrofiuutiset saivat sarjat keskeytymään ja myötäelämisen aste oli korkea. Ja totta kai, naisille oli aina kerrottavaa.
Kunnioitan molempia ammatteja (niin kuin kaikkia muitakin ammatteja) äärimmäisen paljon eikä musta olisi kumpaakaan edellämainituista töistä. Mutta rajansa kaikella.