Julkinen talous ja sen tasapainotus

[opelix]

Keskustelu karkaa..joo en ole mode!

Miten saadaan menot pienemmiksi ja tulot suuremmiksi? Nippelihommaa tämä tähän asti. Mistä tingitään ja mistä rahat mikä säilytetään?

 

[kakkonen]

Itellalla on tuollainen palvelu tarjolla lisämaksusta:
http://www.posti.fi/muuttaminen/lahilaatikko.html
Minä en näe tarvetta alkaa kustantamaan tätä palvelua kaikille verovaroin.

Itse voisin tukea järkevää työllistämistä verovaroin.

Olen miettinyt tätä posti hommaa siltä kantilta että nyt moni ihminen kävelee tietyn matkan laatikolle hakemaan postin kun se samaan aikaan voisi olla tuotuna ovelle. Onko se sitten parempi että ollaan himpun tehokkaampia ja jengi hakee itse postinsa ja voidaan hieman enemmän jengiä kortistoon?

Edelleenkin tää oli vain yksi piirre siihen liittyen että haetaan joka asiassa tehokkuutta ja näin karsitaan työssä olevaa porukkaa. Pidän kyllä tuosta että halutuista palveluista maksetaan..sinällään hyvä idea tuo "lahilaatikko".

EDIT:
en hokannu tätä

Pieni tarkentava kysymys: Mitä tarkoitat tällä "että on 3-4 toimipistettä mihin asioita toimitetaan"?

Tuo oli vaan aivopieru...väärin naputeltu.

 

[kakkonen]

Miten saadaan menot pienemmiksi ja tulot suuremmiksi? Nippelihommaa tämä tähän asti. Mistä tingitään ja mistä rahat mikä säilytetään?

Julkisista menoista ei ainakaan tingitä? Liittyen tohon linkkiin jonka dana77 pisti (
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/ )
Olen yllättynyt. Eikö yleismaailmallisen laman aikaan menoista pitäisi karsia?

 

[mjr]

Aika uskomatonta, että noin älykäs kirjoittaja vetää noin yksikertaistavia johtopäätöksiä. Ymmärrän, että TOJ tai Toejoen Veikko tekee näin, mutta sinusta en olisi uskonut.

Tuota, nyt sinun täytyy kyllä olla syvästi pettynyt todellisuuteen itseensä - minkäs minä voin sille, että talouskasvu, teollistuminen ja yleinen vaurastuminen pettivät meidät toisen maailmansodan jälkeisellä devalvaatioiden aikakaudella ja olivat suorastaan hämmentävän korkealla tasolla... En kannata mitään systemaattista devalvaatio-politiikkaa eikä se olisi mahdollistakaan, mutta en nyt vain pyörrykään kauhusta ja huuda hajusuolan perään, kun joku sanoo, että joissakin tilanteissa devalvaatiot voivat toimiakin. Kun se nyt vain on empiirinen tosiseikka, että, tosiaan, joissakin tilanteissa devalvaatiot voivat toimia.

 

[Stonewall]

Faktaksi jää, että pienessä pulassa ollaan. Leikkaaminen ei Suomen oloissa auta, sillä emme oikeastaan ole tuhlanneet. Julkiset kustannukset toki ovat kasvaneet, koska suomalaiset tekevät liian vähän lapsia ja huoltosuhde sen myötä huonontuu. Eriasia on miten ihmiset saataisiin lisääntymään suuremmassa mitassa. Ainoa typerä julkisia kustannuksia lisännyt asia on liittynyt kuntaliitoksiin. Niissähän väistämättä henkilöstökustannukset nousevat. Pidemmällä tähtäimellä tietenkin niiden odotetaan laskevan, mutta irtisanominen tuntuu olevan poliitikoille sen verran vaikeaa, että asia jää nähtäväksi.

Toki ei pidä suurennella ongelmia. Suomi on kuitenkin kansainvälisessä mitassa erittäin vähän velkaantunut maa. Ongelmaksi asia menee mikäli velkaa otetaan elämiseen eikä investointeihin. Opintovelkakaan ei ole typerää, mikäli se mahdollistaa jatkossa paremmat tulot. Sen sijaan jos joutuu ottamaan lainaa vain päivästä toiseen pärjäämiseen ilman toivetta paremmasta, niin ollaan pulassa.
On meillä kuitenkin mahdollisuuksiakin lisätä investointeja ja siten jatkossa tuloja. Pitää vain olla olla rohkea, eikä sortua leikkaamaan tasaisesti jokapaikasta. Esim Pohjois-Suomen tiestöön ja rautateihin laitettavat rahat tulisivat moninkertaisesti takaisin nopeuttamalla valmisteilla olevia suurhankkeita. Keinoja hankkia tuloja löytyy kyllä, kun ei vaan sorruta kuuntelemaan taloutta ymmärtämättömiä poliitikkoja. Investointeja nopeutettaisiin todennäköisesti potkimalla vihreät ulos hallituksesta. Jokatapauksessa onneksi vaalikaudet ovat rajallisen mittaisia, ei tämä katastrofihallitus enään vaalien jälkeen jatka.

 

[dana77]

Minun mielestäni julkiset menot eivät saa ylittää 50% BKT:stä. Nyt menot ovat 54,8% (2011) eli leikkaustarve on 10 prosenttia menoista. Rahassa tämä tarkoittaisi 10 miljardia euroa. Suomen velkaantuminen on nyt 7 miljardia, joten tuolla asia hoituisi kuntoon ja velkaa saataisin maltillisesti lyhennettyä kuten tällaisena aikana hyvä olisi.

 

[Kampeaja]

Julkisista menoista ei ainakaan tingitä? Liittyen tohon linkkiin jonka dana77 pisti (
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/ )
Olen yllättynyt. Eikö yleismaailmallisen laman aikaan menoista pitäisi karsia?

Tälläiset huoletta heitetyt harakiri-ideat vetävät kyllä mielen mustaksi...

 

[Vaughan]

Merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin on mahdollista tehdä, jos halua löytyy. Minä kannattaisin "strategisia leikkauksia" mieluummin kuin "juustohöylää". Eli mietitään kokonaan uudelleen, mihin asioihin julkista (=veronmaksajien) rahaa käytetään, ja etsitään toimintoja, jotka voidaan supistaa minimiin - tai ajaa kokonaan alas. Miljardiluokan säästöjä on saatavilla esim. maatalouden monista tukimuodoista.

Varsinaiset talousasiantuntijat tuntuvat olevan varsin yksimielisiä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Soraäänien esittäjät ovat lähinnä poliitikkoja, etujärjestöjen edustajia tai omista eduistaan huolestuneita kansalaisia - eivät siis kuitenkaan talouden asiantuntijoita. Suosituksissa korostuu kolme asiaa:

• Verotuksen painopisteen siirtäminen sellaisiin "paikkoihin", joissa se ei estä työllistämistä, eikä veroja pysty helposti kiertämään. Tällaisia veroja ovat esim. arvonlisävero, perintövero ja kiinteistövero.

• Eläkeikää pitää välttämättä nostaa.

• "Työntöä" työmarkkinoille pitää lisätä. Siihen kuuluu sekä sosiaaliturvan heikentäminen sellaisilta, jotka eivät sitä välttämättä tarvittse (esim. työkykyiset työttömät), että avun tarjoaminen niille, jotka sitä välttämättä tarvitsevat (esim. osatyökykyiset tai työelämään kuntoutuvat).

Kannattaa huomata, että suurin piirtein samansisältöisiä kommentteja löytyy myös periaatteessa vasemmistotaustaisiltakin asiantuntijoilta (esim. Vartiainen ja Sailas). Täysin puolueetonta asiantuntemusta on tarjonnut mm. OECD.

 

[Kampeaja]

Merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin on mahdollista tehdä, jos halua löytyy. Minä kannattaisin "strategisia leikkauksia" mieluummin kuin "juustohöylää". Eli mietitään kokonaan uudelleen, mihin asioihin julkista (=veronmaksajien) rahaa käytetään, ja etsitään toimintoja, jotka voidaan supistaa minimiin - tai ajaa kokonaan alas. Miljardiluokan säästöjä on saatavilla esim. maatalouden monista tukimuodoista.

Varsinaiset talousasiantuntijat tuntuvat olevan varsin yksimielisiä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Soraäänien esittäjät ovat lähinnä poliitikkoja, etujärjestöjen edustajia tai omista eduistaan huolestuneita kansalaisia - eivät siis kuitenkaan talouden asiantuntijoita. Suosituksissa korostuu kolme asiaa:

• Verotuksen painopisteen siirtäminen sellaisiin "paikkoihin", joissa se ei estä työllistämistä, eikä veroja pysty helposti kiertämään. Tällaisia veroja ovat esim. arvonlisävero, perintövero ja kiinteistövero.

• Eläkeikää pitää välttämättä nostaa.

• "Työntöä" työmarkkinoille pitää lisätä. Siihen kuuluu sekä sosiaaliturvan heikentäminen sellaisilta, jotka eivät sitä välttämättä tarvittse (esim. työkykyiset työttömät), että avun tarjoaminen niille, jotka sitä välttämättä tarvitsevat (esim. osatyökykyiset tai työelämään kuntoutuvat).

Kannattaa huomata, että suurin piirtein samansisältöisiä kommentteja löytyy myös periaatteessa vasemmistotaustaisiltakin asiantuntijoilta (esim. Vartiainen ja Sailas). Täysin puolueetonta asiantuntemusta on tarjonnut mm. OECD.

Täyttä asiaa! Silmitön säästäminen ja vyönkiristäminen ja julkisen talouden tasapainotus ovat kaksi aivan eri asiaa. Kunhan turhan panikoinnin sijasta otetaan se järki käteen ja aletaan suorasukaisesti ruotia, että mitä pitää tehdä niin hyvä tästä vielä tulee.

 

[Stonewall]

Merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin on mahdollista tehdä, jos halua löytyy. Minä kannattaisin "strategisia leikkauksia" mieluummin kuin "juustohöylää". Eli mietitään kokonaan uudelleen, mihin asioihin julkista (=veronmaksajien) rahaa käytetään, ja etsitään toimintoja, jotka voidaan supistaa minimiin - tai ajaa kokonaan alas. Miljardiluokan säästöjä on saatavilla esim. maatalouden monista tukimuodoista.

Ei onnistu. Varsinkaan maatalouden tukia ei voida poistaa, jatkossa kaikki pyritään tuottamaan lähellä mm. hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Eikä niitä kyllä poistetakaan.
Jos kuitenkin ylisuuriin leikkauksiin lähdetään, niin kuluttajien ostovoima romahtaa ja sen perässä koko talous joutuu lähes oikaisemattomaan syöksykierteeseen. Löysät pois, jos niitä vielä jostain löytyy ja eduskunta auttamaan isoja investointeja, jotta tulot kääntyvät suuremmiksi kuin menot. Kyllä tästä selvitään.

 

[ludvig]

Schollilta hyvä listaus.

Itseäni on julkisella sektorilla vaivannut muutama asia pidemmän tovin:

• puoluekirjan perusteella valitut johtajat, joilla ei usein ole toimenkuvan vaatimaa kompetenssia. Hyvät tulokset tai tavoitellut muutokset harvoin onnistuvat varsinkaan hierarkkisissa organisaatioissa, jos johto on amatööritasoa.
  
• jatkuvan konsultaation hyväksikäyttäminen; eikö organisaatio ja sen yksilöt koskaan opi vai pitääkö lähes kaikkiin vuodesta toiseen toistuviin hankkeisiin / projekteihin palkata aina konsultti tukemaan, jos resurssien puolesta tämä olisi mahdollista toteuttaa itse? Syy johtuu osittain yo. kohdasta (= osaamaton johto) --> tieto ei jää rakenteisiin tai niitä ei oikeastaan tietyssä mielessä edes ole ja todennäköisesti mm. henkilöjohtaminen on välttävää.
  
• koulutuksen tärkeyden ylikorostaminen ja keskittyminen "vääriin" asioihin; sivistys on kivaa ja mukavaa, että lapset saavat pirtää yms., mutta koska tulee talousoppi tai vastaava, jossa opetetaan kersoja käyttämään rahojaan fiksusti sekä perehdytetään yrittäjyyden alkeisiin? Kaikkea ei valitettavasti voi opettaa näillä pelimerkeillä ja tällöin pitäisi keskittyä tuottavempiin asioihin.

Kaipa siitä joitain pennosia säästyisi, jos yllä oleviin kohtiin saataisiin muutos.

 

[Huerzo]

Faktaksi jää, että pienessä pulassa ollaan. Leikkaaminen ei Suomen oloissa auta, sillä emme oikeastaan ole tuhlanneet. Julkiset kustannukset toki ovat kasvaneet, koska suomalaiset tekevät liian vähän lapsia ja huoltosuhde sen myötä huonontuu.

Osittain totta. Yksi ongelmista on maan sisäinen epäsuhta - eli lapset syntyvät sinne, missä ei ole riittävästi kapasiteettia palveluille, vaan sitä pitää toisaalta rakentaa ja taasen toisaalla maassa palvelut ovat vajaakäytöllä. Kasvukeskuksia on vähän ja niistä Helsinki lähiseutuineen on ongelmallisin tapaus.

On erikoista, että asuntojen hinnat yhä nousevat nykyisessä taloustilanteessa Helsingin seudulla. Asuntojen hinnannousu aiheuttaa nostopainetta palkkoihin mikä taas heikentää kilpailukykyä ja lisää asuntovelkojen kokoa. Maan päättäjillä pitäisi olla viisautta hajauttaa tuota painetta siirtämällä julkisen puolen työtä muualle maahan halvemmille alueille, jotta tuo kasvupaine tasaantuisi. (Pidemmällä tähtäimellä Helsingin kasvu on kuitenkin selviö.)

Pidemmällä tähtäimellä julkisen talouden tasapainotus tarkoittaa vain yhtä asiaa: on syötävä saman verran kuin tienaa. Todennäköisin tie on - hienosti sanoen - palkkamaltin tie. Suomi on vientiriippuvainen ja vaikka kilpailukykymantraa on hoettu jo väsymykseen saakka, toistemme selkien pesemisellä ja asuntoja toisillemme myymällä ei pitkälle mennä. Siten teollisuusinvestointien - kuten ydinvoiman ja kaivosten rakentamisen tukeminen - toisi vientituloja. Vanha fakta on, että teollisuusalan työpaikka työllistää kerrannaisvaikutuksena liudan muita.

 

[Sistis]

Yksi asia, jota minust pitäisi kehittää, olkoonkin se sitten lisäinvestointi, on uudelleenkouluttautuminen. Avauduin jo tuonne insinöörikeskusteluun siitä, kuinka on käsittämätöntä, kuinka yhteen tutkintoon sisällytetyt kurssit eivät ainakaan kaikissa tapauksissa ole kelvollisia toiseen tutkintoon - vaikka niiden sisältö olisi lähes tai täysin identtinen tässä toisessa tutkinnossa vaadittavien kurssien kanssa. Uudelleenkouluttautuminen pitäisi tehdä siksi helppommaksi. Silloin rakennemuutosten uhriksi joutuneiden alojen edustajat voisivat halutessaan kouluttautua helpommin alalle, jolla työvoimaa tarvitaankin.

Veikkaisin myös, että tästä porukasta löytyy myös yhteiskunnan kannalta parempaa työainesta kuin heikolla motivaatiolla varustetut työnvieroksujanuoret. Enkä tarkoita, että kaikki nuoret olisivat työnvieroksujia, vaan puhun vain tästä porukasta, joka mediassa ja nettikeskusteluissa saa näkyvyyttä, ja pilaa samalla myös noiden työhaluisten työttömien maineen.

Ylipäätään koulutuksesta olisi tehtävä joustavampaa. Pelkkä nopeammin valmistumiseen pakottaminen ei ole ratkaisu. Ketä hyödyttää, jos opiskelija valmistuu keskelle lamaa työttömäksi sen sijaan, että hän lukisi vuoden pidempään ja laajemman tutkinnon ja parantaisi mahdollisuuksiaan työelämässä? Myöskään pelkkä työttömyystukien kiristäminen ei ole minusta riittävä ratkaisu. Se kun iskee rumasti myös näihin, joiden kohdalla työttömyys ei ole ollut oma valinta.

 

[TosiFani]

Faktaksi jää, että pienessä pulassa ollaan. Leikkaaminen ei Suomen oloissa auta, sillä emme oikeastaan ole tuhlanneet. Julkiset kustannukset toki ovat kasvaneet, koska suomalaiset tekevät liian vähän lapsia ja huoltosuhde sen myötä huonontuu...

Totta kai leikkaaminen auttaa. Nyt vaan täytyy päättää mitä palveluja yhteiskunnan on tuotettava ja missä. Onko jokaisella vanhuksella oikeus elämään kotipaikkakunnalla? Kuuluuko joka kylään valaistu jääkenttä? Jne.

 

[ludvig]

Yksi asia, jota minust pitäisi kehittää... on uudelleenkouluttautuminen...

... yrittäjyyteen. Monissa tapauksissa, ei toki kuitenkaan kaikissa, täytyisi hyvin koulutetut työttömät henkilöt laittaa pienen karenssin jälkeen vaikka väkisin yrittäjyyssoppiin tms. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelle alalle, helvetin kallista touhua yhteiskunnan näkökulmasta. Joskus voi jalostaa jo opittua ammattitaitoa ja ns. yrittää itse. Tähän jos johonkin esimerkiksi monet hyvin koulutetut työttömät tarvitsivat tukea ja tätä yhteiskuntakin kaipaisi ajatellen tuottoja sekä yleistä ajatusmaailmaa yrittämistä kohtaan.

 

[ms.qvist]

... yrittäjyyteen. Monissa tapauksissa, ei toki kuitenkaan kaikissa, täytyisi hyvin koulutetut työttömät henkilöt laittaa pienen karenssin jälkeen vaikka väkisin yrittäjyyssoppiin tms. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelle alalle, helvetin kallista touhua yhteiskunnan näkökulmasta. Joskus voi jalostaa jo opittua ammattitaitoa ja ns. yrittää itse. Tähän jos johonkin esimerkiksi monet hyvin koulutetut työttömät tarvitsivat tukea ja tätä yhteiskuntakin kaipaisi ajatellen tuottoja sekä yleistä ajatusmaailmaa yrittämistä kohtaan.

Tässä on vaan se ongelma, että ketään ei kuitenkaan voi pakottaa yrittäjyyteen kuten voi "pakottaa" tekemään töitä. Yrittäjyys on aivan toinen asia kuin työntekijän oleminen, yrittäjyys on niin kokonaisvaltaista touhua ettei kaikista yksinkertaisesti ole yrittäjiksi ja jos siihen pakotettaisi seurauksena olisi suuri määrä konkursseja ja tyhjän päälle joutuneita henkilöitä ja perheitä.

Mutta sen sijaan sellainen työtön joka oma-alotteisesti haaveilee yrittämisestä tarvitsee minusta kaiken kannustuksen ja tarpeellista tukea, jota toki on saatavillakin mutta onko tarpeeksi?

Olen miettinyt yrittämistä mutta en oikein jaksa uskoa, että minusta olisi tekemään töitä 24h/vrk jonkin asian eteen. Minusta tuskin on yrittäjäksi ja jos siihen pakotettaisi tulos olisi kaikkien kannalta surkea. Yrittäjyys lähtee omasta halusta ja omasta aktiivisuudesta.

Ja, ei en ole työtön joka pelkäisi pakotusta yrittäjäksi vaan olen töissä, mutta tiedostan silti sen, ettei ketään voi pakottaa yrittäjäksi jos sitä sisäistä halua ja paloa ei lainkaan ole olemassa.

vlad.

 

[Sistis]

... yrittäjyyteen. Monissa tapauksissa, ei toki kuitenkaan kaikissa, täytyisi hyvin koulutetut työttömät henkilöt laittaa pienen karenssin jälkeen vaikka väkisin yrittäjyyssoppiin tms. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelle alalle, helvetin kallista touhua yhteiskunnan näkökulmasta. Joskus voi jalostaa jo opittua ammattitaitoa ja ns. yrittää itse.

Yrittäjyyttä pitää toki tukea, koska yksityinen sektori on kuitenkin se, joka kykenee työllistämään suomalaisia tulevaisuudessakin - kunhan sille vain annetaan riittävät toimintaedellytykset. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla yrittäjiä, eikä niin tarvitsekaan. Eikä kaikkia tarvitse uudelle alallekaan kouluttaa, mutta jonkinlaisella muuntokoulutuksella ihmiset saavat parempia valmiuksia toimia uudessa roolissa. Kallistahan sekin on, jos esimerkiksi rakennemuutoksen takia "pysyvästi" työttömiksi jääneet insinöörit jumittuvat kotiinsa. Muuntokoulutus heidän kohdallaan voi olla esimerkisi kauppatieteen opintojen suorittamista. Tai vastaavaa.

Tähän jos johonkin esimerkiksi monet hyvin koulutetut työttömät tarvitsivat tukea ja tätä yhteiskuntakin kaipaisi ajatellen tuottoja sekä yleistä ajatusmaailmaa yrittämistä kohtaan.

Tästä olen samaa mieltä. Tämän lisäksi tarvittaisiin yleisesti suopeampaa suhtautumista yrittämistä kohtaan. Suomessa on edelleen se ongelma, että yrittäminen on helvetillinen riski. Asiat voivat mennä pieleen jopa ilman omaa syytä, ja silloin saattaa olla elinikäinen velkavankeus edessä. Yhdysvalloissa taasen kärjistetysti sanottuna yrittäjä on kokenut vasta kun hän on käynyt läpi ensimmäisen konkurssinsa.

 

[ludvig]

Tässä on vaan se ongelma, että ketään ei kuitenkaan voi pakottaa yrittäjyyteen kuten voi "pakottaa" tekemään töitä. Yrittäjyys on aivan toinen asia kuin työntekijän oleminen, yrittäjyys on niin kokonaisvaltaista touhua ettei kaikista yksinkertaisesti ole yrittäjiksi ja jos siihen pakotettaisi seurauksena olisi suuri määrä konkursseja ja tyhjän päälle joutuneita henkilöitä ja perheitä.

"Palkanmaksaja" / yhteiskunta voi asettaa pakotteita ja rahansaaja ei voi saada vastikkeetta euroja lähes loputtomiin. Tällöin kuvaan astuisi yrittäjyyskoulutuspakotteet. Se, että ainakin tietyn segmentin ihmiset ohjataan koulutukseen ei toki tarkoita sitä, että se sisältäisi pakotetta perustaa yritystä. Yrittämisen kouluttaminen olisi enemmänkin ohjaavaa ja muuttaisi parhaimmassa tapauksessa esim. vääränlaisia mielikuvia yrittämisestä sekä kannustaisi ja ohjaisi ainakin osan kokeilemaan sitä. Jos ja kun osa saisivat työllistettyä itsensä ja mahdollisesti muitakin, olisi panos-tuotos -suhde todennäköisesti plussamerkkinen.

 

[mjr]

Schollilta hyvä listaus.

Olen äärimmäisen pahoillani, mutta lopetin lukemisen tässä vaiheessa. Oliko sinulla hyviäkin ajatuksia siellä?

 

[ms.qvist]

"Palkanmaksaja" / yhteiskunta voi asettaa pakotteita ja rahansaaja ei voi saada vastikkeetta euroja lähes loputtomiin. Tällöin kuvaan astuisi yrittäjyyskoulutuspakotteet. Se, että ainakin tietyn segmentin ihmiset ohjataan koulutukseen ei toki tarkoita sitä, että se sisältäisi pakotetta perustaa yritystä. Yrittämisen kouluttaminen olisi enemmänkin ohjaavaa ja muuttaisi parhaimmassa tapauksessa esim. vääränlaisia mielikuvia yrittämisestä sekä kannustaisi ja ohjaisi ainakin osan kokeilemaan sitä. Jos ja kun osa saisivat työllistettyä itsensä ja mahdollisesti muitakin, olisi panos-tuotos -suhde todennäköisesti plussamerkkinen.

Se on silkkaa rahojen haaskausta jos yrittäjyyskoulutukseen pakotetaan henkilöitä joilla ei ole minkään sortin paloa yrittäjyyteen. On aivan toinen asia pakottaa ihmiset tekemään jotain työtä, jota minäkin kannatan tiettyyn rajaan saakka, mutta se ei ole järkevää, että tuhlataan euroja sellaisten ihmisten yrittäjäkoulutukseen joilla ei ole lainkaan paloa yrittäjyyteen. Rahat tulee kohdentaa sellaisten ihmisten tukemiseen, jotka kokevat yrittämisen ja yrittäjyyden mielenkiintoisina ja uskovat yrittäjyyden tuomaan tulevaisuuteen.

Mutta jos tarkoitat sitä, että yrittäjäkoulutukseen ohjataan vain ne työttömät, jotka kokevat yrittäjyyden mielekkäännä toimintana, olen samoilla linjoilla kanssasi ja tällaista toimintaa tulee tukea entistä enemmän ja yrittäjyydestä tulee tehdä houkutteleva vaihtoehto.

Muuten olen sillä linjalla, että yrittäjyyteen tulee kannustaa ja nykyistä enemmän. Onhan noita strattirahoja ja yrittäjyyskursseja olemassa mutta onko muita (konkreettisia) tukimuotoja olemassa? En tiedä kun en ole perehtynyt niin tarkoin asiaan, mutta jollei ole niin sille sektorille yhteiskunnan tulisi panostaa nykyistä enemmän.

vlad.

 

[steepler]

Minun listani:
- eläkkeet alemmiksi ja eläkeläiset muuttaa maalle, missä asunnot ovat halvempia.

Tarkoitatko nyt vain julkisen sektorin työntekijöiden eläkkeitä vai myös yleisesti kaikkia Tyel maksuilla rahoitettavia eläkkeitä. Noin yleisellä tasolla eläkkeiden alentaminen ei välttämättä kauheasti julkista taloutta auta koska aika merkittävä osa on yksityisesti rahoitettuja eläkkeitä. Toki se että Tyel maksua alennettaisiin auttaisin työllistämistä koska työllistämisen kustannukset pienenisivät.

Itse olen joskun miettinyt että järkevintä olisi joku perustason eläke, joka voisi olla jotain hieman korkeampaa tasoa kuin nykyinen kansaneläke, sellainen että kattaisi peruskulut mutta ei juuri enempää. Tämä voitaisiin rahoittaa työnantajien maksuilla joita ei tarvittaisi läheskään samaa määrää mitä nykyisin maksetaan.

Lähtökohtana pitäisi olla jos joku haluaa extraa eläkkeellä niin säästää tämän pääsääntöisesti itse. Valtio voisi tukea eläkesäästämistä laajemmin kuin nyt. Tai voisi jopa kehitellä jotain lakisääteisiä tuotteita myytäviksi, joita voitaisiin myös tukea työnantajilta kerättävillä maksuilla, joihin sijoittamalla x määrän saisi tietyn tason eläkettä myöhemmin. Ok, tälläiset tuotteet voisivat olla hieman kimurantteja myöntää, mutta siksi pitäisi työnantajamaksuilla tukea näitä tuotteita. Kuitenkin tälläiseen menisi todennäköisesti vain murtoosa siitä mitä Tyel maksuja nykyisin maksetaan.

edit. Yksi juttu mikä on aivan keskeinen julkisen talouden suhteen on että jengi pitäisi saada hyvään fyysiseen kuntoon perjaatteessa hinnalla millä hyvänsä. Toki se on hankalaa pakottaa mutta johonkin tämän tyyppiseen suuntaan olisi melkein pakko mennä, toki ei minulla nyt tähän hätään ole esittää toimivaa keinoa. Mikäli kuitenkin ihmiset olisivat pääsääntöisesti hyvässä fyysisessä kunnossa sillä olisi aivan valtava merkitys koko taloudelle ja korjaisi myös julkista taloutta merkittävällä tavalla. Terveydenhoidon kustannukset pienenisivät ja myös työn tuottavuus paranisi. Työnantajille pitäisi ehkä saada jonkun tason veloite valvoa että porukka on kunnossa.

Ravinto on tietenkin kuntoon laittamisessa aivan ratkaiseva, en tiedä pitäisikö mennä johonkin todella tiukkaan säännöstelyyn millaista ruokaa saa myydä ja kenelle.

 

[Hemingway]

Täältäkin saa usein lukea mielipiteitä, joiden mukaan mielenterveysongelmaiset eivät ole yrittäjien vastuulla, vaan yrittäjien tehtävä on tehdä voittoa.

Tällainen ajattelu koituu yhteiskuntamme kohtaloksi, ainakin jos alla olevaan on uskominen. Syrjäytyminen on kallista.

Kirjan varsinainen pihvi on valtiontalouden kestävyysvajeen analysointi, ja keinot paikata sitä. Vaje, kuten Himanen kuvaa, on kymmenen miljardia, eli saman verran kuin sosiaali- ja terveysministeriön vuosibudjetti tai koko tuloverotuksen vuosituotto.

Tästä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: säästöillä ja veronkorotuksilla ei vajetta paikata.

Himasen teoksen ansio on poliittisesti ennakkoluulottomassa tavassa etsiä kohteita, joiden kautta voi tuunata kansantalouden tuottoa.

Mielenterveysongelmat ja työpahoinvointi koituvat yhteiskunnalle erityisen kalliiksi. Jos niistä tinkaistaisiin edes viidennes, melkein puolet vajeesta olisi jo kurottu umpeen. Kun vielä pidennetään työuria vuodella, nostetaan työllisyysastetta prosentilla ja lisätään hyvinvointipalveluiden tuottavuutta neljännesprosentilla, vaje on kurottu umpeen.

Himasen Sinisessä kirjassa kuuluu ministeriön ääni - suomi - Kulttuuri - Helsingin Sanomat

 

[kovalev]

Himanen on mielenkiintoinen tyyppi, eikö ole syytä epäillä etteikö miehellä olisi hyviä ajatuksia ongelmaan kuin ongelmaan.

Toisaalta. Himanen on myös Jyrki Boyn hyvä kaveri.
Tehköön kirjoja jatkossakin, mutta mielellään ei ihan niin kalliita.

 

[Tuamas]

Julkisessa taloudessa on kiistämättä rakenteissa ilmaa, jota pitäisi viimeistään nyt suurten ikäluokkien eläköityessä purkaa.
Organisaatiot tulisi saada ohuemmiksi myös julkisella puolella, nyt on niin hierarkisia organisaatioita, että on päällikköä, johtajaa ja muuta sen verran paljon että yksityisellä puolella ei menisi millään läpi.

Mutta tosiaan jos ihan reaaliratkaisuja haetaan, niin työurat ovat se avainkysymys. Nyt suomalaisten reaalinen eläköitymisikä on keskimäärin 60 vuotta, joka ei johdu niinkään eläkeikää lähellä olevien aikaisesta eläkkeelle siirtymisestä, vaan nuorista eläkeläisistä, jotka syystä tai toisesta ovat käytännössä pysyvästi syrjäytyneet työelämästä.

Näihin tapauksiin tulisi investoida ja keskittyä, jotta heidät saadaan pidettyä työkykyisinä. Jos nykyistä vastaava määrä putoaa eläkeputkeen jo kymmeniä vuosia ennen eläkeikää, niin ei siinä mitkään eläkeiän nostot juurikaan auta.

Hyvä esimerkki on muistaakseni Fennian sivuilta, eli jos 25-vuotias jää vaikka nyt mt-ongelmien takia pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, vaatii sen korvaaminen 38:lta 63-vuotiaalta vuoden lisärutistuksen työelämässä.

Muutenkin ennaltaehkäisevä mt-, lastensuojelu- ja terveystyö tulisi nostaa entistä suuremmaksi prioriteetiksi. Siellä se paras tuotto/panos-suhde lepää, aivan ylivoimaisesti.

Jos ongelmien annetaan eskaloitua siihen saakka että jäädään mt-ongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle tai lastensuojelussa joudutaan turvautumaan laitokseen sijoittamiseen, puhutaan jo niin jäätävän suurista kulueristä että kohtuullisen isokin panostus ennaltaehkäisevään työhön maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Aivan sama homma on vanhusten kotona asumisen ja sen tukemisen suhteen, kotona asuva vanhus joka juuri ja juuri selviää kotona saa sen tunnin päivässä apua ja ruuan, joka ei useille sitten todellisuudessa riitä ja lopulta vanhus päätyy laitoshoitoon, jossa jokainen hoitopäivä maksaa hieman laitoksesta riippuen 100-300 euroa (saati sairaalapaikat, jotka ovat vielä kalliimpia) ja taas maksetaan huonosta ennaltaehkäisevästä työstä karmeita laskuja.

Yleisestikin nykyään ollaan turhan paljon ennaltaehkäisevän työn laiminlyönnin takia siinä tilanteessa, että ongelmat eskaloituvat ja lopulta yhteiskunnalle lankeaa paljon suurempi lasku kuin siitä että tehtäisiin hieman enemmän ja parempaa ennaltaehkäisevää työtä.

Toki koska siitä lähineuvolan säilyttämisestä, liikuntamahdollisuuksien ylläpitämisestä ja vaikka ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä ei saada suoraa kustannushyötyä, vaan tulokset näkyvät vasta pitkällä aikajänteellä ja ovat melko hankalasti mitattavissa, ovat ne usein ensimmäisenä karsittavien listalla.

 

[julle-jr]

Täältäkin saa usein lukea mielipiteitä, joiden mukaan mielenterveysongelmaiset eivät ole yrittäjien vastuulla, vaan yrittäjien tehtävä on tehdä voittoa.

Tosiasia on se, että yrittäjän tekemän voiton kannalta on pääsääntöisesti erittäin tarpeellista, että työntekijä on terve ja hyvävointinen. Kuitenkaan yrittäjän vastuulla ei voi olla omalla kustannuksellaan luoda mitään poikkeusolosuhteita, jotta sairas ihminen voi olla töissä. Ei voi olla yrittäjän vastuulla rakentaa esimerkiksi omaa hallia ja tuotantolinjaa, jossa jotakin vakavaa tartuntatautia sairastava voi tehdä töitä eristyksissä muista. Ei liioin voida olettaa, että yrittäjällä olisi vastuu huolehtia mielenterveysongelmista kärsivälle jonkinlainen muita helpompi työtahti.

Olet toki oikeassa, että sairaudet ja ongelmat maksavat. Yhteiskunnan varmasti kannattaisi panostaa enemmän sairauksien hoitoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn ja yhteiskunnan tuella voisi toki olla järkevää järjestää erityislaatuisia työmahdollisuuksia sairaille. Tietenkin yrittäjäkin voi halutessaan tehdä vaikka mitä ja tekeekin, jos yrityksen kannalta erityisen olennainen henkilö sairastuu. Perustyöntekijöistä on kuitenkin sen verran tarjontaa, että yksinkertaisesti yrittäjän ei välttämättä kannata rakentaa sitä omaa hallia, jotta tartuntatautinen voi tulla töihin (oma halli on luonnollisesti kärjistys, mutta pointti lienee selvä). Niin kauan kuin tuollaista järjestelyä eivät tee pääkilpailijat tässä globaalissa maailmassa, ei sitä kannata yksittäisenkään yrittäjän tehdä. Siis jos ei halua yritystä nurin.

Yhteiskunnan tehtävä on panostaa tuollaisiin asioihin ja eikö nykyään olekin jo jonkinlaisia tuettuja työkokeiluja yms.? Yrittäjän tehtävä on, kuten sanoit, tehdä voittoa ja yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa tämä niin hyvin kuin vain suinkin pystyy. Ja voitontekemisen mahdollistamiseen liittyy luonnollisesti se, että kansalaiset olisivat terveinä, jotta julkiset kulut ja sitä kautta verot pysyisivät reilassa.

Toki myös yksilöllä on vastuunsa fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämisessä. Minua esimerkiksi harmittaa, jos joku kertoo olevansa masentunut, mutta seuraavassa lauseessa kertoo jostain kännireissusta. Yksilön tulee kaikin keinoin pyrkiä olemaan kunnossa ja jos omat keinot eivät riitä, sitten tulee yhteiskunnan apu kuvioihin. Alkoholin kaltaisen vahvan huumeen käyttö vieläpä silloin kun voi muutenkin henkisesti huonosti on silkkaa aktiivista henkisen kunnon omaehtoista romuttamista ja silloin voidaan kysyä, kenellä se vastuu nyt olikaan.