HPK
Wiikman äänestettiin pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi ja jos jatkaa samalla tasolla, niin maalivahtipelissä ei pitäisi olla ongelmia. Toisaalta muistissa on niitä epävarmoja hetkiä, jolloin Rämö oli ottamassa jo selvää yliotetta HPK:n ykköstorjujana ja Wiikman alkoi näyttää Weakmanilta. Kakkosmaalivahtina torjuu Väre, jonka harjoituspelit ovat menneet ihan päin persettä. Väre torjui viime kaudella Haukoissa loistavasti, mutta silloin maalille suoranaisesti satoi kiekkoja. Valitettavasti HPK tarvitsee maalivahdin, joka pysyy vireessä vähän pienemmilläkin torjuntamäärillä. Jos Väre ei paranna, HPK:n pitää lähteä etsimään uutta miestä. Maalivahtiosasto on pieni kysymysmerkki, joten arvosanaksi tulee Wiikmanin kevään näyttöjen ansiosta 7 ½.
Schneider on loistava molemmissa päissä. Asennetta häneltä ei puutu, eikä hän ole koskaan suostunut väistelemään ketään kaukalon sisäpuolella. Hän on HPK:n tulevan kauden tärkein puolustaja. Svensson on uutena hankintana vielä pieni arvoitus. Aikaisempi ura ei ainakaan pisteiden valossa näytä kovin hyvältä. Toisaalta tiedot kertovat, että hän on todella kovaotteinen ja pelaa vastustajan hyökkääjät tehokkaasti irti kiekosta. Harjoituspeleissä on ilmennyt myös kiekollisia kykyjä. Hän ei ainakaan näiden tietojen perusteella kuullosta kovin huonolta hankinnalta. Laitinen teki viime kaudella kaikessa hiljaisuudessa 22 pistettä ja tukki edelliskauden kritisoijien suut. Tällä kaudella Laitinen voi olla todella maaginen, koska pelin siistiytyessä myös Laitisen vahvuudet pääsevät paremmin esille. Laitinen on tottunut vähemmän fyysiseen pelityyliin ja tästä syystä hän on opetellut oman tyylinsä pelata. Tämän tyylin pitäisi sopia erinomaisesti tulevan tuomarinlinjan haasteisiin. Odotukset ovat todella korkealla häntä kohtaan. Strömberg on tämän kauden yllätyshankinta, jonka pitäisi kokemuksen lisäksi tuoda Pakistoon ylimääräistä varmuutta. Ylivoimapeliin hänestä toivotaan ahkeraa laukojaa ja ei olisi ihme vaikka Strömberg kiskaisisi enemmän maaleja kuin Laamanen viime vuonna. Strömbergissä on kuitenkin myös ainesta todelliseksi hasardihankinnaksi. Jokela on alkukauden sivussa, mutta keväällä nousee varmasti HPK:n tärkeimmäksi puolustajaksi. Jokela on monipuolinen, mutta erikoisvahvuutena ovat kovat taklaukset ja mies miestä vastaan vääntö. Seydoux on yllätyskortti, joka saattaa kauden edetessä häipyä kerhon rosterista. Yleinen mielipide kaverista taitaa olla sellainen, että roikkukoon mukana, niin kauan kun tilalle löytyy ulkomainen veskari. Seydoux on lähtökohdiltaan monipuolinen ja viisi kautta Sveitsin A-liigassa kertoo siitä, että kyseessä ei ole mikään turha kaveri. Voi onnistuessaan olla jopa kakkosparin kamaa, mutta tämän hetkinen pakisto on sen verran laaja, että murtautuminen sinne on vaikeaa. Hietanen on oma junnu ja suvunperintönä ovat ilmeisesti tulleet myös jääkiekolliset lahjat. Ensimmäinen kokonainen liigakausi ja heti yli kymmenen pisteen tehot eivät ole huonosti puolustajalle, joka ei edes pelannut ylivoimaa. Hietanenkin on siinä mielessä vähän vaikeassa paikassa, kun toisaalta pitäisi antaa hänelle lisää vastuuta, niin ei kerta kaikkiaan ole paikkaa, jonka voisi antaa. Itse pidän Korhosen pelityylistä ja soisin myös hänelle lisää peliaikaa. Korhonen selvästi nauttii jääkiekosta eikä sitä innostusta saisi tappaa liialla penkillä istuttamisella. Hän muistuttaa pelitavaltaan suuresti Tapparan Mäntymaata, joka on jo saamassa kunnon roolia omasta joukkueestaan. Tässä mielessä todella sääli, että Korhosen edessä on niin monta pelaajaa. Mäenpää hakee jälleen liigapaikkaa, mutta on ihme mikäli sellainen HPK:sta aukeaa. Toisaalta Jalosen aivoituksia ei voi koskaan tietää. Mäenpää on yllättävän hyvä kiekollisena ja laukaus lähtee lujaa. Plussana on vielä se, että pyrkii hakemaan Karalahtimaisia puhtaita tapponiittejä. Näillä näkymin laaja HPK puolustus on hyvässä iskukunnossa ja arvosanaksi on pakko antaa vähintään 8 ½.
Hyökkäyksen maestrona toimii Leino, jonka kiekonkäsittelytaito on parhaimmillaan lähes maagista. Ensimmäinen liigakausi huipulla on nyt takana ja aloittaa tällä kaudella luonnollisesti kerhon ykkösessä. Andersson erottui ainoana Ilves pelaajana HPK:n ja Ilveksen pudotuspeliväännöissä ja niinpä HPK värväsi miehen itselleen. Andersson on nopea ja kiekollisesti taitava ja tulee tällä kaudella tekemään yli 30 pistettä. Hän on riskitön hankinta. Keinänen päätti jatkaa kerhossa ja kyllähän hänelle on käyttöä hieman puolustavammassa roolissa ehkä kolmoskentässä. Hassinen on nyt pelannut kaksi kautta HPK:ssa uudella sopimuksellaan ja täysosuma antaa vielä odottaa itseään. Viime kausi oli hyvä, mutta loukkaantuminen vei siitä hohdon. Hassinen on näin ollen todella nälkäinen. Tällä kaudella tulee tekemään hirveät ylivoimatehot. Kätisyytensä ansiosta pystyy tekemään ratkaisuja, joita vastustajan maalivahdit eivät osaa edes odottaa. Pihlström on pelaaja, joka pelitavallaan jättää jälkeensä aina suuren ihailijajoukon. Espoossa ja Lappeenrannassa haikaillaan vieläkin miehen perään. Pihlström on äärettömän kova luistelija ja taklaa vauhdilla ihan ketä vaan, joka tielle osuu. HPK:ssa tulee kehittymään edelleen kiekollisena ja maajoukkuekutsu jossain vaiheessa kautta lienee selviö. Uusi-Kartano todisti monipuolisuutensa Ässissä. Hopeajoukkueen ykkössentteri ei kuulosta kovin huonolta kaappaukselta. Tosin Hämeenlinnalaiset eivät oikein taida vielä tietää, mitä Uusi-Kartanolla tehdään, mutta eiköhän Jalonen hänelle töitä keksi. Vihko napattiin sen sijaan idästä eli Saipan ykköskentästä. Vihko tunnetaan ärsyttävästä pelityylistään ja mies jaksaa koiruuksien lisäksi myös taklata. Vihko on jaloistaan nopea, mutta kädet ja pää eivät aina pysy vauhdissa mukana. Lähtökohtaisesti maalintekijätyyppi, joka HPK:ssa saa toivottavasti lisää kypsyyttä otteisiinsa. Lahdelta odotetaan jälleen kerran lopullista onnistumista, joksi, hänen tapauksessaan, katsotaan 40 tehopisteen ylittäminen. Lahti on voima- ja taitokiekonyhdistelmä, mutta terve itseluottamus puuttuu ja näin ollen pelillisesti täysin ehjä kausi antaa vielä odottaa. Lappalainen jatkaa kerhossa, mutta löytyykö riittävästi peliaikaa. Lappalainen on parhaimmillaan maalintekijänä, josta osoituksena viime kauden pienellä jääajalla tehdyt 10 häkkiä. Loikas jatkaa todennäköisesti edelleenkin neljäntenä sentterinä, vaikka olisi ansainnut paikan vähintään kolmosesta. Loikas alkaa pikkuhiljaa profiloitua puolustuspelin erikoismieheksi. Mäkiaho ilmeisesti pääsee sopimukseen HPK:n kanssa, mutta hänen roolinsa joukkueessa on itselleni vielä epäselvä. Sailio on loistava puolustavassa roolissa ja hoitanee suuren osan alivoimista yhdessä Uusi-Kartanon ja Loikaksen kanssa. Sailiossa on ainesta myös kiekolliseen rooliin ja tarvittaessa miehestä voisi kuoriutua uusi Louhi. Väisänen on maalintekijä, mutta missähän kentässä hän mahtuu niitä tekemään? Kyseessä on siis sama vanha ongelma jo neljättä kautta putkeen. Hokkanen on hyvää tilkettä loukkaantumisten varalle. Karevaara on seuraava oma juniorilupaus, mutta edustukseen ei taida olla asiaa ennen kautta 08-09 ja silloin on jo sopimus vanhentunut. HPK:lla lienee sm-liigan määrällisesti laajin hyökkäysmateriaali. Tällä hetkellä silmiinpistävää on se, että hyökkäyskoostumukset ovat täysin auki. Jalonen ei välttämättä tahdo edes luoda mitään kiveen hakattuja koostumuksia, vaan antaa materiaalinsa elää. Tämä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Hyvää on se, että kilpailu pelipaikoista pysyy kovana ja jokaisen on oltava kokoajan valppaana, ettei kaveri vie pelipaikkaa. Huonoa on se, että tietty perinteisyys ja hohto katoaa, kun ei ole mitään selviä porukoita, joita voisi etukäteen hehkutella tyyliin SMS tai HPK. Jalonen luo uutta ja modernia tyyliä ja kun homma kerta toimii, niin mennään sitten näin. HPK:n hyökkäys on lähtökohtaisesti liigan nopein, mutta ei kuitenkaan ehkä käsistään läheskään se taitavin. Arvosanaksi voisi heittää tuollaisen napakan 8 ½.