16 kauden tarina Mestiksessä on nyt ohi. Vuonna 2000 Jukurit oli perinteetön kyläseura, josta ei pitänyt tulla mitään. Eilen, 16.4.2016, Jukurit hyvästeli toiseksi korkeimman sarjatason sen kaikkien aikojen menestyneimpänä seurana[sic]. Hyvä olo tästä kaikesta jäi. Mestis on nyt nähty. Oikeasti.
Mitä tähän kauteen tulee. Yleensä mestaruuden jälkeen on sen verran pöhnäinen olo, ettei pysty välittömästi analysoimaan tapahtunutta. Tällä kaudella tuo mestaruus alkoi kuitenkin näyttäytymään eri tavoilla jo hyvin aikaisin. Ei niin sanotusti tullut puskista... Ainoina riskeinä voitaneen mainita maalivahtipelaaminen ja joukkueen henkinen kestävyys. Joku saattoi huomata, etten tämän vuoden joukkueesta käyttänyt käsitettä kevään joukkue, siinä merkityksessä missä minä sitä olen muutamana vuotena käyttänyt. Ollakseni aivan rehellinen, tämän vuoden joukkue ei ollut mikään erityinen kevään joukkue. Urheilussa on kyse oman potentiaalin ylittämisestä. Tämä Jukurijoukkue voitti, muttei yltänyt missään vaiheessa parhaalle tasolleen ja syksyisten vaikeuksien jälkeen henkisen kasvun paikka tuli vasta puolivälierissä. Joukkueen yhteisöllisyys ei ulkopuolisen näkökulmasta kasvanut kahden edellisen Jukurinipun tasolle ja se pääsi kovin helpolla. Joukkueessa oli paljon erilaisia yksilöitä varustettuna eri päämäärillä. Oli seuralta ja urheilujohdolta tietoinen valinta, että joukkueen kasvusta siirrettiin painopistettä yksilön kasvuun. Strategia onnistui erinomaisesti. Moni pelaaja meni eteenpäin ja seuran tuloksellinen tavoite täyttyi. Ehkä matka ei ollut värikkäin tai kasvattavin, mutta kuten sanottua, seurassa ymmärrettiin välikauden tuomat realiteetit ja lähdettiin lähestymään sitä terveestä näkökulmasta. Viimeinen mestaruus oli tärkeä palanen Jukurien historiaa ja tulevaisuuttakin. Tämän pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan uutta lukua.
Koko joukkue, valmennus ja toimihenkilöt ansaitsevat ison kiitoksen menneestä kaudesta ja tästä koko monen vuoden jatkumosta, joka on mahdollistanut Jukurien nousun Mestarina Liigaan. Erityismaininta Tommi Kerttulalle, jonka aika Jukurien maineikkaan urheiluyksikön perämiehenä päättyi eilen. Kiitokset Tommi(vielä tätäkin kautta..), upeaa työtä ja upea arvomaailma liittyen jääkiekkoon, urheiluun ja elämään ylipäätään. Yksi Suomen kovimmista lätkäjätkistä. Kova arvostus.