Suomalainen spagetti on muuten myös junttia, tulipa vain mieleen. Ylikypsää, vetistä, eikä maistu miltään. Itsehän heitän aina seinään spagettia nähdäkseni tarttuuko se siihen.
Mäkin teen aina näin ravintolassa. Kun saan pasta-annokseni, kouraisen siitä päältä nyrkillisen rojua ja viskaan seinään. Sitä sitten tarjoilijan kanssa ihmetellään että tarttuko se vai ei ja voisinko poistua paikalta.
Mun mielestä tää on sen verran kyltyrelli tapa että laajennan tän pastasta myös muihin ruoka-annoksiin. Työpaikan ruokalassa heitän pari lusikallista kalasoppaa seinille, karvakäsien pizzeriassa viskaan koko lätyn frisbee-tyyliin seinälle tai jos paikassa on tuuletin niin sinne. Sushi-paikassa viskelen niitä kokin vaivalla pusaamia möykkyjä pesäpallotyyliin seinään niin että läjähtää. Chez Dominiquessa kuuntelen ensin kohteliaasti tarjoilijan sepostuksen siitä kuinka eteeni tuotu minttuvaahdolla ja seljanmarjojen neliviikkoisilla kukinnoilla maustettu kyyhkynrinta on lennätetty Suomeen suoraan Marseillen parhaan kyyhkykasvattajan, Francois Homon, lintutarhasta ja kuinka Hans Välimäen orjat ovat lihanpalaa kypsyttäneet kynttilänvalossa 4 kuukautta saadakseen lihaan ainutlaatuisen mureuden, kunnes viskaan koko vaivalla harmoniseen kokonaisuuteen asetellun komeuden astioineen päivineen kaaressa seinään. Vitun juntit jos ei tajua.