Eiköhän jossakin Joensuussa listitä pari tummahipiäistä blunttihuulta, Rovaniemellä puukotetaan pettäviä aviopuolisoita ja Keravalla... no, Keravalla ei tapahdu ikinä yhtään mitään. Sen sijaan Helsinkiläiset pakkaavat kamppeensa ja lähtevät mökkeilemään. Siinä sitten tunnit kuluvat ja auton ratissa olevaa isukkia alkaa kummasti ramaisemaan. Auto pysäytetään ja äiti hyppää kuskin paikalle, mahdetaanko edes sataa metriä taittaa kun äippä väistää tiellä pomppivaa jänöjussia ja suistaa perheen lapsineen tieltä hitaaseen kuolemaan. Auto syttyy palamaan ja käristyvän lihan haju houkuttelee paikalle karhun pentuineen. Palokunnan sammuttaessa autoa tie tukkiutuu ja ihmiset jäävät loukkuun Volvoihinsa, katsomaan kuinka urheat palotaistelijat kohtaavat uskomattoman brutaalin loppunsa karhuperheen kynsissä.
Kuunnellessaan radiosta tätä surunäytelmää, päättää helposti mieleltään järkkyvä Mauno kavereineen lähteä kaloja narraamaan, vettäkin sataa sopivasti joten kala syö. Juodaan olutta ja kuunnellaan musiikkia kannettavasta radiosta. Kahdentoista Koffin ja yhden särjen jälkeen Maunolle iskee perkeleenmoinen paskahätä. "Alkoholi saa miun aineenvaihtunnan käyntiin kuin Masa sen vanhan volksvaakenin, eikö näin oo äijät että Masa sai sen ruotteisen paskan käyntiin, eikö näin oo äijät?" Mauno pyllistää soutuveneen laidan yli ja vetinen ripulipaska tippuu järveen. Vetäessään housujaan ylös Mauno tippuu veneestä ja parin minuutin polskimisen jälkeen diagnoosi on harvinaisen selvä - mies on vetänyt viimeiset hengenvetonsa.
"Paikallinen mies kuoli - olikin jo kurkkuaan myöten täynnä paskaa" uutisoi Ilta-Sanomat. Tästä syntyy Makkosten perheessä hirveä riita. "Miten voi tällä tavalla uutisoida, ajattele jos meidän poikamme lukisi tätä ja ottaisi vaikutteita? Olisiko sitten kivaa? Kun poika hokisi kirosanoja täällä, mitä? Mutta ethän sinä välitä. Istut vaan siinä ja juot kaljaa. Ja jos et istu niin olet poikien kanssa metsällä. Voisit sinäkin auttaa minua välillä kotitöissä, mutta eeeei, ethän sinä auta. Sinä saatanan mulkku!" Riitta pitää palopuhetta miehelleen, vaan miestä ei voisi vähempää kiinnostaa. "Riitta, minä tiedän. Minä tiedän sinusta ja Jamosta. Minä tiedän että Mikael ei ole minun poikani." Jarkko tokaisee sohvan pohjalta ja huokaisee syvään. "Miten sinä kehtaat! Minä en ole ikinä tehnyt mitään muuta kuin välittänyt meidän perheestämme! Minä teen aivan itse kaiken, kaikki kotityöt, kaiken..." Riitan silmät kostuvat. "Sinä olet PETTÄVÄ HUORA!" huutaa Jarkko ja ampaisee liiteriin vain tullakseen takaisin puukon kanssa. Ja näin päättyy Riitan taru, verisenä olohuoneen lattialla, pienen Mikaelin todistaessa perhesurmaa vain seuratakseen äitiään tuonpuoleiseen. Jarkko murtuu täysin, maatessaan sikiöasennossa vaimonsa ja poikansa vieressä hänen suussaan maistuu sappineste. Jarkko antaa ylen. Sitten hänen mielensä kirkastuu. "Jamo on vastuussa tästä. Jamo, se saatanan kusipää nussi minun vaimoani." Seuraavana aamuna Jarkko antaa itsensä ilmi kolmoismurhasta ja saa kolmen vuoden tuomion, josta hän ensikertalaisena istuu puolitoista vuotta valtion avovankilassa.
Liikenne: 6
Tapot: 5
Hukkumiset: 1
