Jukka Jalonen maajoukkueen päävalmentajana 2018–2024

  • 117 518
  • 451

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ei se Jalosen aika päävalmentajana ole mitään ruusuilla tanssia aina ollut. Pelaajatkin olivat kääntyä vastaan, silloin alkuaikoina. Ja olihan Bratislava 2011 alkusarjan tosiaan tervanjuontia. Siellähän joukkue oli hajota palasiksi, kun jopa kisojen aikana alkusarjassa oli pelaajien ja valmennuksen välillä vääntöä, miten tulisi pelata. Pelaajat kuitenkin kapteeniston johdolla nöyrtyivät. Pasi Nurminen on kertonut, että Jalosta piti alkusarjan jälkeen muutamaan kertaan rauhoitella, kun hermostui pelaajille tämän tästä. 2011 jälkeen Jalosella onkin ollut työrauha vaikka kotikisoihin 2013 ei NHL-pelaajia saapunutkaan. Tuo Bratislava 2011 on varmaan tärkein askel Jalosen päävalmentajakaudella. Tuosta ulos ilman mitalia, maajoukkueura olisi ollut siinä.

Mitaleita Jalosella ei itse asiassa ole MM-kisoista kuin nämä kaksi MM-kultaa. 2009 ja 2010 tappio puolivälierissä, 2012 ja 2013 neljäs ja sitten kaksi täysosumaa. Vancouverista on olympiapronssia.

Jalosen vahvuus on vastuun jakaminen tasaisesti. Se on helpompaa ja luontevampaa, kun joukkueen pelaajamateriaali on tasainen, vailla supertähtiä. Marjamäellä oli 2018 kisoissa vahva NHL-tähtien miellyttämisen maku, kun alkusarjan merkityksettömissä tilanteissa Marjamäki antoi NHL-pelaajien pelata mm. kaikki mahdolliset ylivoimat jne. Onkin kiinnostava nähdä, miten Jalonen onnistuisi myymään ajatuksensa NHL-tähtien vuoraamalle Leijonajoukkueelle. Toisaalta Leijonat saa NHL:stäkin niin tasavahvan joukkueen, että lienee mahdollista. Mutta jotkut kuitenkin joutuvat Leijonissa pienempään rooliin kuin NHL-seurassaan.
 

Rautanaamio

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, New Jersey Devils
Jalosen ajasta jää mieleen kuitenkin päällimmäisenä se, että on pystytty ottamaan isoja voittoja. Menestynein valmentaja maajoukkueessa, ei tuota saa tilastoillakaan miksikään muutettua. On kuitenkin luottanut omaan näkemykseensä, myös vaikeilla hetkillä. Kiitoksia Jukalle jo etukäteen näistä vuosista, tällä erää..
 
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga, Leijonat, U20,
Ei se Jalosen aika päävalmentajana ole mitään ruusuilla tanssia aina ollut. Pelaajatkin olivat kääntyä vastaan, silloin alkuaikoina. Ja olihan Bratislava 2011 alkusarjan tosiaan tervanjuontia. Siellähän joukkue oli hajota palasiksi, kun jopa kisojen aikana alkusarjassa oli pelaajien ja valmennuksen välillä vääntöä, miten tulisi pelata. Pelaajat kuitenkin kapteeniston johdolla nöyrtyivät. Pasi Nurminen on kertonut, että Jalosta piti alkusarjan jälkeen muutamaan kertaan rauhoitella, kun hermostui pelaajille tämän tästä. 2011 jälkeen Jalosella onkin ollut työrauha vaikka kotikisoihin 2013 ei NHL-pelaajia saapunutkaan. Tuo Bratislava 2011 on varmaan tärkein askel Jalosen päävalmentajakaudella. Tuosta ulos ilman mitalia, maajoukkueura olisi ollut siinä.

Mitaleita Jalosella ei itse asiassa ole MM-kisoista kuin nämä kaksi MM-kultaa. 2009 ja 2010 tappio puolivälierissä, 2012 ja 2013 neljäs ja sitten kaksi täysosumaa. Vancouverista on olympiapronssia.

Jalosen vahvuus on vastuun jakaminen tasaisesti. Se on helpompaa ja luontevampaa, kun joukkueen pelaajamateriaali on tasainen, vailla supertähtiä. Marjamäellä oli 2018 kisoissa vahva NHL-tähtien miellyttämisen maku, kun alkusarjan merkityksettömissä tilanteissa Marjamäki antoi NHL-pelaajien pelata mm. kaikki mahdolliset ylivoimat jne. Onkin kiinnostava nähdä, miten Jalonen onnistuisi myymään ajatuksensa NHL-tähtien vuoraamalle Leijonajoukkueelle. Toisaalta Leijonat saa NHL:stäkin niin tasavahvan joukkueen, että lienee mahdollista. Mutta jotkut kuitenkin joutuvat Leijonissa pienempään rooliin kuin NHL-seurassaan.
Jalosella on nyt, toisinkuin Vancouverissa aika hyvät näytöt suomen starojen silmissä joten Jalosen on varmasti helpompi myydä taktiikkansa nhl-pelaajille kuin Vancouverissa, jolloin Jalonen ei ollut vielä menestynyt maajoukkueessa. Suosittelen kuuntelemaan Total Hockey Foreverin Jalosen erikoishaastattelun jos sitä ei ole vielä tehnyt ja Jalonen henkilönä kiinnostaa.
 

jalperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
Jalosella on nyt, toisinkuin Vancouverissa aika hyvät näytöt suomen starojen silmissä joten Jalosen on varmasti helpompi myydä taktiikkansa nhl-pelaajille kuin Vancouverissa, jolloin Jalonen ei ollut vielä menestynyt maajoukkueessa. Suosittelen kuuntelemaan Total Hockey Foreverin Jalosen erikoishaastattelun jos sitä ei ole vielä tehnyt ja Jalonen henkilönä kiinnostaa.
Joo vielä kun iso osa tulevasta Olympiajoukkueesta pelasi 2016 Jukan alaisuudessa. Aho, Laine, Rantanen, Hintz, Kapanen, Puljujärvi, Mikkola, Juolevi...Riippuen nyt ketä joukkueeseen valitaan.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans
Jos Jalonen saisi nyt sopimuksen ensi kaudeksi änäristä, niin eikös hän periaatteessa silti voisi olla Suomen penkin takana Olympialaisissa, kun NHL on kuitenkin tauolla tuolloin? Epätodennäköistähän sen NHL sopimuksen saaminen on, mutta tuli vain mieleen tuollainen.
 
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga, Leijonat, U20,
Jos Jalonen saisi nyt sopimuksen ensi kaudeksi änäristä, niin eikös hän periaatteessa silti voisi olla Suomen penkin takana Olympialaisissa, kun NHL on kuitenkin tauolla tuolloin? Epätodennäköistähän sen NHL sopimuksen saaminen on, mutta tuli vain mieleen tuollainen.
Ainakin sochissa muistaakseni oli Kanadan ja Usan koutseina aktiivi nhl-päävalmentaja joten eiköhän se onnistuisi.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Ainakin sochissa muistaakseni oli Kanadan ja Usan koutseina aktiivi nhl-päävalmentaja joten eiköhän se onnistuisi.
Joo varmasti teknisesti onnistuisi. Pohjois-Amerikkalaisilla on ollut hieman erilainen lähestymistapa tuohon maajoukkueeseen, eli koutsitkin valitaan yleensä pelaajien tapaan turnauskohtaisesti. Onhan siellä MM-kisoissakin ollut puikoissa monesti jonkun playoffeista pudonneen NHL-joukkueen valmentaja. Lisäksi Pohjois-Amerikkalaisilla ei ole näitä karjalaturnauksia ja muita leirityksiä samalla tavalla kauden aikana.

Suomessa jääkiekkomaajoukkue on tavallaan instituutio, jossa päävalmentaja edustaa jatkuvuutta. Vuosittaiset MM-kisat (tai olympialaiset) ovat kauden aikana tehdyn pitkäjänteisen työn huipennus.

Toki jos olympiajoukkue kootaan täysin NHL-jätkistä joita ei EHT:lla muutenkaan nähdä, eikä leiritykseen ole käytännössä kuin pari päivää aikaa, niin voisi toki miettiä että onko siitä mitään hyötyä että valmentaja käyttää puolivuotta aikaan renaamiseen ihan muun porukan kanssa kuin mikä tulee kisoihin.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jalosella on nyt, toisinkuin Vancouverissa aika hyvät näytöt suomen starojen silmissä joten Jalosen on varmasti helpompi myydä taktiikkansa nhl-pelaajille kuin Vancouverissa, jolloin Jalonen ei ollut vielä menestynyt maajoukkueessa. Suosittelen kuuntelemaan Total Hockey Foreverin Jalosen erikoishaastattelun jos sitä ei ole vielä tehnyt ja Jalonen henkilönä kiinnostaa.
Joo, kuuntelinkin. Siinähän Jalonen kertoi, että täytyy olla valmis koviinkin valintoihin, jos esimerkiksi jollekin NHL-pelaajalle ei sovi kaavailtu rooli jne.

Onhan Jalonen urallaan tehnyt kovia ratkaisuja aiemminkin. Jussi Jokinen jäi rannalle vancouverista, Ville Peltonen kotikisoista 2012.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Vaikka Jalonen on todistanut voivansa nostaa vaatimattoman materiaalin huipputasolle, toivoisin silti, että hän oppisi käsittelemään myös huippumateriaalia. Pekingin olympialaisissa 2022 Suomi voi saada kasaan kovimman materiaalin, mitä Suomella on koskaan ollut, jopa kovemman kuin Torinossa 2006. Silloin on tärkeää, että Jalonen saa myytyä pelitavan NHL-tähdille ja saa heidät pelaamaan yhteen joukkueena.

Jalosella on ollut tähtipelaajia käytettävissä Vancouverissa 2010 ja kotikisoissa 2012, ja kummassakin turnauksessa peli takkusi pahemman kerran. Periaatteessa ainoa myönteinen kokemus huippumateriaalin valmentamisesta on vuoden 2016 U20-kisat, jolloin Jalonen hienosti muokkasi pelitavan tukemaan joukkueen vahvuuksia. Silloin jopa Kanadaa vastaan pystyttiin lähtemään maalintekokilpailuun, ja voitettiin siinä. Tässä on se hyvä, että Jalosella on kokemusta mm. Ahon, Laineen, Puljujärven, Rantasen, Kapasen ja Hintzin valmentamisesta. Kunhan vain pelaajien egot eivät tule ongelmaksi olympialaisissa.

Olisi sääli lähteä Pekingiin olympialaisiin kontioloilla, ruohomailla ja anttiloilla, jos tarjolla on kaikkien aikojen kovin leijonamateriaali. Kyllähän Jalonen pääsisi kovimmallakin nipulla pelaamaan tavaramerkkiänsä eli altavastaajakiekkoa mm. Kanadaa, Yhdysvaltoja, Venäjää ja Ruotsia vastaan.
 

Hexa

Jäsen
Olisi sääli lähteä Pekingiin olympialaisiin kontioloilla, ruohomailla ja anttiloilla, jos tarjolla on kaikkien aikojen kovin leijonamateriaali. Kyllähän Jalonen pääsisi kovimmallakin nipulla pelaamaan tavaramerkkiänsä eli altavastaajakiekkoa mm. Kanadaa, Yhdysvaltoja, Venäjää ja Ruotsia vastaan.
Eiköhän Pekingin olympiajoukkue koostu kuitenkin pääosin NHL-pelaajista, niin kuin muillakin mailla joilla siellä pelaajia on. Lisättynä noin ketjullisella KHL-pelaajia. Liigasta voi olla kiven takana yhdenkään pelaajan päästä joukkueeseen, tai sitten pitää pystyä antamaan todella kovat näytöt.
 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Jalosella on ollut tähtipelaajia käytettävissä Vancouverissa 2010 ja kotikisoissa 2012, ja kummassakin turnauksessa peli takkusi pahemman kerran. Periaatteessa ainoa myönteinen kokemus huippumateriaalin valmentamisesta on vuoden 2016 U20-kisat, jolloin Jalonen hienosti muokkasi pelitavan tukemaan joukkueen vahvuuksia.

En tiedä sitten sopiiko Jalosen johtaminen ja valmentaminen paremmin näille uuden sukupolven pelaajille. Vaikeeta siinä on ottaa koppia haltuun jos vanhan koulun NHL jäärät on eri mieltä.

Olympiajoukkueen tulosyksiköissä on aika paljon noita Jaloselle tuttuja U20 pelaajia mikä lupaa hyvää. Kun on kerran voittanut yhdessä, niin aika helppoa myydä ideoita pelaajille.
 
En tiedä sitten sopiiko Jalosen johtaminen ja valmentaminen paremmin näille uuden sukupolven pelaajille. Vaikeeta siinä on ottaa koppia haltuun jos vanhan koulun NHL jäärät on eri mieltä.

Olympiajoukkueen tulosyksiköissä on aika paljon noita Jaloselle tuttuja U20 pelaajia mikä lupaa hyvää. Kun on kerran voittanut yhdessä, niin aika helppoa myydä ideoita pelaajille.

Ei Suomella tuollaisia vanhan koulun jääriä edes ole mielestäni. Nämä uudet sukupolvet ovat erilaisia kuin edeltäjänsä. Uskon, että Jalosen on helppo lähteä koutsaamaan supertähtiä ja kääntäen näiden supertähtien on helppo tulla Jalosen joukkueeseen. Silloin Selänteen aikaan oli vielä eri meininki.

On myös hyvä muistaa, että Jalonen on valmentanut maajoukkuetasolla menestyksekkäästi valtaosaa tulevan olympiajoukkueen pelaajista. U20-kotikisoista Aho, Laine, Puljujärvi, Rantanen, Hintz, Kapanen. 2011 MM-kisoista Granlund, Komarov ja 2019 MM-kisoista Lankinen, Hakanpää, Jokiharju, Lehtonen, Mikkola, Kakko, Kiviranta. Näistä kisoista Määttä ja ehkäpä Lundell ja Ruotsalainen. Ja tähän päälle tietysti lähes jokaista meidän parhaimpiin Euroopassa pelaaviin kuuluvaa pelaajaa. Ja kyllähän se niinkin on, että menestys tuo auktoriteettia.
 
Viimeksi muokattu:

Drewiske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Vaikka Jalonen on todistanut voivansa nostaa vaatimattoman materiaalin huipputasolle, toivoisin silti, että hän oppisi käsittelemään myös huippumateriaalia. Pekingin olympialaisissa 2022 Suomi voi saada kasaan kovimman materiaalin, mitä Suomella on koskaan ollut, jopa kovemman kuin Torinossa 2006. Silloin on tärkeää, että Jalonen saa myytyä pelitavan NHL-tähdille ja saa heidät pelaamaan yhteen joukkueena.

Jalosella on ollut tähtipelaajia käytettävissä Vancouverissa 2010 ja kotikisoissa 2012, ja kummassakin turnauksessa peli takkusi pahemman kerran. Periaatteessa ainoa myönteinen kokemus huippumateriaalin valmentamisesta on vuoden 2016 U20-kisat, jolloin Jalonen hienosti muokkasi pelitavan tukemaan joukkueen vahvuuksia. Silloin jopa Kanadaa vastaan pystyttiin lähtemään maalintekokilpailuun, ja voitettiin siinä. Tässä on se hyvä, että Jalosella on kokemusta mm. Ahon, Laineen, Puljujärven, Rantasen, Kapasen ja Hintzin valmentamisesta. Kunhan vain pelaajien egot eivät tule ongelmaksi olympialaisissa.

Olisi sääli lähteä Pekingiin olympialaisiin kontioloilla, ruohomailla ja anttiloilla, jos tarjolla on kaikkien aikojen kovin leijonamateriaali. Kyllähän Jalonen pääsisi kovimmallakin nipulla pelaamaan tavaramerkkiänsä eli altavastaajakiekkoa mm. Kanadaa, Yhdysvaltoja, Venäjää ja Ruotsia vastaan.

Kerrotko keitä tähtipelaajia Jalosella oli käytössä vuoden 2012 kisoissa? Vancouverissa osa joukkueen kokeneesta kaartista kusi ihan reilusti pelitavan ja samalla joukkueen päälle.
 

M.Lemieux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Pittsburgh Penguins
Onko kellään päävalmentajalla MM-kisoista 3 kultaa tai enemmän päävalmentajana Viktor Tihonovin (11 kpl) ja Anatoli Tarasovin (4 kappaletta) lisäksi?

Nuo kaksi osasin nimetä kuin apteekin hyllyltä.
 

red.machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia
Onko kellään päävalmentajalla MM-kisoista 3 kultaa tai enemmän päävalmentajana Viktor Tihonovin (11 kpl) ja Anatoli Tarasovin (4 kappaletta) lisäksi?

Nuo kaksi osasin nimetä kuin apteekin hyllyltä.

Tšekin Josef Augusta pääsee lähelle kahdella päävalmentajana voitetulla mestaruudella sekä yhdellä apuvalmentajana voitetulla, sama saldo löytyy Ruotsin Rikard Grönborgilta. Venäjän Bykovkin jäi kahteen mestaruuteen, joten ainakaan lähihistoriasta ei tällaisia tapauksia löydy. Pitäisi jaksaa kaivella noita vielä vanhempia mestaruusjoukkueita. Mikäli Suomi huomenna voittaa, niin Jalonen joka tapauksessa pääsee harvalukuiseen joukkoon.
 

FortyTwo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jalosen tavoitteena on NHL, Tortorella lähti Colombuksesta. 1+1=?.

PS. En tiedä onko tästä spekuloitu täällä tai muualla aikaisemmin, mutta tulipahan tänään mieleen.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Vähän kyllä huolestuttaa, että kuka on Jalosen seuraaja ja miten hän saa pelaajistaan parhaan irti, silloin kun kisoihin lähtevä materiaali ei päätä huimaa. Ensi vuonna on kotikisat ja Olympialaisista huolimatta pitäisi saada hyvä joukkue jalkeille ja silloin pelataan kotiyleisön edessä sentään. Mitenkä sitten 2023 kisoissa, kun on taas ns. peruskisat ja ei kiinnosta lähteä ja ei ole Jalosta valmentajana. Joukkueen isoimmat tähdet ovat Eemeli Suomi ja Markus Nutivaara. Kuka silloin johdattaa joukot finaaleihin? Se mitä Jalonen on taas tehnyt tämän vuoden materiaalilla on kova juttu ja mietin vaan, että minkälainen tulos olisi ollut jos ruorissa olisi ollut joku muu.
 
Jalonen ja Columbus olisi sinänsä match made in heaven, mutta Kekäläinen vetää itsensä kyllä samalla löysään hirteen jos niin tekee.

Olisi kyllä hauska nähdä miten siinä kävisi änärissä, jos jengi ostaisi puheet niin voisi toimiakin mutta yhtäältä voisi käydä kuin ekoissa tapaamisissa suomalaisten änärihessujen kanssa ts. "mitä toi selittää".
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Olisi sääli lähteä Pekingiin olympialaisiin kontioloilla, ruohomailla ja anttiloilla, jos tarjolla on kaikkien aikojen kovin leijonamateriaali.
Ei Jalonen ole tyhmä. Tämänhetkinen pelaajapooli NHL:ssä on niin laadukas, että eurojen pitää antaa todella kovat näytöt päästäkseen kisoihin. Järin olennaista roolia ei silloinkaan olisi tarjolla.

Jaloselle teki hyvää jättää maajoukkue ensimmäisen kerran, hän on muuttunut niistä "EHT-pelit on kovempia kuin NHL:n runkosarja" -ajoistaan sekä parantanut johtamistaan. Nykyinen sukupolvi luottaa häneen, vaikkei Erkkaa tai Aravirtaa kaivannut kultainen sukupolvi I niin tehnytkään.
 

Krokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, K-espoo
Vähän kyllä huolestuttaa, että kuka on Jalosen seuraaja ja miten hän saa pelaajistaan parhaan irti, silloin kun kisoihin lähtevä materiaali ei päätä huimaa. Ensi vuonna on kotikisat ja Olympialaisista huolimatta pitäisi saada hyvä joukkue jalkeille ja silloin pelataan kotiyleisön edessä sentään. Mitenkä sitten 2023 kisoissa, kun on taas ns. peruskisat ja ei kiinnosta lähteä ja ei ole Jalosta valmentajana. Joukkueen isoimmat tähdet ovat Eemeli Suomi ja Markus Nutivaara. Kuka silloin johdattaa joukot finaaleihin? Se mitä Jalonen on taas tehnyt tämän vuoden materiaalilla on kova juttu ja mietin vaan, että minkälainen tulos olisi ollut jos ruorissa olisi ollut joku muu.
Uus-vanhaa jalosta jalosen tilalle, eli Kari Jalonen sisään veikkaan että ei ainakaan petä. Karin jälkeen jotain nuorempaa mestaria tilalle. Esim jos söderholm-peltonen jatkaa kehittymistä samaa rataa niin siinäkin voisi olla mielenkiintoinen tandemi leijonien peräsimeen Karin jälkeen.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Kerrotko keitä tähtipelaajia Jalosella oli käytössä vuoden 2012 kisoissa? Vancouverissa osa joukkueen kokeneesta kaartista kusi ihan reilusti pelitavan ja samalla joukkueen päälle.
Filppula, M. Koivu, J. Jokinen ja Kari Lehtonen varmaan tähdiksi laskettavissa. Filppulalla oli 66 pisteen kausi alla, Jokinen ja Koivu molemmat siinä 45 pisteen nurkilla ja Lehtonen oli pelannut ykkösvahtina torjuntaprosentilla 92,2.
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tärkeää olympiajoukkueessa on tietysti valinnat ja pelaajien roolitus ja sitoutuminen rooleihin. Se nyt on aika selvää, keitä pelaajia pelaa ykkös-ja kakkosketjuissa, ehkä kolmonenkin aika saletissa. Ja tietysti pelitapa. Ei kai Jalonen voi lähteä tätä pelitapaa ajamaan olympiaturnaukseen vai mitä mieltä olette? Jos miettii, että ykkös-ja kakkosketjussa pelaa esimerkiksi Aho, Teräväinen, Rantanen, Barkov jne, näin amatöörin silmin tuntuu, että parempaa hyökkäyspeliä tällainen materiaali kaipaisi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös