Itse voisin tukea järkevää työllistämistä verovaroin.Itellalla on tuollainen palvelu tarjolla lisämaksusta:
http://www.posti.fi/muuttaminen/lahilaatikko.html
Minä en näe tarvetta alkaa kustantamaan tätä palvelua kaikille verovaroin.
Tuo oli vaan aivopieru...väärin naputeltu.Pieni tarkentava kysymys: Mitä tarkoitat tällä "että on 3-4 toimipistettä mihin asioita toimitetaan"?
Julkisista menoista ei ainakaan tingitä? Liittyen tohon linkkiin jonka dana77 pisti (Miten saadaan menot pienemmiksi ja tulot suuremmiksi? Nippelihommaa tämä tähän asti. Mistä tingitään ja mistä rahat mikä säilytetään?
Aika uskomatonta, että noin älykäs kirjoittaja vetää noin yksikertaistavia johtopäätöksiä. Ymmärrän, että TOJ tai Toejoen Veikko tekee näin, mutta sinusta en olisi uskonut.
Julkisista menoista ei ainakaan tingitä? Liittyen tohon linkkiin jonka dana77 pisti (
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/ )
Olen yllättynyt. Eikö yleismaailmallisen laman aikaan menoista pitäisi karsia?
Merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin on mahdollista tehdä, jos halua löytyy. Minä kannattaisin "strategisia leikkauksia" mieluummin kuin "juustohöylää". Eli mietitään kokonaan uudelleen, mihin asioihin julkista (=veronmaksajien) rahaa käytetään, ja etsitään toimintoja, jotka voidaan supistaa minimiin - tai ajaa kokonaan alas. Miljardiluokan säästöjä on saatavilla esim. maatalouden monista tukimuodoista.
Varsinaiset talousasiantuntijat tuntuvat olevan varsin yksimielisiä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Soraäänien esittäjät ovat lähinnä poliitikkoja, etujärjestöjen edustajia tai omista eduistaan huolestuneita kansalaisia - eivät siis kuitenkaan talouden asiantuntijoita. Suosituksissa korostuu kolme asiaa:
- Verotuksen painopisteen siirtäminen sellaisiin "paikkoihin", joissa se ei estä työllistämistä, eikä veroja pysty helposti kiertämään. Tällaisia veroja ovat esim. arvonlisävero, perintövero ja kiinteistövero.
- Eläkeikää pitää välttämättä nostaa.
- "Työntöä" työmarkkinoille pitää lisätä. Siihen kuuluu sekä sosiaaliturvan heikentäminen sellaisilta, jotka eivät sitä välttämättä tarvittse (esim. työkykyiset työttömät), että avun tarjoaminen niille, jotka sitä välttämättä tarvitsevat (esim. osatyökykyiset tai työelämään kuntoutuvat).
Kannattaa huomata, että suurin piirtein samansisältöisiä kommentteja löytyy myös periaatteessa vasemmistotaustaisiltakin asiantuntijoilta (esim. Vartiainen ja Sailas). Täysin puolueetonta asiantuntemusta on tarjonnut mm. OECD.
Merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin on mahdollista tehdä, jos halua löytyy. Minä kannattaisin "strategisia leikkauksia" mieluummin kuin "juustohöylää". Eli mietitään kokonaan uudelleen, mihin asioihin julkista (=veronmaksajien) rahaa käytetään, ja etsitään toimintoja, jotka voidaan supistaa minimiin - tai ajaa kokonaan alas. Miljardiluokan säästöjä on saatavilla esim. maatalouden monista tukimuodoista.
Osittain totta. Yksi ongelmista on maan sisäinen epäsuhta - eli lapset syntyvät sinne, missä ei ole riittävästi kapasiteettia palveluille, vaan sitä pitää toisaalta rakentaa ja taasen toisaalla maassa palvelut ovat vajaakäytöllä. Kasvukeskuksia on vähän ja niistä Helsinki lähiseutuineen on ongelmallisin tapaus.Faktaksi jää, että pienessä pulassa ollaan. Leikkaaminen ei Suomen oloissa auta, sillä emme oikeastaan ole tuhlanneet. Julkiset kustannukset toki ovat kasvaneet, koska suomalaiset tekevät liian vähän lapsia ja huoltosuhde sen myötä huonontuu.
Faktaksi jää, että pienessä pulassa ollaan. Leikkaaminen ei Suomen oloissa auta, sillä emme oikeastaan ole tuhlanneet. Julkiset kustannukset toki ovat kasvaneet, koska suomalaiset tekevät liian vähän lapsia ja huoltosuhde sen myötä huonontuu...
Yksi asia, jota minust pitäisi kehittää... on uudelleenkouluttautuminen...
... yrittäjyyteen. Monissa tapauksissa, ei toki kuitenkaan kaikissa, täytyisi hyvin koulutetut työttömät henkilöt laittaa pienen karenssin jälkeen vaikka väkisin yrittäjyyssoppiin tms. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelle alalle, helvetin kallista touhua yhteiskunnan näkökulmasta. Joskus voi jalostaa jo opittua ammattitaitoa ja ns. yrittää itse. Tähän jos johonkin esimerkiksi monet hyvin koulutetut työttömät tarvitsivat tukea ja tätä yhteiskuntakin kaipaisi ajatellen tuottoja sekä yleistä ajatusmaailmaa yrittämistä kohtaan.
... yrittäjyyteen. Monissa tapauksissa, ei toki kuitenkaan kaikissa, täytyisi hyvin koulutetut työttömät henkilöt laittaa pienen karenssin jälkeen vaikka väkisin yrittäjyyssoppiin tms. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelle alalle, helvetin kallista touhua yhteiskunnan näkökulmasta. Joskus voi jalostaa jo opittua ammattitaitoa ja ns. yrittää itse.
Tähän jos johonkin esimerkiksi monet hyvin koulutetut työttömät tarvitsivat tukea ja tätä yhteiskuntakin kaipaisi ajatellen tuottoja sekä yleistä ajatusmaailmaa yrittämistä kohtaan.
Tässä on vaan se ongelma, että ketään ei kuitenkaan voi pakottaa yrittäjyyteen kuten voi "pakottaa" tekemään töitä. Yrittäjyys on aivan toinen asia kuin työntekijän oleminen, yrittäjyys on niin kokonaisvaltaista touhua ettei kaikista yksinkertaisesti ole yrittäjiksi ja jos siihen pakotettaisi seurauksena olisi suuri määrä konkursseja ja tyhjän päälle joutuneita henkilöitä ja perheitä.
Schollilta hyvä listaus.
"Palkanmaksaja" / yhteiskunta voi asettaa pakotteita ja rahansaaja ei voi saada vastikkeetta euroja lähes loputtomiin. Tällöin kuvaan astuisi yrittäjyyskoulutuspakotteet. Se, että ainakin tietyn segmentin ihmiset ohjataan koulutukseen ei toki tarkoita sitä, että se sisältäisi pakotetta perustaa yritystä. Yrittämisen kouluttaminen olisi enemmänkin ohjaavaa ja muuttaisi parhaimmassa tapauksessa esim. vääränlaisia mielikuvia yrittämisestä sekä kannustaisi ja ohjaisi ainakin osan kokeilemaan sitä. Jos ja kun osa saisivat työllistettyä itsensä ja mahdollisesti muitakin, olisi panos-tuotos -suhde todennäköisesti plussamerkkinen.
Minun listani:
- eläkkeet alemmiksi ja eläkeläiset muuttaa maalle, missä asunnot ovat halvempia.
Kirjan varsinainen pihvi on valtiontalouden kestävyysvajeen analysointi, ja keinot paikata sitä. Vaje, kuten Himanen kuvaa, on kymmenen miljardia, eli saman verran kuin sosiaali- ja terveysministeriön vuosibudjetti tai koko tuloverotuksen vuosituotto.
Tästä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: säästöillä ja veronkorotuksilla ei vajetta paikata.
Himasen teoksen ansio on poliittisesti ennakkoluulottomassa tavassa etsiä kohteita, joiden kautta voi tuunata kansantalouden tuottoa.
Mielenterveysongelmat ja työpahoinvointi koituvat yhteiskunnalle erityisen kalliiksi. Jos niistä tinkaistaisiin edes viidennes, melkein puolet vajeesta olisi jo kurottu umpeen. Kun vielä pidennetään työuria vuodella, nostetaan työllisyysastetta prosentilla ja lisätään hyvinvointipalveluiden tuottavuutta neljännesprosentilla, vaje on kurottu umpeen.
Himasen Sinisessä kirjassa kuuluu ministeriön ääni - suomi - Kulttuuri - Helsingin Sanomat
Tosiasia on se, että yrittäjän tekemän voiton kannalta on pääsääntöisesti erittäin tarpeellista, että työntekijä on terve ja hyvävointinen. Kuitenkaan yrittäjän vastuulla ei voi olla omalla kustannuksellaan luoda mitään poikkeusolosuhteita, jotta sairas ihminen voi olla töissä. Ei voi olla yrittäjän vastuulla rakentaa esimerkiksi omaa hallia ja tuotantolinjaa, jossa jotakin vakavaa tartuntatautia sairastava voi tehdä töitä eristyksissä muista. Ei liioin voida olettaa, että yrittäjällä olisi vastuu huolehtia mielenterveysongelmista kärsivälle jonkinlainen muita helpompi työtahti.Täältäkin saa usein lukea mielipiteitä, joiden mukaan mielenterveysongelmaiset eivät ole yrittäjien vastuulla, vaan yrittäjien tehtävä on tehdä voittoa.