Eikö muija ole aika neutraali sana. Emäntä nyt on jotenkin maalainen ja vanhahko. Pirtissä varmaan asuvat eikä kämpässä. Tyttöystävä taas liian pitkä ja mitään avopuolisoa ei kehtaa käyttää ilman häpeää. Eikä muija nyt mikään pelkkä kumppani ole. Äitikin on nynnymäinen ja muutenkin lapsen suusta tuleva sana, toisin kuin vaikka mutsi. Äitiä käyttävät käy varmaan pissalla ja kakalla.
Parempi puolisko = alistunut, joka luulee olevansa hauska.
Minustakin
muija on nykyään aika neutraali ilmaus, tosin joskus ennen on ollut varmaan leimaantunut. Kuulostaa sellaiselta takavuosikymmenien duunaripariskunnan naisihmiseltä. Kieli tunnetusti muuttuu, onhan myös sana
vosu merkinnyt joskus huoraa, mutta myöhemmin sitä on käytetty naisista aika huolettomasti.
Emäntä-sanasta minulla on sen sijaan eri käsitys. Juuret ovat tottakai jossain Impivaarassa, mutta minusta se on nykyiselläänkin ihan hauska ja leikkisä ilmaus. Se myös sisältää myönteisen arvolatauksen: nainen voi olla hyvä ja kätevä emäntä, mikä tarkoittaa, että nainen on joissain kodin askareissa kovin taitava.
Kaikkein järkyttävintä on kuitenkin se, jos sen puolison puhutteluun otetaan lapsen näkökulma: toinen on
isä tai
äiti. Hyi helvetti ihan oikeasti. Puolisoiden ei pitäisi olla ikinä
iskä tai
äiskä toisilleen, siinä on oikeasti suhteesta jotain kadonnut. En tiedä, onko tämä varsinaisesti junttimaista, mutta vastenmielistä se kyllä on.