Mainos

Jukka Jalosen Suomi

  • 746 641
  • 2 867

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Granlundilta ja Pulkkiselta uskaliaimmat uskalsivat odottaa hyvää MM-kisasuoritusta, mutta nyt saimme todistaa vain Granlundin hyviä otteita. Sääli sinänsä, koska ei siellä esim. Janne Lahti tai Mika Pyöräläkään ole saanut mitään aikaiseksi.

Janne Lahti ei ole ollut MM-kisoissa samanlainen maalintekijä, mitä hän oli SM-liigassa. Hänen osaltaan odotukset eivät ole vielä toteutuneet, koska MM-kisoissa ei mennä maalille iskemään kiekkoja sisään niinkuin SM-liigassa. Pyörälä on av-pelaamisen erikoismies, jota on käytetty paljon 4vs5 ja 3vs5 av-peleissä. Saa nähdä, miten esim. tänään Pyörälään on luottamusta av-pelaajana, mikä rooli on erittäin tärkeä joukkueen menestymisen kannalta. Pyörälältä ei maalinteko ole vielä onnistunut useista hyvistä maalipaikoista huolimatta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... Suomalaisten pelaajien yksilötaito vaan tuossa joukkueessa on heikko edes tuon tason karkeloihin.

... Samalla kuitenkin odotan, että saamme uuden ajan maajoukkueen Granlundeineen, Pulkkisine ja vaikkapa nyt Armioineen. Sellaisine jamppoineen jotka voivat tehdä 3-4 maalia 15:llä laukauksella. Tänä päivänä se ei ole mahdollista.

Tuon tason karkelot? Oletko seurannut, ketä kaikki kisoissa on mukana? Aivan mainion tason karkelot ja paljon ihan huippu pelaajia: Gaborik, Hossa, Radulov, Kovaltshuk, Plekanec, Elias, Koivu, Spezza, Phaneuf, Johnson, Ovetshkin(?) ja tätä listaa voisi jatkaa hyyyyvin pitkäksi...

Muuten olen lähes koko viestisi sisällöstä samaa mieltä ja odotan itsekin jo vesi kielellä näitä uusia nälkäisiä pelaajia, toivottavasti kotikisoissa.

Itse en ymmärrä tätä sihvoslaista näkemystä, että ei ole väliä kuinka huonosti pärjätään, kunhan peli näyttää "hyvältä" viivelähtöineen jne jne. Se, että voittamisen ei muka pitäisi olla kaiken keskiössä on ehkä typerintä, mitä näissä vuosia kestäneissä lätkäkeskusteluissa on kuullut.

Itse en ole Jalosta ja Leijonien johtoporrasta oikeastaan koskaan jaksanut kritisoida ja olen sen tälläkin palstalla todennut, mutta seuraavat asiat ihmetyttävät kyllä:

1.) Kahdeksan pakin ja maalivahtien sosiaalipeluutus

2.) Itsepintaisesti joukkuetta ei ratkaisuhetkillä tiivistetä.

3.) Olisiko nuorista pelaajista edes Granlundia valittu kisoihin, ellei Matikainen olisi tähän vaikuttanut? Tämä ei ole varma tieto, vain spekulointia

4.) Numminen, Juti, Kurri, Lehterä katsomossa napit korvissa

5.) Mikä on Nurmisen rooli? Ennen kisoja väitti, että selkeä ykkönen maalissa on Leijonille tärkeä elinehto..??! Ei ilmeisesti pystynyt vaikuttamaan edes tähän. Vehanen on huippuveska, jolle lyhyen turnauksen aikana on turha antaa mitään mullistavaa maalivahtivalmennusta. Onko Nupe siis vetelemässä löysiä ranteita lämmitelyissä? Nyt selittelee lähinnä Ylen studiossa sekavaa mv- peluutusta, tämä tosin ei taida olle miehen oma vika.

6.) Jalosen jatkuva maalipaikkojen ja siniviivavetojen laskeminen sellaisten pelien jälkeen, jotka on joko hävitty tai voitettu nihkeästi ennakkoon heikompaa vastustajaa vastaan: " Meidän olisi kuulunut voittaa sillä meillä oli x määrä viivelähtöjä ja enemmän maalipaikkoja ". Voi prkle mitä scheissea.

Toki toivon, että Suomi menee pitkälle ja uskoa vielä löytyy, tämän illan peli näyttää suunnan. Pitää vielä mainita, että Saksa pelaa komeaa kiekkoa! Siitä on tullut kisojen aikana hyvä mieli!
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Suurin osa Jalos-kritiikistä kumpuaa siitä, että osa jengistä seuraa vain hänen pelikirjaansa ja jos tämä toimii, niin kaikki on hyvin. Tulokset ovat pikku detalji. Mun mielestäni Jalonen ei tappele riittävästi voitoista, hän on luiskahtanut peliteoreetikoksi. Se on huono homma turnausvalmentajalle.

Se, keitä pelaajia valitaan / jätetään valitsematta kisoihin, on äärimmäisen merkittävää. Paljon merkittävämpää kuin pelkät pelikirjateoreetikot uskottelevat itsepsykoosissaan. Tässä ihmeellisessä "kiekkokontrolli" -paketissa hurrataan sille, miten Suomen viisikot pysyvät kasassa ja kuinka pitkiä syöttölinjoja saatiin aikaiseksi. Luonnollisesti tältä pohjalta ponnistavaan joukkueeseen kannattaa valita kasvottomia pelaajia, joiden hyveenä on pelikirjan noudattaminen. Karalahti, Pulkkinen, Granlund...nämä kaikki ovat ilmeisesti JJ:lle pelottavia tapauksia. He ovat luovia yksilöitä. Jyrki Välivaara on yksi huonoimmista pakeista noissa kisoissa. 34-vuotias rivipelaaja on päässyt joukkueeseen, koska hän on tunnollinen "puolueen" jäsen. En usko, että Suikkanen tinkisi maajoukkuevalmentajana yksilötaidosta ja -luovuudesta pelikirjan takia. Suikkanen on ikävä koutsi, hän haluaa lähinnä voittaa.

Kylmä fakta on se, että näissä kisoissa Jukka Jalosen Suomi on ollut kenties koko kisojen epäfyysisin joukkue. Suomen mikkihiiret ovat hävinneet järjestään molempien maalien edustat. Tämä on yksi kiekkoilun perusasioista ohi kaikkien pelikirjojen; maalinedustat ovat ottelun tärkeimpiä alueita ja joukkue, joka häviää kakkoskiekot, ei pitkälle lennä. Suomen pakit kelailevat kenties liikaa jumalaisia avaussyöttöjä. Kun tulee puolustamisen paikka, he ovat löysiä kuin junnupelaajat. Lepistö pelaa NHL:ssä varmasti tiukemmin maalinedustan kuin esimerkiksi eilen Saksaa vastaan. Ossi Väänänen on ainoa pakki, joka ei tingi puolustajan perustehtävistä. Suomen ketjuissa Pyörälä, Pihlström, Ruutu ja Komarov pelaavat itselleen epätyypillistä HMV-kiekkoa. Onko Suomea kielletty taklaamasta? Oli miten oli, fyysinen peli on riisuttu lähes kokonaan Suomelta Jalosen aikana ja esimerkiksi Erkan ja Ramin joukkueet elivät ahneella karvaamisella ja vastaiskuilla. En tarkoita, että Suomen pitäisi ajella itseään jäähyille, mutta taklaaminen on ihan sallittu keino hidastaa vastustajan hyökkäyksiinlähtöjä ja ottaa irtokiekkoja. Ja missään junnujoukkueessakaan ei hyväksytä noin helvetin lepsua maalineduspeliä molemmissa päissä. Se on fyysisyyttä, joka vain pitää olla olemassa, jos meinaa pärjätä. Maalinedustoista ei turhaan puhuta sota-alueina. Nyt Suomi menee sotaan varovaisesti ja riskejä ottamatta. Onko Jaloselle ja jääkiekkoliitolle tullut vaikeuksia käsittää kokonaiskuvaa? Se on tällainen:

-Suomi on viiden parhaan maan joukkueessa maailmassa. Mutta ei koskaan ykkössuosikki

-Jos Suomen on tarkoitus ryöstää kulta Venäjältä, Kanadalta ja kumppaneilta, Suomen on syytä palata Summasen World cup -aikaan. Tuolloin Suomi ei halunnut lyödä läpi koko maan ja lajin kattavaa pelikirjaa. Suomi halusi voittaa ja erittäin hienosti Rami, ja Erkka myöhemmin, kuin myös Ara ennen heitä, asemoi Suomen aseeksi liikkeen, fyysisyyden ja vastahyökkäykset. Heidän neroutensa oli oivaltaa se, että Suomi on haastaja, ei edelläkävijä

-Nyt Suomi haluaa jättää jäljen kiekottelullaan ja rauhallisuudellaan. Ongelmana on se, että ketään ei kiinnosta. Kisoista muistetaan vain mitalistit. Suomi rakentamassa jääkiekkopelin evoluution seuraavaa vaihetta on yhtä naurettava ajatus kuin se, että Ruotsi päättäisi uudistaa jalkapallon pelikirjan täydellisesti. Tämän ansiosta Brasiliat ja kumppanit kaatavat taaksepäin pelaavan Ruotsin entistä helpommin. Mutta Ruotsissa diggailtaisiin pallonhallintaa ja kivoja syöttölinjoja

Suomi on uppoamassa kuoppaan, jossa pelikirjafanaatikot taputtavat käsiään Suomen luisuessa kivaksi pikku-ukkojen joukkueeksi, joka ei enää tappele hullunkiilto silmissään maalien edustoilla tekemässä räkämaaleja. Saksa on ottanut sen paikan, jonka Suomi Jalosen aikana jätti vapaaehtoisesti. Isokokoinen Saksa dominoi maalien edustoja, haastaa fysiikallaan ja on ikävä vastustaja. Lyhyessä turnauksessa ei tarvitse onnistua kuin muutaman kerran tekemään Venäjän tai Kanadan pelaamisesta ikävää, haastavaa ja hankalaa. Hullu satakiloinen germaani vyöryy niskaan heti, kun menet hakemaan kiekkoa omasta päädystä. Suomi on MM-kisojen SDP. Keskimäärin tyydyttävää peliä, kaikille peliaikaa, mutta ei nyt haeta mitään äärilaitoja, eikä olla kovin yksilöllisiä. Hoidellaan ryhmätöinä nämä pelikuviot ja kaikki saavat sanoa mielipiteensä. Otetaan joukkuedelegaation palkintomatkalle vielä lisää ex-pelaajia ja kysellään niiltäkin? Jumaleisön, mulla on ikävä Summasta! Siinä oli valmentaja, joka halusi voittaa keinoja kaihtamatta. Ja taatusti olivat Karalahdet ja kumppanit ilkeimmillään mukana joukkueessa.

Lassilan peluutus, josta todellakina avauduin jo ennen matsia, oli sosialidemokratian riemuvoitto. Nyt ei tullut kenellekään mielipahaa. Lassilassa täytyy olla paljon samaa kuin Lundellissa: hän ei ilmeisesti häiritse ketään koskaan, on tunnollinen kaveri ja kiva pukukoppipelaaja. Eilen olisi ollut ykkösmaalivahdin paikka. Aivan naurettava selittää lepuutuksista ja palautumisisista näin lyhyissä turnauksissa. Jos 1-mv ei jaksa pelata kahtena iltana peräkkäin, hänen ei kuuluisi olla joukkueessa. Ja kyllä Vehanen jaksaa, hän pelaa helvetin paljon kovemmassa ympäristössä todella paljon. Jaksaako meidän 1-mv pelata kahtena iltana peräkkäin...? Voi herranjumala sentään! SM-liigassakin on paljon pelejä. Herättäkää mut tästä Pelikirja-Kaikki pelaa -painajaisesta! Pelikirjaosasto on mielellään Nuori Suomi -arvoja vastaan, mutta mun mielestäni särmätön Jalosen HMV-Suomi on totaalinen Nuori Suomen ilmentymä. Ei särmiä, ei fyysistä peliä, ei riskinottoa - on vain The Pelikirja ja pitkät syöttölinjat & viivelähdöt. Viivelähtö tarkoittaa sitä, että Suomi törmää keskialueen muuriin vähän myöhemmin kuin ennen ja menettää siinä sitten minuuttikaupalla aikaa per ottelu. Jukka Koivu ja Kai Suikkanen ovat loistavia kommentaattoreita. Koivukin pointtaa -kuulemma vanhanaikaisesti- että Suomi pungertaa toivottoman hitaasti keskialueen yli ja tyytyy vain kiekonhallintaan. Näin voisi pelata joukkue, joka ei ole haastaja. Joukkue, joka käy ensin rykimässä 4 maalia ja sitten voikin vapaasti syötellä keskenään ottelun loppuun. Suomen vastustaja tekee yleensä avausmaalin ja Suomi pelaa taaksepäin puolustaen 0-1 -tappiota?
 

sheiko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kertokaas muuten koska Sm-liigan maalipörssin kärkimiehet ovat olleet muuta kuin maginaalipelaajia MM-tasolla? Lähinnä huvittaa kun Mertaranta usein mainitsee Lahden kohdalla että "noniin maalintekijä, näytähän nyt niitä taitoja"...
 

Fernando

Jäsen
Suosikkijoukkue
los serranos
Kertokaas muuten koska Sm-liigan maalipörssin kärkimiehet ovat olleet muuta kuin maginaalipelaajia MM-tasolla? Lähinnä huvittaa kun Mertaranta usein mainitsee Lahden kohdalla että "noniin maalintekijä, näytähän nyt niitä taitoja"...

Kommentoin tätä maalintekijä juttua jo varmaan pari sivua sitten, mutta sen taas sanon etteivät ne pelaajat yksin niitä maaleja tee, usein takana on hyvä pelikaveri tai jopa ketju. Esim. Marko Luomala - Marko Kivenmäki pari kautta sitten.
 

Streider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, FBK, Hartford Whalers, Deutschland
Koko asiateksti

Ihanaa, joku on osannut selkokielellä kertoa asian juuri niin kuin se on. Itse olen niin onneton kirjoittaja etten ole täysin yhteneviä ajatuksiani saanut tuotettua tekstinä tuohon muotoon, mutta hyvä että siinä viisaammat ovat onnistuneet. Liityn porukkaan joka haluaa kuulla vastarannalla seisojilta järkevät perustelut, miksei asia ole kuten edelle on kirjoitettu.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Liityn porukkaan joka haluaa kuulla vastarannalla seisojilta järkevät perustelut, miksei asia ole kuten edelle on kirjoitettu.

Minä en usko, että Jalonen on pelikirjavalmentaja sen enempää kuin muutkaan. Häneen on vain lyöty sellainen leima.

Jalosen voisi puolestani potkia pois, mutta enpä usko, että menestys olisi muiden valmentajien johdolla sen parempaa. Kunhan valmennuksessa on jokin järki, niin loppu riippuu yksilöistä ja sattumasta. Koska Suomi ei mahdu parhaiden joukkoon yksilöinä, tuuria pitää olla pirunmoisesti, jotta menestystä tulisi.

Taitavat joukkueet voivat löysäillä ja mokailla, koska niissä on pelaajia, jotka pistävät tarvittaessa kiekkoja sisään. Suomella tällaiseen ei ole mahdollisuutta, vaan peliä on hallittava suvereenisti, jotta voitto tulisi.

Miehiselle ajattelulle näyttää olevan tyypillistä pelkistää ja yksinkertaistaa asioita. Kannattaisi kuitenkin sen verran pysyä housuissaan, ettei luule yhden yksilön tai valmentajan ratkaisevan koko ongelmaa. Pomppii miten pomppii. Nytkin helvetin hyvällä tuurilla saattaa tulla mestaruus. Yhtä lailla edessä voi olla nopea putoaminen.

Jos suomalaisten paikat olisivat siunaantuneet kanadalaisille, tehtyjä maaleja olisi 5-10 enemmän. Se on aika paljon.
 

BattleHymn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara, Liverpool FC
Kaikki on hyvin. Pelejä hallitaan, voitetaan laukaukset. PELIKIRJA on kunnossa. Kiva olis tietää että koska tolla pelikirjalla voitettais joku peli.
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
JHag on hyvä kirjoittaja, jonka tekstien asiasisältö rakentuu ryminäpronssi -fiksaation ympärille. Nyt kaipailee Summastakin takaisin, vaikka kirjoitusten sävy Ramin jokeriaikana oli erittäin toisenlainen (ja lähempänä totuutta jos fyysisestä pelistä puhutaan).

Koko tekstiin voisi oikeastaan vastata tällä Salaman viestillä:
Yrittäkää nyt hyvät JA-kollegat ymmärtää, että ilman NHL-apuja Suomi ei enää ole itsekään ns. ykköskorin maa vaan tanakasti kakkoskorin yläpäässä. Pikku vertailu Venäjän, Tsekin, Kanadan ja Ruåtsin materiaaleihin avannee asiaa lisää? Olympiakisoissa tuohon porukkaan voi huoletta nostaa myös USA:n.

Pelitapa voi nostaa Suomen kärkipäähän, joten valmentajan varaan lasketaan äärimmäisen paljon myös fanien odotuksia...
Joukkueen pitää aina pelata vahvuuksillaan, vaikka se ei jokaista tutinaatötinää pelikirjat helvettiin -analyytikkoa kovettaisikaan.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Joukkueen pitää aina pelata vahvuuksillaan, vaikka se ei jokaista tutinaatötinää pelikirjat helvettiin -analyytikkoa kovettaisikaan.

Listaatko nyt meille muille Suomen joukkueen vahvuudet, että voi niitä seurata, ihan mielenkiinnosta, kun illalla on taas Suomen peli.
 

arpa80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kommentoin tätä maalintekijä juttua jo varmaan pari sivua sitten, mutta sen taas sanon etteivät ne pelaajat yksin niitä maaleja tee, usein takana on hyvä pelikaveri tai jopa ketju. Esim. Marko Luomala - Marko Kivenmäki pari kautta sitten.

Meinasin kirjoittaa pitkän tekstin aamulla Pulkkisesta ja siitä kuin JJ ei uskaltanut antaa edes höntsissä vastuuta oikeanlaisessa ketjussa, jotta ei tarvitse valita kisoihin. Samaiseen tekstiin kirjoitin, että maalien taakse pitää osata nähdä. Lahti ei olisi ikänä voittanut maalipörssiä, jollei Pulkkinen olisi pelannut hänelle 4-5 paikkaa/peli. Pulkkinen otti tämän roolin alkukaudesta, kun Kerälä ei ollut riittävällä tasolla, sitten nousi Keräläkin ja ketju oli loppukauden yksi tehokkaimmista kolmikoista sm-liigassa. Ja Pihlströminkin maalit taisi olla enemmän Perrinin ansioo kuin Pihlströmin maalintekijä vainua.
 

Ioota Rhoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Broad Street Bullies
Listaatko nyt meille muille Suomen joukkueen vahvuudet, että voi niitä seurata, ihan mielenkiinnosta, kun illalla on taas Suomen peli.

Nimenomaan. Nimimerkien Salama15 ja JHag viestit tukevat toisiaan ja ne kannattaa lukea vielä kerran uudestaan ajatuksella.

Suomen joukkueessa on yli tarjonta kiekkoa hautovista pelintekijöistä, joiden vahvuuksien hyödyntämiseksi kaukaloon pitäisi heittää vähintään kaksi kiekkoa. Ja loput onkin sitten kovalla työmoraalilla varustettuja alivoiman tappajia. Suomen pelitapa ja pelaajavalinnat eivät kohtaa ja kentällisten koostumukset vielä lisäävät tätä epätasapainoa. Suomen pelitapa sopisi hyvin Kanadalle tai Tshekeille, siis ykköskorin maille, joilla on jokaisessa turnauksessa riittävästi laadukasta pelaajamateriaalia toteuttamaan pelitapaa, huolimatta lukuisista poisjäänneistä.
 

Mace

Jäsen
Listaatko nyt meille muille Suomen joukkueen vahvuudet, että voi niitä seurata, ihan mielenkiinnosta, kun illalla on taas Suomen peli.

Sanoisin, että se on vahva ja saumaton viisikkopelaaminen, joka perustuu tasokkaaseen kiekkokontrolliin ja josta seuraa hyvä puolustuspelivalmius. Yleisesti ottaen voitaneen sanoa, että mitä suurempi yksilötaitoero on vastustajan hyväksi, sitä suurempaan rooliin nousee altavastaajan joukkuepelaaminen. Yleensä on altavastaajan kannalta fiksua pyrkiä pitämään ottelun maalimäärä pienenä (eli puolustetaan tarvittaessa vaikka varman päälle, vaikka se tarkoittaakin käytännössä sitä, että myös oma hyökkäyspelaaminen kärsii jonkin verran), koska mitä vähemmän ottelussa tulee maaleja, sitä suuremmaksi nousee yhden maalin merkitys. Näin ollen sattuman eli vaikkapa jonkun yksittäisen persepompun merkitys lopputuloksen kannalta on suurempi kuin runsasmaalisessa, ns. avoimen pelin ottelussa. Yksilötaidoltaan vahvempi joukkue sen sijaan haluaisi, että pelattaisiin avointa peliä, koska se parantaisi ko. joukkueen voiton mahdollisuuksia. Se ei siis ole sattumaa, että ns. pikkumaat pelaavat aika usein isoja maita vastaan riskejä kaihtavaa sumppukiekkoa, vaan se on nimenomaan niiden oman edun mukaista.

En nähnyt eilistä Saksa-ottelua, mutta ainakaan Tsekki-ottelun perusteella en voi mitenkään allekirjoittaa JHagin ylidramaattisia väitteitä Suomen epäfyysisyydestä ja taklaamattomuudesta. Se on totta, ettei Suomi mikään yltiöfyysinen porukka ole, mutta tuskinpa nyt kuitenkaan maailman pahin nössöilijäjengi.

Ioota Rhoo kirjoitti juuri edelläni, että Suomen materiaali ei riitä toteuttamaan sitä pelitapaa, jolla Suomi pelaa. Minusta se on kyllä ottelutapahtumien perusteella riittänyt siihen oikeinkin hyvin, koska maalipaikkoja on luotu sangen mukava määrä jokaisessa ottelussa. Se, mihin Suomen materiaali ei sen sijaan riitä, on maalinteko, mikä ei ole enää pelitapa-asia, jos vaan laadukkaita maalipaikkoja on saatu rakennettua. Ja tuon maalinteko-ongelman kannalta avainasia ei ole se, onko joukkueessa joku SM-liigassa osumia takonut maalitykki X vai SM-liigassa verkkoa heilutellut maalitykki Y. He molemmat kuuluvat MM-tasolla tyypillisesti korkeintaan kohtalaisten pelaajien kategoriaan, eivät siis siihen porukkaan, joka ratkoo otteluja ja mestaruuksia. Ja tällä en tahdo sanoa, ettenkö mielelläni olisi nähnyt Teemu Pulkkista kisoissa. Kyllä olisin nähnyt, vaikken uskokaan, että hänen valintansa olisi ollut ratkaisu Suomen maalinteko-ongelmaan.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Itse en ymmärrä tätä sihvoslaista näkemystä, että ei ole väliä kuinka huonosti pärjätään, kunhan peli näyttää "hyvältä" viivelähtöineen jne jne. Se, että voittamisen ei muka pitäisi olla kaiken keskiössä on ehkä typerintä, mitä näissä vuosia kestäneissä lätkäkeskusteluissa on kuullut.

Minä olen sillä kannalla, että heikoilla MM-joukkueilla 2009 ja 2010 pääasia oli, että pelitapa ja sen opettaminen saatiin kuntoon. Noina vuosina en odottanut menestystä, sillä pelaajisto oli mitä oli. Jos mitali olisi tullut, niin takki olisi jo käännetty, totta kai, mutta pääasia, että leijonat kaatui saappaat jalassa.

Nyt on asiat toisin. Nyt löytyy syvyyttä, taitoa, parhaita EHT-tähtiä, NHL-kärkipelaajia sekä superjunnu. Nyt on "harjoiteltu" kaksi vuotta MM-kisoissa pelitapaa, joka toimii todella komeasti tällä hetkellä, maalinteko- ja maalivahtiongelmista huolimatta. Nyt saattaa olla myöskin Jalosen pestin jatkuminen vaakalaudalla.

Tänä vuonna tulos on tärkein.

Asiasta moottorisahaan, Latvia-Tshekki-Saksa -pelin jälkeen on pakko sanoa, että usko mitaliin on minulla heikompi kuin haastattelujen mukaan itse joukkueella, joka on varma, että hyvin menee kunhan jatketaan samalla lailla. Se on pääasia, että joukkue jaksaa, vaikka fanipoikaa hirvittää vain yksi suora voitto, kaksi tiukkaa rankkarivoittoa "heikkoja" maita vastaan ja häviö ennakolta parempaa maata vastaan, joita pitäisi pystyä voittamaan.

Edit. kristallipallospekulaatiota: Jos tulos on tänä vuonna äärimmäisen hyvä, hopea tai kulta, niin eiköhän ihan kaikki tälläkin palstalla kiittele Jalosta pelitavan eteenpäin viennistä ja kehittämisestä, sekä jatkossakin pelataan tätä pelitapaa. Kuten edellä mainittu, tulos on tärkein - erityisesti nyt JJ:n kannalta.
 
Viimeksi muokattu:

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
2.) Itsepintaisesti joukkuetta ei ratkaisuhetkillä tiivistetä.

3.) Olisiko nuorista pelaajista edes Granlundia valittu kisoihin, ellei Matikainen olisi tähän vaikuttanut? Tämä ei ole varma tieto, vain spekulointia.

5.) Mikä on Nurmisen rooli? Ennen kisoja väitti, että selkeä ykkönen maalissa on Leijonille tärkeä elinehto..??! Ei ilmeisesti pystynyt vaikuttamaan edes tähän. Vehanen on huippuveska, jolle lyhyen turnauksen aikana on turha antaa mitään mullistavaa maalivahtivalmennusta. Onko Nupe siis vetelemässä löysiä ranteita lämmitelyissä? Nyt selittelee lähinnä Ylen studiossa sekavaa mv-peluutusta, tämä tosin ei taida olle miehen oma vika.

6.) Jalosen jatkuva maalipaikkojen ja siniviivavetojen laskeminen sellaisten pelien jälkeen, jotka on joko hävitty tai voitettu nihkeästi ennakkoon heikompaa vastustajaa vastaan: " Meidän olisi kuulunut voittaa sillä meillä oli x määrä viivelähtöjä ja enemmän maalipaikkoja ". Voi prkle mitä scheissea.

Toki toivon, että Suomi menee pitkälle ja uskoa vielä löytyy. Pitää vielä mainita, että Saksa pelaa komeaa kiekkoa! Siitä on tullut kisojen aikana hyvä mieli!

Hyviä pointteja, joista erityisesti ihmetyttää nro 5 (6 on niin tutun noloa tuubaa, ettei sitä jaksa enää juuri noteerata. Indikoi vaan taas kerran tiettyjä asioita, joiden lopputulosta saatetaan joutua ihmettelemään mm. tässä ketjussa hyvinkin paljon kisojen jälkeen:).
Lassilan niskaan on turha kaataa ämpäreittäin kuraa yhdestä matsista, mutta kuvittelin, että nimenomaan Nurmisen kaltainen hahmo mv-koutsina poistaisi tämän arpomispeluutuksen. Tai ainakin reagoisi asap, jos tuli tehtyä väärä valinta (näitäkin kun sattuu, jopa MM-tasolla).
Toinen vaihtoehto tietty on, ettei Nurmisella ole sitä päätösvaltaa, joka hänelle maalivahdeista vastaavana henkilönä kuuluisi. Miksi helvetissä raahata mv-koutsia mukana lainkaan, jos häntä ei kuunnella tärkeimmässä asiassa? Tosin ko. valmentajan puuttumisestakin on "aika" huonot kokemukset (M. Noronen ja MM-kisat 2004).
Ja joo, Saksan bandwagonissa loppuun asti. Pelityyli ja -ilme on ilo silmälle.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Ioota Rhoo kirjoitti juuri edelläni, että Suomen materiaali ei riitä toteuttamaan sitä pelitapaa, jolla Suomi pelaa. Minusta se on kyllä ottelutapahtumien perusteella riittänyt siihen oikeinkin hyvin, koska maalipaikkoja on luotu sangen mukava määrä jokaisessa ottelussa. Se, mihin Suomen materiaali ei sen sijaan riitä, on maalinteko, mikä ei ole enää pelitapa-asia, jos vaan laadukkaita maalipaikkoja on saatu rakennettua.

Olen ihan samaa mieltä, että ei pelitavassa ole tällä kertaa mitään ongelmaa ja joukkue pystyy hyvin toteuttamaan sitä. Myös joukkueen taisteluilme on ollut hyvä vaikka aina se ei ole sitä Jalosen maajoukkueissa ollut (kiittäminen Matikaista?). Pelitavan ja sen toteutuksen toimivuudesta ovat osoituksena juuri syntyneet maalipaikat, joita on syntynyt joka pelissä niin paljon, että riittää kun edes osasta osuisi ja loput hukkaisi. Nyt on lähes järjestään hukattu maalipaikat eikä se ole mielestäni enää Jalosen valmennusryhmän tai pelitavan vika. Nyt täytyy jo kysyä, että missä menee pelaajien vastuu?

Jos joukkue luo sulle tuhannen taalan maalipaikan, mutta et saa sisään pelistä toiseen niin onko se Jalosen valmennusryhmän vika? Mielestäni ei ja siksi en kritisoisi näissä kisoissa juurikaan Jalosen ryhmää, jos peli toimii jatkossakin noin hyvin. Tähän voisikin hyvin linkittää You Tue pätkän, jossa Pasi Rautiainen tilittää lehdistötilaisuudessa TPS:n maalinteko-ongelmasta. Tilityksen voisi tiivistää yhteen Rautiaisen kysymykseen: "Nyt täytyy jo alkaa kysyä, että riittääkö taso?" Ongelmat ovat siis mielestäni pelaajien heikossa maalintekokyvyssä sekä yksittäisissä virheissä esim. pakistossa (tuskin Jalonen tai Matikainen on käskenyt pakkeja peruuttamaan veskan syliin?) ja viime ottelussa petti myös veskapeli.

Toki Jalosen ryhmän toiminnassakin on jotain kritisoitavaa kuten pakkien peluutus. En ymmärrä miksi Lepistö-Salmela jatkaa pelistä toiseen vaikka se on nähty, että eivät pysty pelaamaan omilla vahvuuksillaan yhdessä. Myös jostain yksittäisistä pelaajavalinnoista voidaan kitistä ja niistä Jalosen ryhmä kantaa vastuun. Silti jos homma jatkuu tällä tapaa turnauksen loppuun asti, syytän mahdollisesta epäonnistumisesta kyllä ihan pelaajiemme tason riittämättömyyttä kuin valmennusryhmän.
 

tallaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Pelitavan ja sen toteutuksen toimivuudesta ovat osoituksena juuri syntyneet maalipaikat, joita on syntynyt joka pelissä niin paljon, että riittää kun edes osasta osuisi ja loput hukkaisi. Nyt on lähes järjestään hukattu maalipaikat eikä se ole mielestäni enää Jalosen valmennusryhmän tai pelitavan vika. Nyt täytyy jo kysyä, että missä menee pelaajien vastuu?...

..."Nyt täytyy jo alkaa kysyä, että riittääkö taso?" Ongelmat ovat siis mielestäni pelaajien heikossa maalintekokyvyssä sekä yksittäisissä virheissä esim. pakistossa (tuskin Jalonen tai Matikainen on käskenyt pakkeja peruuttamaan veskan syliin?) ja viime ottelussa petti myös veskapeli.

Tästä olen täysin samaa mieltä. On erikoista väittää, ettei Jalosen pelitapa toimisi tai Jalonen valmentajana ei luotsaisi hyvin joukkuetta, jos joukkueellinen pelaajia tuhrii jatkuvasti saamansa paikat. Lisäksi, ei joukkue voi olla kauhean huonosti rakennettu ja roolitettu tuolla maalipaikkamäärällä. Me kritisoimme mielellämme pelaajien henkilökohtaista taitotasoa. Olkoon niin, maalipaikoille pääseminen ei siis johdu pelaajien taidosta. Kärjistin.

En ole mikään Jalosen ylin fani tai hänen puolustelijansa, mutta en myöskään voi kun ihmetellä sitä, että niin yksioikoisesti yhdistetään samaan syssyyn, jota sitten haukutaan, Jalonen valmentajana ja Suomen jääkiekon tulevaisuus. Kaikki tämä Nuori Suomi- schaisse ei tarkalleen ottaen kuulu tähän ketjuun. Korostan vielä, että olen samaa mieltä usean "nuorisuomijan" kanssa, mutta on kohtuutonta haukkua Jalosta Suomen jääkiekon lähes täydellisestä lahjakkuuskadosta, joka on ennenkin toki juuri viimeistelyn saralla näkynyt, mutta joka näillä näkymin on saamassa huipentumansa näissä kisoissa.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
on kohtuutonta haukkua Jalosta Suomen jääkiekon lähes täydellisestä lahjakkuuskadosta, joka on ennenkin toki juuri viimeistelyn saralla näkynyt, mutta joka näillä näkymin on saamassa huipentumansa näissä kisoissa.

Totta kai se on kohtuutonta. Jalosen vastuulle loppupeleissä kuuluu vain ja ainoastaan menestys arvokisoissa.

Edelleen itse korostan sitä että kun taidossa ja huippuyksilöiden jalostamisessa ollaan jääty huippumaista jälkeen kiihtyvässä määrin, niin maajoukkueen päävalmentajan kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi nousee järkevien ratkaisujen tekeminen pelaajavalinnoissa.

Ja tässä Jalonen on epäonnistunut koko päävalmentajakautensa ajan aivan helvetin pahasti. Nämä kisat mukaanlukien.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kaikki on hyvin. Pelejä hallitaan, voitetaan laukaukset. PELIKIRJA on kunnossa. Kiva olis tietää että koska tolla pelikirjalla voitettais joku peli.

Ei se että voitetaan laukaukset vielä kerro kovin paljon. Se että voitetaan vielä realistiset maalipaikat on minusta jo aika olennainen juttu. Jos Suomen joukkueessa olisi tämä nykyinen pelitaso sekä 1-2 armoitettua maalintekijää niin oltaisiin vähän eri tilanteessa. En näe että nyt kauheasti voi syyttää Jalosta siitä, ettei pirullakaan tule runsaista hyvistä paikoista maalia. Eri asia olisi, jos ei paikkoihin päästäisi millään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Edelleen itse korostan sitä että kun taidossa ja huippuyksilöiden jalostamisessa ollaan jääty huippumaista jälkeen kiihtyvässä määrin, niin maajoukkueen päävalmentajan kaikkein tärkeimmäksi tehtäväksi nousee järkevien ratkaisujen tekeminen pelaajavalinnoissa.

Ja tässä Jalonen on epäonnistunut koko päävalmentajakautensa ajan aivan helvetin pahasti. Nämä kisat mukaanlukien.

Aivan marginaali-juttuja - Suomella on tosiaan kapea, tai sanoisiko tasapaksu materiaali, niitä kiikun-kaakun olevia pelaajia on runsaasti, mutta ei meiltä mitään sateentekijöitä ole rannalle jäänyt sen takia, ettei heitä oltaisi valittu (vaan muista syistä). Eikä Jalonen ole tästä vastuussa vaan syyt ovat paljon syvemmällä.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Suomella on tosiaan kapea, tai sanoisiko tasapaksu materiaali, niitä kiikun-kaakun olevia pelaajia on runsaasti, mutta ei meiltä mitään sateentekijöitä ole rannalle jäänyt sen takia, ettei heitä oltaisi valittu (vaan muista syistä). Eikä Jalonen ole tästä vastuussa vaan syyt ovat paljon syvemmällä.

Niin, Suomelta löytyy varmaan about 20-30 pelaajaa joita voi valita vapaasti ristiin & rastiin noihin kisoihin ilman sen suurempaa muutosta lopputulokseen ja about 5-10 pelaajaa joiden mukaantulo muuttaa kaiken...
 

Ioota Rhoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Broad Street Bullies
Ioota Rhoo kirjoitti juuri edelläni, että Suomen materiaali ei riitä toteuttamaan sitä pelitapaa, jolla Suomi pelaa.

Hyvä kirjoitus, mutta ymmärsit väärin sanomani. Suomen materiaali riitä hyvin toteuttamaan pelitapaa, mutta ei riitä voittamaan otteluita tuolla pelitavalla. Otteluiden voittoon kun tarvitaan yhä ainakin yhtä maalia enemmän kuin vastustajalla.

Yleensä on altavastaajan kannalta fiksua pyrkiä pitämään ottelun maalimäärä pienenä, koska mitä vähemmän ottelussa tulee maaleja, sitä suuremmaksi nousee yhden maalin merkitys. Näin ollen sattuman eli vaikkapa jonkun yksittäisen persepompun merkitys lopputuloksen kannalta on suurempi kuin runsasmaalisessa, ns. avoimen pelin ottelussa.

Eli onko siis sittenkin niin, että Jalosen pelitapaan ei kuulukaan maalinteko? Se selittäisi paljon.

Minusta se on kyllä ottelutapahtumien perusteella riittänyt siihen oikeinkin hyvin, koska maalipaikkoja on luotu sangen mukava määrä jokaisessa ottelussa. Se, mihin Suomen materiaali ei sen sijaan riitä, on maalinteko, mikä ei ole enää pelitapa-asia, jos vaan laadukkaita maalipaikkoja on saatu rakennettua.

Suomella ei ole ollut riittävästi laadukkaita maalintekopaikkoja sille pelaajamateriaalille, joka Suomella on kisoissa. Suomi hyökkää hitailla lähdöillä järjestäytynyttä puolustusta vastaan. Suomella on riittävän hyvä materiaali tuomaan kiekon vastustajan päätyyn ja pitämään sen siellä, mutta vastustaja ehtiessä järjestää puolustuksen sumpuksi ei pelaajien taidot, eikä voima enää riitä rynnimään oikeille maalintekoalueilla. Ne harvat kerrat kun sinne on päästy on kyseessä ollut pelaajien poikkeuksellinen luova peliluku ja henkilökohtainen suoritus. (yllättäen nämä tilanteet ovat lähes kaikki tulleet yhdelle ketjulle). Yksi ainoa pelitapaan perustuva hyökkäys on tuottanut maalin ja sekin saksalaisen suosiollisella avustuksella.

Ja tuon maalinteko-ongelman kannalta avainasia ei ole se, onko joukkueessa joku SM-liigassa osumia takonut maalitykki X vai SM-liigassa verkkoa heilutellut maalitykki Y. He molemmat kuuluvat MM-tasolla tyypillisesti korkeintaan kohtalaisten pelaajien kategoriaan, eivät siis siihen porukkaan, joka ratkoo otteluja ja mestaruuksia. Ja tällä en tahdo sanoa, ettenkö mielelläni olisi nähnyt Teemu Pulkkista kisoissa. Kyllä olisin nähnyt, vaikken uskokaan, että hänen valintansa olisi ollut ratkaisu Suomen maalinteko-ongelmaan.

Pelaajat ovat erillaisia. Tästä syystä jotkut valmentajat uskovat vahvasti roolittamiseen. He valitsevat joukkueeseen pelaajia joilla on erityistaito ja peluuttaa heitä niin, että tuosta taidosta saadaan kaikki hyöty irti. On selvää, että Suomi ei kykene kilpailemaan suurien kiekkomaiden kanssa pelaajamateriaalin laajuudessa, siksi Suomen täytyykin katsoa huomattavasti tarkemmin minkä tyyppisiä pelaajia joukkueeseen valitaan. X:n ja Y:n ero voi olla huomattava ja jos joukkue on täynnä pelaajia, joilla on sama vahvuus kuin X:llä, niin kannattaa harkita pitäisikö mielummin valita Y, vaikka onkin tehnyt muutaman maalin vähemmän kuin X.

Nyt kun näin sanon, niin voi tietenkin olla, että X osoittautuu uskomatomaksi kontortionistiksi ja turnauksen aikana muuttaa pelitapansa joukkueen edun mukaiseksi ja näin korvaa Y:n jättämän aukon. Esimerkiksi parjaamani Janne Pesonen saattaa tässä turnauksessa olla sellainen pelaaja, joka hieman säätäessään pelaamistaan saa tuon Pesonen - Immonen - Granlund -ketjun tasapainoon ja tekee yhden ketjun, joka kykenee Jalosen kiekkokontrollilla pelaamaan itsensä maalitilanteisiin.


Sitten hieman lennokkaampaa haihattelua. Jos on herneitä naaman edessä niin älä lue:

Kaikki tämän ketjun Jaloskommenttini kiteytyy siihen, että Jalosen valmennusaikana on kaikkea tekemistä mielestäni leimannut rohkeuden puute. Tämä koskee pelaajavalintoja, peluutusta ja pelitapaa. Minun oli suuret odotukset Jalosen suhteen. Oli selvää, että hän joutuu tiukkaan tilanteeseen keskelle pelaajien sukupolvenvaihdosta, jossa pitäisi ajaa uusia maajoukkuepelaajia sisään, mutta uskoin että HPK:sta tuttu Jalonen selviää siitä kyllä.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon pieniä asioita, jotka nakertavat uskottavuutta valmentajalta. Aloitus oli nöyryyttävä, Jalosen joutuessa ensin "harjoittelemaan" Sheddenin alaisuudessa. Kummola on entistäkin enemän puuttunut kommenteillaan maajoukkueen tekemisiin. Apuvalmentajat ovat olleet yllättävän suuressa roolissa, niin peluuttuksessa kuin pelaajien valinnassakin ja Iltapäivälehdet levittävät huhuja pelaajien kapinoinnista, apuvalmentajien vaihto, Kurri katsomovalmentajana... Ja kyllä näitä kun listaa niin mennään yhä pienempiin ja lapsellisempiin asioihin kuten käyttäytymiseen vaihtoaitiossa. Suomella on ollut kaikenlaisia hiippareita vaihtoaitiossa, mutta harvoista valmentajista on vedetty niin paljon huumoria kuin Jalosesta ja sen kavereista.

Suomen peli-ilme on tässä turnauksessa ollut parempi kuin kertaakaan aiemmin, Jalosella on MM-kisoissa mukana ensikertalaisia ja ketjumuutoksia tehdään turnauksen kuluessa, joten Jalonen menee eteenpäin, mutta kovin arat ja haparoivat ovat askeleet.

Minulla ainakin on jo tullut kovin ikävä sitä Suomen, jolla oli sydäntä, luistella, taklata repiä ja raastaa. Joukkue, joka ei pelännyt mennä maalin eteen iskemään räkämaaleja, eikä lähtenyt pelaamaan vähä maalisia otteluja, joissa toivotaan että joku yksittäinen persepomppu ratkaisee voiton joukueelle. Suomella on ollut paljon kädettömämpiä joukkueita MM-turnauksessa, jotka ovat pystyneet pelaamaan rohkeata hyökkäysvoittoista peliä, joten ei tällainen hiippailu selity pelaajien taidon puutteella.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Aivan marginaali-juttuja - Suomella on tosiaan kapea, tai sanoisiko tasapaksu materiaali, niitä kiikun-kaakun olevia pelaajia on runsaasti, mutta ei meiltä mitään sateentekijöitä ole rannalle jäänyt sen takia, ettei heitä oltaisi valittu (vaan muista syistä). Eikä Jalonen ole tästä vastuussa vaan syyt ovat paljon syvemmällä.

Joukkueesta puuttuu (kuten täällä ovat monet itseäni viisaammatkin todenneet) esimerkiksi voimaa ja luovuutta. Ei meiltä sateentekijöitä ole sivussa, mutta jos viiteen tai kuuteen ruutuun kahdestakymmenestä olisi ollut tarjolla edes hitusen parempi vaihtoehto, niin lisätasoituksen antaminen tässä on anteeksiantamatonta.

Yhdet arvokisat ja varsinkin Suomen menestys niissä ratkeavat hyvin marginaalisiin juttuihin muutenkin.

Norja ja Saksa yms saattavat tietenkin omilla esityksillään tarjota Suomelle ilmaisen tiketin välieriin. Jos se tulee niin hieno homma. Sittenhän sillä ei Jukan perspektiivistä ole mitään merkitystä, että koko Jalosen aikakaudella ollaan pelattu yhteensä neljä hyvää erää tärkeissä peleissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös