Kumma juttu, että liitto silti toistuvasti valitsee Rautakorven mukaan. Ja mielenkiintoista sekin, että Kari Jalonen (viime kauden Leijonakäskijä) halusi Rautakorven apuvalmentajakseen- tehtävänä suunnitella pelitapa. Ja lopputuloksena: Hopeaa! ;) Mielestäni se on meriitti - joka eittämättä - lasketaan mukaan :P
Mutta jos nyt karrikoiden sanon asian niin voit lähettää vaikka Marjamäen Laten, Jukka Jalosen tai Erkka Westerlundin tuon nuorisokaartin kanssa U20-kisoihin ja lyön sinulle melkein pääni pantiksi, että tulos on sama.
Niin, jos tarkastelee vähän syvemmälle näitä Rautakorven U20-keissejä, niin hyvin heikolla materiaalilla on valmennusvuorossa ollut. Ja kolmatta kertaa neljästä mies on Pohjois-Amerikan turnauksessa, jossa Suomen taso on ollut järjestään heikompi aina. Euroopan leveämmissä kaukaloissa Suomi saa aina ihan selvästi pelikirjaedun ja kapeassa kaukalossa ei.
Kertaakaan ei PA-mantereelta olleista kisoista ole tullut pronssia parempaa mitalia ja nuo kaksi tuli Tuukka Raskin super-moodin säestyksellä 2006 tai edellisen tasokkaan 83-84 sukupolven piikin turvin (2003: Kari Lehtonen, Joni Pitkänen, Sean Bergenheim, Valtteri Filppula, Tuomo Ruutu, Jussi Jokinen). Muuten Jukka on ollut yleensä matkassa jonkun paremman sukupolven "ei-niin-hyvillä" pelaajilla, joista ykkösaalto on jo ponnistanut kovempiin sarjoihin ja näistä käytössä olleista on sitten tullut lähinnä myöhempinä vuosina hänen seurajoukkueidensa luottopelaajia Eurooppaan.
1999, Winnipegissä järjestetyssä turnauksessa, alkulohkossa Rautakorven suojatit voittivat Tsekin 4-3 ja Yhdysvallat 6-3, hävisivät Kanadalle 4-6 ja lohkon sensaatiomaisesti voittaneelle Slovakialle 3-4. Puolivälierässä tappio Venäjälle 2-3, josta tuli lopulta maailmanmestari. Niklas Hagman ja Ossi Väänänen olivat ainoat, jotka tuosta rosterista tekivät jonkunlaisen uran NHL:ssä. Kärkipelaajat noiden kahden lisäksi olivat Olli Ahonen, Marko Kauppinen ja Ilkka Mikkola. Joukkuetta edustivat myös Timo Koskela, Markus Kankaanperä, Mika Lehto ja Mika Noronen, jotka myöhemmin nähtiin Rautakorven joukkueissa.
2008 kisat olivat Tsekeissä, ainoa kerta kun Rautakorpi on ollut valmentamassa Euroopassa järjestettävät kisat. Mainottakoon nyt, että Suomen kaikki neljä nuorten MM-kultaa on tullut Euroopan kisoista, samoin kaikki 5 hopeaa. Pohjois-Amerikan turnaukset on aina olleet vaikea paikka myös muille valmentajille. 2008 Suomi hävisi alkusarjassa Venäjälle 4-7, USA:lle 3-5, voitti Sveitsin rankkareilla 4-3 ja Kazakstanin 5-0. Joukkueen kärkikenttä oli Niclas Lucenius, Juuso Puustinen, Jan-Mikael Juutilainen, Joonas Jalvanti, Ville Lajunen. Joukkueesta löytyi myös Jarkko Malinen, Harri Säteri ja Nestori lähde. Kovaa kamaa, Lucienus oli kärkihyökkääjä.
2009 mentiin taas P-Amerikkaan. Tie vei karsintaan, kun hävittiin Ruotsille 1-3, Venäjälle 2-5 ja ratkaiseva peli Slovakialle rankkareilla 2-3. Vain Latvia voitettiin 5-1. Kärkipelaajia olivat Jyri Niemi, Toni Rajala, Teemu Hartikainen, Tomi Sallinen, Joonas Rask ja Mikael Granlund. 17-vuotias kulta-Mikke ei tuolloin kapeassa kaukalossa kyennyt dominoimaan, kuten ei ole kyennyt oikein vieläkään. Muita rosterin pelaajia: Jani Lajunen, Jesse Jyrkkiö, Nestori Lähde, Harri Säteri ja Juha Metsola. Metsola pelasi Säteriä paremmat kisat. Hartikainen oli paras hyökkääjä.
2017 ollaan taas Pohjois-Amerikassa ja porukka "alisuorittaa", vai alisuorittaako? Vai onko odotukset ehkä sittenkin vaan liian korkealla, kun menestystä on tullut kahdella eri porukalla viime aikoina? 2014 porukka oli loistavan pakiston (Ristolainen, Lindell, Honka, Pokka ja supermaalivahdin kantama (Saros, seuraava suomalainen NHL-molari). Teräväinen voitti pistepörssin ja kahta vuotta myöhemmin Stanley Cupin. 2016 oli superhyökkäysketju PahoLaine ja lopulta takataskusta löytynyt voittava maalivahti.
Joku tietyti voi ajatella, että aina kun Jukka Rautakorpi ilmestyy näihin nuorten kisoihin valmentamaan, niin hän tuhoaa näiden nuorten urapolut näissä turnauksissa. Tai sitten joku toinen voi ajatella, että pelaajien taso ei vaan riitä. Hyvin vähän Jukalla on ollut käytettävissään tulevia NHL-tähtiä. Nyt pitäisi olla, mutta se nähdään vasta jälkikäteen että oliko.
Suomen maailmanmestaruudet on voitettu silloin, kun turnauksissa on ollut mukana Suomen kaikkien aikojen parhaimpia pelaajia. 1987 oli esim Teppo Numminen + muut legendaariset kuuskasit (ja pronssihan se Mestaruus oli muutenkin), 1999 Olli Jokinen, 2014 Rasmus Ristolainen 2016 Patrik Laine. Kummasti ne mestaruudet voitetaan kun siellä on johtavia tähtipelaajia. Rautakorpi on "paskaduunina" vetänyt lähinnä nämä turnaukset, joissa materiaalista ei ole koskaan tullut muuta kuin laatupelaajia Euroopan sarjoihin. Hänen oman työympäristönsä työntekijöitä. Taitaa tietoisesti valita nämä heikomman sukupolven turnaukset rekrytointiprosessina itselleen.
Viimeksi muokattu: