Joukkueiden voimasuhteet kaudelle 06-07

[AceMan]

Vahvasti sellainen tunne, että jälleen joku pikkuseura näyttää että pienikin voi olla jääkiekossa kaunista.

 

[psychodad]

Tämä osuu kyllä naulan kantaan. Ymmärtääkseni joukkue ei kuitenkaan koostu pelkästään Marko Kivenmäestä. Muistin virkistämiseksi:

http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?joukkue=%C4ss%E4t&sivu=pelaajat

Eipä koostu lukkokaan pelkästä Toivolasta. Ei näitä niin vakavasti kannata ottaa kun ovat kuitenkin pelkkiä mielipiteitä, ei edes kovin perusteellisesti perusteltuja sellaisia.

 

[Blackie]

Eipä koostu lukkokaan pelkästä Toivolasta. Ei näitä niin vakavasti kannata ottaa kun ovat kuitenkin pelkkiä mielipiteitä, ei edes kovin perusteellisesti perusteltuja sellaisia.

Olen kyllä aivan samaa mieltä. Kausi sen sitten lopullisesti vasta näyttää, missä mennään. Tasainen sarja on joka tapauksessa tulossa. Kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa, tuskin KalPakaan yhtä huono on kuin viime kaudella.

 

[d2uce]

Vahvasti sellainen tunne, että jälleen joku pikkuseura näyttää että pienikin voi olla jääkiekossa kaunista.

Veikkaankin, että perinteisesti joulun kieppeillä voimme ihastella deja vu -otsikoita Jypistä.

 

[AceMan]

Ilta-Sanomien SM-Liiga liite povaa seuraavaa:

1.Kärpät
2.Jokerit
3.HPK
4.Lukko
5.Ilves
6.TPS
7.Blues
8.Hifk
9.Tappara
10.Pelicans
11.Jyp
12.Saipa
13.Ässät
14.Kalpa

Itseäni ei arvio vakuuta. (Tappara 9!) No, voi muillakin olla jotain vastaavia ajatuksia. Ässä-fanit herää...

Kyllä todellakin Ässäfanina heräsin moisesta veikkauksesta...enkä pelkästään Ässien huonon sijan taki, vaan mm. juuri tuo Tapparan 9. sija, sekä HIFK.n 8. sija...muutenkin koko IS-liite oli melkoista potaskaa.

Eipä sen puoleen, IS veikkasi viime vuonnakin todella pahasti pieleen...

 

[Jack Daniel's]

Niin. Viime kaudellahan IS veikkasi Jokerit myös runkkarin kakkoseksi. Silloin sen tosin ymmärsi, sillä vielä sillä hetkellä Jokerien maalilla oli muuan T.T, mutta... nyyh... Mielestäni IS:n veikkauksessa häntäpää on aika "kunnossa". Noin itsekin tuossa ylempänä joukkueet sijoitin.

Nyt vaan odottelemaan Jääkiekkolehden vastaavia listoja. Keskustelua tulevat nekin varmasti herättämään...

 

[Skeletor]

Nyt vaan odottelemaan Jääkiekkolehden vastaavia listoja. Keskustelua tulevat nekin varmasti herättämään...

Huomennahan Jääkiekkolehden kultanumeron pitäisi kai tulla myyntiin. Ja Urheilulehden ennakosta on tietenkin mielenkiintoinen lukea, keillä tällä kertaa on katastrofaaliset pelikirjat. En yhtään ihmettelisi, jos yksi arvostelun kohde löytyisi tuosta vasemmalta.

Viime kausi sekoitti pakkaa sen verran, että ennustukset poikkeavat normaalia enemmän toisistaan. Yhtä tai kahta murskaavaa suosikkia ei nyt ole. On vain selvä jumbo....

 

[nastamuumio]

BLUES

Itävaltalaismolari Bruckler esitti viime kaudella varmoja otteita ja ihastutti myös Espoon ulkopuolella. Hän on Espoolaisleirin kulmakivi. Toisaalta Bluesissa on kaksi lähes ykköstason maalivahtia, koska maajoukkueessakin hiljattain esiintyneen Ahosen taidot ovat yleisessä tiedossa. Tämän kaksikon varaan on hyvä rakentaa. Maalivahtiosaston arvosana olkoon 9.

Puolustus täyttäisi raskaimmatkin laatukriteerit jos kaikki miehet olisivat terveinä. Korhonen on ilmeisesti koko kauden poissa. Peltosenkaan tilanne ei näytä kovin lupaavalta. Peltosen palatessa ja kuntoutuessa hyvin, hän ottanee paikan Bluesin ykköspuolustajana. Peltonen on hyvä kiekollisena ja puolustava tyyli sopii hyvin uuteen tuomarilinjaan. Ylivoimalla hän on todella käyttökelpoinen. Peltonen on joukkueensa ainoa right-puolen pakki, joten tarvetta hänelle olisi jo kauden alusta, mutta epäonni näyttää häntä usein vaivaavan. Gustafsson on peruspakki, jolla ei mielestäni ole mitään suuria vahvuuksia. Sen sijaan hänellä on satunnaista taipumusta sössiä kiekon kanssa alimpana miehenä. Eskelinen oli vielä viime kauteen lähdettäessä kova kortti, mutta mennyt kausi oli luvalla sanoen surkeaa toimintaa. Eskelisen kohdalla voidaankin puhua tyypillisestä Bluesefektistä, jossa edelliskaudella dominoinut pelaaja vajoaa käsittämättömään synkkyyteen. Kuoppala kuuluu peruspakki osastoon, jolla pysyy kiekkokin hallussa. Hän ei kuitenkaan etukäteen vaikuta miltään sateentekijältä. Laatikainen näyttäisi olevan näin etukäteen arvioituna Bluesin varmin kortti. Kerrankin Laatikainen lähtee kauteen etukäteen kovimpana nimenä. Toivottavasti nyt siitä ei tule paineita. Källarsson on iso mutta jostain syystä hän ei ole ikinä pystynyt ainakaan minua vakuuttamaan. Hänen fyysiset ominaisuutensakin hukkuvat flegmaattiseen olemukseen. Tanskan ja Italian liigoissa vietetyt viimeiset vuodet eivät hirveästi kerro, millä tasolla mies oikeasti liikkuu. Kalpasta tullut Suhonen ei ollut viime kauden liigaympyröissä niin dominoiva kuin Kuopiolaiset odottivat. Siirto Bluesiin oli kauden esitykset huomioiden lievä yllätys. Parhaimmillaan on erittäin monipuolinen puolustaja, jonka pelinlukutaito on ollut ainakin Mestiksessä huippuluokkaa. Tämä kausi näyttää viimeistään onko mestistähdestä liigatähdeksi. Pelicans avut Pikkarainen ja Heiskanen ovat kaksi ääripäätä. Pikkarainen saattaa nousta ”vanhoilla päivillään” vielä dominoivaan asemaan Blues-pakistossa. Vaikka Pikkarainen mokaa aina välillä omassa päässä, niin se on helppo antaa anteeksi hänen kiekollisten taitojensa vuoksi. Uskon Pikkaraisen nappaavan ison roolin heti kauden alusta ja luulen, että Blues saa hänestä mainion viivapelaajan ylivoimamiehistöönsä. Heiskanen toimii ilmeisesti jonkinlaisena hätävarana, kun nuo Peltosen ja Korhosen loukkaantumiset ovat ikävästi sotkeneet kauteen valmistautumista. Heiskasesta tuskin on mitään apua puolustuspelissä, mutta hämmennysosastolla häneen on aina voitu luottaa. Varastossa on lisäksi lupaava Kurki, joka voisi yllättää jos saisi enemmän vastuuta, mutta ilmeisesti hän tulee jäämään pieneen osaan vielä tällä kaudella. Tosin alkukaudesta hänellekin saattaa loukkaantumisten ja alkukokeilujen vuoksi siunaantua mahdollisuus lopullisen pelipaikan lunastamiseen. Blues puolustus olisi terveenä todella laaja ja tasokas nippu, mutta ilman Korhosta ja täysin tervettä Peltosta se on sellainen 8- porukka tai jos Eskelinen alkaisi pelata taas kunnolla niin 8+. On muuten terveenä ollessa todella paljon potentiaalisia käsiä tuossa pakistossa. Fyysisyydessä ilmenee mielestäni pientä vajetta. Tämä heijastuu maalineduspeliin negatiivisesti.

Viitaluomasta ollaan ilmeisesti tekemässä Bluesin hyökkäyksen liideriä ja onnistuessaan kaveri voikin olla yllätyskortti jopa pistepörssin piikkipaikalle. Kohn jäi viime kaudella yksin eikä Bluesista oikein löytynyt ketään, joka olisi ruokkinut häntä kunnolla. Osittain tämän takia kausi meni piloille, oska joutui tekemään itse liikaa peliä, eikä päässyt tarpeeksi käyttämään mahtavaa vetoaan. Viitaluoma voi olla ratkaisu tähän ongelmaan, koska hän pystyy sekä ruokkimaan Kohnia, että myös pelaamaan liikkeellään lisää tilaa Kohnille. Hurme on valmentajan ihannepelaaja, jonka asennetta pelistä toiseen on pakko ihailla. Hurme on valmis laittamaan kroppansa likoon, vaikka runkosarjan merkityksettömämmässä pelissä. Toisaalta Hurmeen peli on melko yksipuolista ja yllätyksetöntä. Loukkaantumisherkässä Kaltossa on piilevää potentiaalia jos se joskus saataisiin käyttöön. Ben-Amor on harjoitusotteluissa tehnyt useampia pisteitä ja samalla riemastuttanut uskollista kannattajajoukkoaan uudella aluevaltauksellaan. Sarjan alkaessa rooli kaventunee fyysiseksi rouhijaksi. Kariya on lievä kysymysmerkki. Toisaalta Steve veli jo näytti, että näistä veljeksistä on, pienestä koosta huolimatta aineksia vaikka mihin urotekoihin. Lehtonen tarvitsee isomman roolin, mikäli hänestä aiotaan ottaa jotain hyötyä irti. Tällä kaudella sitä tuskin vielä tulee, vaikka riski saattaisi tuottaa hedelmää. Uhlbäck on arvokkain osa Bluesin hyökkäystä. Hän on suoraviivainen ja ratkaisuvalmis voimahyökkääjä, jonka peliä on viihdyttävää seurata. Maajoukkuekutsu tuli jälleen oikeutetusti ja kaikki näyttää sille, että Jaakko on valmis tekemään tuhoisaa jälkeä. Rajamäen kannattaisi ottaa hiukan mallia Uhlbäckistä, koska jotenkin tuntuu, että miestä ei viime kaudella oikein motivoinut tuo pelaaminen. Rajamäki on parhaimmillaan räjähtävän fyysinen hyökkääjä, joka esimerkillään motivoi ketjukaverinsakin taklailemaan, mutta Bluesissa näitä ominaisuuksia ei ole toistaiseksi nähty. Tulevaan liigaan hän on mielestäni yksi jäähyherkimmistä pelaajista. Jos Rajamäki jatkaa surffailuaan, eikä täytä rooliaan, niin pahimmillaan hän saattaa viedä pelipaikan joltain potentiaaliselta nuorelta. Tietenkin onnistuessaan Rajamäki on vahvistus joukaisessa sm-liigajoukkueessa. Näätäsellä oli huikea ensiesiintyminen aikanaan, mutta mahtaako kaveri pelata kauden loppuun Bluesissa? Kent Manderville kuulostaa etukäteen yhtä hyvältä vahvistukselta kuin Greg Hawgood oli viime vuonna. Tosin Mandervillen ura oli rapakon takana vielä vaisumpi. Manderville saapuu varmaan todella hyvässä kunnossa kiivaana käyvään liigamme lokakuun puolella. Tolsa on täysin kirjoittamaton kortti, mutta harjoitusottelut kertovat, ettei kyseessä ehkä sittenkään ole niin suuri sateentekijä kuin alkuun luultiin. Töykkälä, Koskiranta, Nöyränen ja Finell ovat kaikki fyysiseen peliin pystyviä ”nuorukaisia”, joiden tulisi pikkuhiljaa lunastaa isompia ruutuja, mikäli heistä aiotaan saada jotain irti. Hyökkäyskalusto on tasapaksua ja arvosanaksi voi antaa 7. Jos Kariya onnistuu nappiin ja Kohn herää taistelemaan, niin koossa voi olla jopa 8 kalusto. Hyökkäys on kaiken kaikkiaan melko fyysinen kokonaisuus. Kysyntää olisi yhdelle kiekolliselle tähdelle tyyliin Caloun.

 

[nastamuumio]

HIFK

Uskon vahvasti, että Lundellin pääkoppa on viimein naksahtanut siihen asentoon, että hän tuntee olevansa ohittamaton. Itse koen ainakin, että viimekaudella Lundell pelasi paremman kauden kuin esim. Sakari Lindfors koskaan. Tämäkin kertoo siitä, että HIFK:n maalivahtiosasto on paremmassa kunnossa kuin tyhmempi saattaa kuvitella. Ahlqvist on ilmeisesti ihan kelvollinen tuuraaja, vaikka kaverin nykyvire on monelle vielä täysi arvoitus. HIFK:n mokkeosasto on ilman muuta 8 ½ luokkaa.

Saarinen kuuluu liigan top 10 pakkien joukkoon ja hänestä on hyötyä joka osastolla. Turunen on aina vähän mysteeri ja hänestä on, näin ulkopuolisen silmin, vaikea selvittää mikä hän on miehiään. Luottoa näyttää valmentajien ja fanien taholta löytyvän, joten ilmeisen osaavasta kaverista on kuitenkin kyse. Turusen osana on ilmeisesti aina ollut jäädä isompien nimien varjoon? Schnabel on yksi liigan parhaista oman maalin putsaajista, mutta kiekollinen taito on edelleen puutteellista. Loistavaksi häntä tituleerataan, mutta tuleva kausi näyttää onko hänestä enemmän hyötyä kuin haittaa, koska tuomarilinjan tiukentumisen luulisi turhauttavan eniten juuri Schnabelin kaltaista pelaajaa, joka tykkää ylimääräisestä vastustajan rusikoinnista. Aika näyttää miten käy. Ei tuomita vielä! Murphy paukuttaa melko varmasti, ylivoimapelin lisääntyessä, semmoiset +20 maalia ja tulee voittamaan puolustajien pistepörssin melkoisella varmuudella. Niskanen on aina ollut sellainen kiekollinen peruspakki, joka tuskin tulee nousemaan sen suurempiin otsikoihin. Laaksolla on vaara jäädä Niskasmaiseksi perusjyräksi, vaikka lahjakkuutta löytyy enemmän. Hänellä on siinäkin mielessä kova paikka, että niskaan hengittää Seppänen, joka saattaa tällä kaudella nousta jopa Laakson ohi HIFKin sisäisessä rankingissa. Sokerina pakiston pohjalla on tietenkin värikäs Karalahti, joka kuulemma on tällä kaudella sellaisessa fyysisessä tikissä, että Pekka Rautakallio –pystin voisi ojentaa jo ennen kauden alkua hänen kouraansa. Karalahden pelinäkemys on tietenkin omaa luokkaansa ja jos liike on tällä kaudella kovempi, niin ilman muuta hän mahtuu, minkä tahansa sm-liigajoukkueen ykköspariin. Kokonaisuudessaan HIFK:n puolustus saa arvosanan 9 ½. Arvosanaa saattaa tiputtaa se jos Scnabel ei sopeudu uuteen pelityyliin tai Karalahden henkilökohtainen kantti ei kestä koventuneita sopimusehtoja. Kokonaisuudessaan HIFK:n pakisto on fyysinen ja taitava eli sanalla sanoen loistava kokonaisuus.

Kuhta ei ole yhtä dominoiva kuin Salmelainen, mutta ratkaisijana saattaa olla jopa kovempaa kaliiperia. Kuhta taistelee Hyvösen kanssa maalipörssin voitosta. Laakkonen on onnistuessaan tehokas kaveri, mutta itse hiukan epäilen onnistuuko hän enää tällä kaudella. Laakkosen Playoff-potentiaali on yleisesti tiedossa ja se varmaan arveluttaa osaa HIFK:n kannattajista. Murraylla on kieltämättä liigan kovimmat meriitit viime kaudelta, mutta Suomen meriitit ovat vielä arvoitus. Onnistuessaan varmaan kympin äijä, mutta toisessa päässä voi piillä Peter White. Todennäköisesti, valmennuksenkin vaikutuksesta, Murray tulee pelaamaan hienon kauden. Pikkarainen on, niin ikään, pieni arvoitus. Fyysiset vahvuudet ovat tiedossa, mutta mahtaako niitä kaivattuja pisteitä syntyä tarvittavaan tahtiin. Pikkarainen tarvitsee mielestäni ison roolin ja jos ei siinä onnistu, niin hän voi osoittautua jopa melko hyödyttömäksi pelaajaksi…katsellaan. Fagerstedilla on tahtoa enemmän kuin taitoa. Porthen sopii hyvin rikkovaan rooliin, mutta ei ole mitenkään korvaamaton. Järvinen sen sijaan on tärkeä palanen HIFK:n hyökkäyksessä ja perushifkiläisenä hän tuo intohimoista tunnetta joukkueensa tekemiseen. Tällainen rooli on usein arvaamattoman tärkeä, kun aletaan pelata tosipelejä. Petrelliin samat sanat kuin Järviseen sillä erotuksella, että Petrell on vieläkin tehokkaampi kaveri ja saattaa nousta tällä kaudella jopa maajoukkuekuvioihin. Salonen, Salmelainen ja Jouhkimainen ovat hyvää reserviä loukkaantumisten varalle. Salonen ja Salmelainen voivat nousta hetkellisesti jopa otsikoihin jos tilaisuus annetaan. Nielikäinen, Laine ja Lostedt kuuluvat liigan tunnetuimpiin roolipelaajiin, joiden tehtävänä on lähinnä hakata vastustajaa nenään. Tämäkin osasto siis liigan parhaimmistoa ainakin jos aktiivisuudella sitä mitataan. Nielikäinen on tokii myös tuloksellisesti kovaa valuuttaa. Yllätyskorttina HIFK:lta löytyy vielä Guolla, joka ilmeisesti lienee niin huonossa kunnossa, että tuskin tulee hirveästi riemastuttamaan kotiyleisöä. Toisaalta potentiaalia on ihan sm-liigan tähtihyökkääjäksi. Tässä on, hifkimäiseen tapaan, jälleen siis kyseessä melkoinen yllätyspaketti (surprise case). HIFK:n hyökkäyskalusto on jakautunut siis melko tasaisesti fyysisten ja taitopelaajien suhteen. Mukana on myös tarvittava määrä ns. näiden välimalleja eli voimahyökkääjiä. Jos Guolla ja Murray pelaavat odotusten mukaisesti, niin hyökkäys saa arvosanaksi 9. Päinvastaisessa tapauksessa arvosanaksi tulee 8. NHL-statuksen omaava Jan Hrdina pelaa joukkueessa vain lyhyen jakson, joten hänen panoksensa ei juuri vaikuta kokonaisuuteen. Hän on silti loistava yleisömagneetti, vaikkei nyt mikään Madden olekaan.

 

[nastamuumio]

HPK

Wiikman äänestettiin pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi ja jos jatkaa samalla tasolla, niin maalivahtipelissä ei pitäisi olla ongelmia. Toisaalta muistissa on niitä epävarmoja hetkiä, jolloin Rämö oli ottamassa jo selvää yliotetta HPK:n ykköstorjujana ja Wiikman alkoi näyttää Weakmanilta. Kakkosmaalivahtina torjuu Väre, jonka harjoituspelit ovat menneet ihan päin persettä. Väre torjui viime kaudella Haukoissa loistavasti, mutta silloin maalille suoranaisesti satoi kiekkoja. Valitettavasti HPK tarvitsee maalivahdin, joka pysyy vireessä vähän pienemmilläkin torjuntamäärillä. Jos Väre ei paranna, HPK:n pitää lähteä etsimään uutta miestä. Maalivahtiosasto on pieni kysymysmerkki, joten arvosanaksi tulee Wiikmanin kevään näyttöjen ansiosta 7 ½.

Schneider on loistava molemmissa päissä. Asennetta häneltä ei puutu, eikä hän ole koskaan suostunut väistelemään ketään kaukalon sisäpuolella. Hän on HPK:n tulevan kauden tärkein puolustaja. Svensson on uutena hankintana vielä pieni arvoitus. Aikaisempi ura ei ainakaan pisteiden valossa näytä kovin hyvältä. Toisaalta tiedot kertovat, että hän on todella kovaotteinen ja pelaa vastustajan hyökkääjät tehokkaasti irti kiekosta. Harjoituspeleissä on ilmennyt myös kiekollisia kykyjä. Hän ei ainakaan näiden tietojen perusteella kuullosta kovin huonolta hankinnalta. Laitinen teki viime kaudella kaikessa hiljaisuudessa 22 pistettä ja tukki edelliskauden kritisoijien suut. Tällä kaudella Laitinen voi olla todella maaginen, koska pelin siistiytyessä myös Laitisen vahvuudet pääsevät paremmin esille. Laitinen on tottunut vähemmän fyysiseen pelityyliin ja tästä syystä hän on opetellut oman tyylinsä pelata. Tämän tyylin pitäisi sopia erinomaisesti tulevan tuomarinlinjan haasteisiin. Odotukset ovat todella korkealla häntä kohtaan. Strömberg on tämän kauden yllätyshankinta, jonka pitäisi kokemuksen lisäksi tuoda Pakistoon ylimääräistä varmuutta. Ylivoimapeliin hänestä toivotaan ahkeraa laukojaa ja ei olisi ihme vaikka Strömberg kiskaisisi enemmän maaleja kuin Laamanen viime vuonna. Strömbergissä on kuitenkin myös ainesta todelliseksi hasardihankinnaksi. Jokela on alkukauden sivussa, mutta keväällä nousee varmasti HPK:n tärkeimmäksi puolustajaksi. Jokela on monipuolinen, mutta erikoisvahvuutena ovat kovat taklaukset ja mies miestä vastaan vääntö. Seydoux on yllätyskortti, joka saattaa kauden edetessä häipyä kerhon rosterista. Yleinen mielipide kaverista taitaa olla sellainen, että roikkukoon mukana, niin kauan kun tilalle löytyy ulkomainen veskari. Seydoux on lähtökohdiltaan monipuolinen ja viisi kautta Sveitsin A-liigassa kertoo siitä, että kyseessä ei ole mikään turha kaveri. Voi onnistuessaan olla jopa kakkosparin kamaa, mutta tämän hetkinen pakisto on sen verran laaja, että murtautuminen sinne on vaikeaa. Hietanen on oma junnu ja suvunperintönä ovat ilmeisesti tulleet myös jääkiekolliset lahjat. Ensimmäinen kokonainen liigakausi ja heti yli kymmenen pisteen tehot eivät ole huonosti puolustajalle, joka ei edes pelannut ylivoimaa. Hietanenkin on siinä mielessä vähän vaikeassa paikassa, kun toisaalta pitäisi antaa hänelle lisää vastuuta, niin ei kerta kaikkiaan ole paikkaa, jonka voisi antaa. Itse pidän Korhosen pelityylistä ja soisin myös hänelle lisää peliaikaa. Korhonen selvästi nauttii jääkiekosta eikä sitä innostusta saisi tappaa liialla penkillä istuttamisella. Hän muistuttaa pelitavaltaan suuresti Tapparan Mäntymaata, joka on jo saamassa kunnon roolia omasta joukkueestaan. Tässä mielessä todella sääli, että Korhosen edessä on niin monta pelaajaa. Mäenpää hakee jälleen liigapaikkaa, mutta on ihme mikäli sellainen HPK:sta aukeaa. Toisaalta Jalosen aivoituksia ei voi koskaan tietää. Mäenpää on yllättävän hyvä kiekollisena ja laukaus lähtee lujaa. Plussana on vielä se, että pyrkii hakemaan Karalahtimaisia puhtaita tapponiittejä. Näillä näkymin laaja HPK puolustus on hyvässä iskukunnossa ja arvosanaksi on pakko antaa vähintään 8 ½.

Hyökkäyksen maestrona toimii Leino, jonka kiekonkäsittelytaito on parhaimmillaan lähes maagista. Ensimmäinen liigakausi huipulla on nyt takana ja aloittaa tällä kaudella luonnollisesti kerhon ykkösessä. Andersson erottui ainoana Ilves pelaajana HPK:n ja Ilveksen pudotuspeliväännöissä ja niinpä HPK värväsi miehen itselleen. Andersson on nopea ja kiekollisesti taitava ja tulee tällä kaudella tekemään yli 30 pistettä. Hän on riskitön hankinta. Keinänen päätti jatkaa kerhossa ja kyllähän hänelle on käyttöä hieman puolustavammassa roolissa ehkä kolmoskentässä. Hassinen on nyt pelannut kaksi kautta HPK:ssa uudella sopimuksellaan ja täysosuma antaa vielä odottaa itseään. Viime kausi oli hyvä, mutta loukkaantuminen vei siitä hohdon. Hassinen on näin ollen todella nälkäinen. Tällä kaudella tulee tekemään hirveät ylivoimatehot. Kätisyytensä ansiosta pystyy tekemään ratkaisuja, joita vastustajan maalivahdit eivät osaa edes odottaa. Pihlström on pelaaja, joka pelitavallaan jättää jälkeensä aina suuren ihailijajoukon. Espoossa ja Lappeenrannassa haikaillaan vieläkin miehen perään. Pihlström on äärettömän kova luistelija ja taklaa vauhdilla ihan ketä vaan, joka tielle osuu. HPK:ssa tulee kehittymään edelleen kiekollisena ja maajoukkuekutsu jossain vaiheessa kautta lienee selviö. Uusi-Kartano todisti monipuolisuutensa Ässissä. Hopeajoukkueen ykkössentteri ei kuulosta kovin huonolta kaappaukselta. Tosin Hämeenlinnalaiset eivät oikein taida vielä tietää, mitä Uusi-Kartanolla tehdään, mutta eiköhän Jalonen hänelle töitä keksi. Vihko napattiin sen sijaan idästä eli Saipan ykköskentästä. Vihko tunnetaan ärsyttävästä pelityylistään ja mies jaksaa koiruuksien lisäksi myös taklata. Vihko on jaloistaan nopea, mutta kädet ja pää eivät aina pysy vauhdissa mukana. Lähtökohtaisesti maalintekijätyyppi, joka HPK:ssa saa toivottavasti lisää kypsyyttä otteisiinsa. Lahdelta odotetaan jälleen kerran lopullista onnistumista, joksi, hänen tapauksessaan, katsotaan 40 tehopisteen ylittäminen. Lahti on voima- ja taitokiekonyhdistelmä, mutta terve itseluottamus puuttuu ja näin ollen pelillisesti täysin ehjä kausi antaa vielä odottaa. Lappalainen jatkaa kerhossa, mutta löytyykö riittävästi peliaikaa. Lappalainen on parhaimmillaan maalintekijänä, josta osoituksena viime kauden pienellä jääajalla tehdyt 10 häkkiä. Loikas jatkaa todennäköisesti edelleenkin neljäntenä sentterinä, vaikka olisi ansainnut paikan vähintään kolmosesta. Loikas alkaa pikkuhiljaa profiloitua puolustuspelin erikoismieheksi. Mäkiaho ilmeisesti pääsee sopimukseen HPK:n kanssa, mutta hänen roolinsa joukkueessa on itselleni vielä epäselvä. Sailio on loistava puolustavassa roolissa ja hoitanee suuren osan alivoimista yhdessä Uusi-Kartanon ja Loikaksen kanssa. Sailiossa on ainesta myös kiekolliseen rooliin ja tarvittaessa miehestä voisi kuoriutua uusi Louhi. Väisänen on maalintekijä, mutta missähän kentässä hän mahtuu niitä tekemään? Kyseessä on siis sama vanha ongelma jo neljättä kautta putkeen. Hokkanen on hyvää tilkettä loukkaantumisten varalle. Karevaara on seuraava oma juniorilupaus, mutta edustukseen ei taida olla asiaa ennen kautta 08-09 ja silloin on jo sopimus vanhentunut. HPK:lla lienee sm-liigan määrällisesti laajin hyökkäysmateriaali. Tällä hetkellä silmiinpistävää on se, että hyökkäyskoostumukset ovat täysin auki. Jalonen ei välttämättä tahdo edes luoda mitään kiveen hakattuja koostumuksia, vaan antaa materiaalinsa elää. Tämä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Hyvää on se, että kilpailu pelipaikoista pysyy kovana ja jokaisen on oltava kokoajan valppaana, ettei kaveri vie pelipaikkaa. Huonoa on se, että tietty perinteisyys ja hohto katoaa, kun ei ole mitään selviä porukoita, joita voisi etukäteen hehkutella tyyliin SMS tai HPK. Jalonen luo uutta ja modernia tyyliä ja kun homma kerta toimii, niin mennään sitten näin. HPK:n hyökkäys on lähtökohtaisesti liigan nopein, mutta ei kuitenkaan ehkä käsistään läheskään se taitavin. Arvosanaksi voisi heittää tuollaisen napakan 8 ½.

 

[nastamuumio]

ILVES

Tuukka Rask vaikuttaa kypsältä maalivahdilta, mutta ihan pikkiriikkinen varautuminen on vielä paikallaan juuri tämän nuoren iän takia. Kokemuksen ja rutiinin takia uskon esimerkiksi Lundellin pelaavan varmemman kokonaiskauden kuin Rask. Jos olen väärässä, niin voin tulla kauden päätteeksi ruoskittavaksi keskustorille. Heleniuksella ei luonnollisesti ole yhtään kokemusta ykkösenroolista näin korkealla tasolla, mutta lupauksena hän on suomalaisvahdeista suurin kautta koko jääkiekkoilumme historian. Kokonaisuudessa tässä onkin loistava kaksikko, mutta koska maalivahdintouhu on mitä suurimmissa määrin henkisestä kantista kiinni, niin tämä kokemattomuus on pakko huomioida. Tästä syystä arvosana ei nouse sen korkeammaksi kuin HIFK:lla eli annetaan sama 8 ½.

Puolustuksen yksi avainkysymys on siinä nouseeko Jääskeläinen kauan kaivatulle tasolle. Jääskeläinen ei saa jäätyä, koska se vaikuttaisi merkittävästi koko Ilvespuolustuksen kokonaistasoon. Jääskeläinen on parhaimmillaan HIFK:n Saarisen tasoinen pakki, joten potentiaalia on aivan saatanasti. Kudrocin varaan tietysti lasketaan paljon. Hän on fyysinen pelote, mutta samalla myös yllättävän taitava kiekollisena. Kudrocin kautta saattaa kuitenkin varjostaa uusi tuomarilinja. Hän on jäähyherkkä. Petriläinen on mielestäni menneen talven lumia. Hän pelasi joskus kauan sitten muutaman oivallisen hetken Tapparassa, mutta muistaako joku mitään erityistä hänen TPS ajoiltaan? Tietysti hänellä on mahdollisuus yllättää, mutta en voi ymmärtää jos joku nostaa Petriläisen Jääskeläisen edelle IPA-rankingissa. Tuomasta ollaan ilmeisesti oikeastikin istuttamassa Ilveksen kokoonpanoon. Kerhossa tämä oma kasvatti ei saanut juuri arvostusta, vaikka perustaidot ovat hyvät. Toivottavasti vakiinnuttaa paikkansa. Alen on tyypillinen isokokoinen pakki, jolla vahvuudet ovat maalineduspelissä. Tarvitsee huimaa tasonnostoa viimekaudesta. Kuukassa on fyysisyyden lisäksi jonkin verran myös kiekollista taitoa, mutta hän on sen verran nuori, että tason heittely saattaa olla vielä melko huimaa. Niemi, Mielonen ja Lehtivuori omaavat kaikki potentiaalia, mutta tuskin kukaan heistä murtautuu ainakaan vielä läpi. Mielosella taitaa olla vielä paha loukkaantuminen alla, joten siinäkin mielessä läpimurto epäilyttää. Try-outilta löytyy vielä itäblokin mies nimeltään Jerofejevs. Hautamaa on ilmeisesti antanut positiivisia lausuntoja miehestä ja luottoa kuulemma löytyy. No ei siinä mitään jos kaveri on vikkelä ja hyvä kiekollisena, niin kyllä tuo Ilves pakisto sellaista selvästi kaipaisi. Tosiasiahan on se, että Petriläistä lukuun ottamatta kaikki muut avainpakit ovat varsin kookkaita ja tämä koko vaikuttaa yleensä negatiivisesti liikkeeseen. En halua maalata piruja seinille, mutta voi olla, että Ilvespuolustus voi joutua melko usein vaikeuksiin vikkelien vastustajan hyökkääjien kanssa. Varsinkin kun tämä uusi tuomarilinja on niin tarkka. Ilvespakiston peruspuolustaminen on kunnossa ja siitä arvosana 8. Hiukan kuitenkin arveluttaa tuo pakkien kiekonkäsittelytaito. Yhdelle Murphyn kaltaiselle viivamiehelle olisi Ilveksessä selvä tilaus.

Koiviston maalijyvän löytyessä tässä on liigan top10 maalintekijä. Samaa voi sanoa Pesosesta, jonka vahvuutena on, tehokkuuden lisäksi, röyhkeä pelitapa. Tämän kaksikon mukana Ilveksen hyökkäys elää tai kaatuu. No joo eipäs unohdeta Lindgreniä, joka nyt sitten ilmeisesti ei vielä lähdekään NHL:ään? Vai onko tilanne yhä vähän niin kuin fifty/sixty? Lindgren on taikuri jos hänelle annetaan vähänkin tilaa pelata. Tosiasiallisesti on kuitenkin niin, että nyt Lindgren on merkattu mies koko kauden ja vasta tällä kaudella todella punnitaan Pertun todellinen painoarvo. Kurkaan on tietysti ladattu kauheasti odotuksia. Tämä ei tietysti ole ihme, koska Kurka teki viime kaudella enemmän maaleja Kalpassa kuin yksikään Ilveksen mies…no Ilveksessä. Toisaalta saiko Kurka pelata Kalpassa vapautuneemmin? Ilveksessä hän ainakin joutuu vastustajan erityistarkkailun alle. Peltola on jo veteraani-iässä, mutta jotenkin luotan vaistooni, että hän ei tule epäonnistumaan. Peltolalla on siitä hämmästyttävä ura, että henkilökohtaisia notkahduksia ei juuri ole tullut ja tehot ovat aina tallella. Hän on erittäin hyvä hankinta Ilveshyökkäykseen. Viitakosken suunta taitaa taas näyttää vääjäämättömästi alaspäin. Ihmettelen suuresti jos kahdenkymmenen pisteen raja ylittyy tällä kaudella. Ennen ihailin Viitakosken kiekonsuojaustaitoa, mutta sekään ei enää viime kaudella iskenyt silmään. Sandellissa näen yllätyskortin. Mielenkiinnolla odotan, miten Pohjois-Amerikka on vaikuttanut hänen fyysisyytensä. Onko hänestä kuoriutumassa seuraava supervoimahyökkääjä vai ei? Helminen tuskin on kehittynyt viime vuodesta. Muutenkin Raipe alkaa olla siinä vaiheessa uraa, että Ilvesjohdolla alkaa todellinen pähkäily, miten Raipelle voisi hienotunteisesti ehdottaa muita tehtäviä organisaation sisällä. Älkää käsittäkö väärin, sillä en halua yhtään väheksyä Helmisen viime kausien esityksiä, koska ne ovat olleet Ilveksen yleiseen tasoon verrattuna jopa erinomaisia, mutta ennen pitkää edessä on kuitenkin se katastrofikausi, jota en kyllä millään hänelle toivoisi. Määttäsellä on vähän Peltolaa muistuttava comeback edessään. Mätskyn suunta on kuitenkin aavistuksen laskeva ja hurmoksen saa löytää jos yli 30 pistettä aikoo vielä nakuttaa. Nimenä Määttänen on mielenkiintoinen paluumuuttaja. Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Anttila on kiinnostava tapaus ison kokonsa vuoksi. Huhuja kuitenkin liikkuu miehen pehmeydestä. Maalinedustoilla (oman ja vieraan) hän on kuitenkin ilmeisesti todella käyttökelpoinen. Hirvonen on jonkin tyyppinen köyhän miehen Esa Tikkanen, jonka urasuunnan kannalta tämä kausi on ratkaiseva. Takana on yli kymmenenvuotinen ura pääsarjatasolla ja silti juuri kukaan ei ole kuullut miehestä mitään. Tai no Tampereella ja Jyväskylässä on vielä joukko ihmisiä, jotka uskovat yhä Tomin nousuun. Ilveksen valttikorttina on Darzins, jonka pitäisi olla maaliahne kaveri. Ilvesleiri ei ainakaan vielä taida olla kovin vakuuttunut hänen kyvyistään, mutta aika näyttää tämänkin tapauksen käyttökelpoisuuden. Hyvin luistelevat nuorisotähdet Korhonen, Huhtala ja Antonen kärkkyvät pelipaikkaa taustalla. Huhtala itse asiassa voi tehdä lopullisen läpimurron liigakartalle. Hän on hiukan HPK:n Pihlströmiä muistuttava pelaaja, jonka tyyli uppoaa yleisöön. Toivon, että häntä päästään seuraamaan tänä vuonna enemmän. Kaiken kaikkiaan Ilveshyökkäys on paperilla kova, mutta toisaalta siinä on arveluttavan paljon parhaat pelipäivänsä nähneitä veteraaneja. Toisaalta jos he kaikki onnistuvat nappiin, niin arvosanaksi tulee 8 ½. Jos kokemus tulee tarkoittamaan käytännössä väsymystä ja Lindgrenkään ei jää Ilvekseen, niin arvosana voi tippua sinne 7 ½ paikkeille. Koivisto, Pesonen, Kurka ja varauksin Lindgren ovat etukäteen niin kova nelikko, että täyteen romahtamiseen on vaikea uskoa.

 

[nastamuumio]

JOKERIT

Riksman oli viimekaudella kaikista sm-liigavahdeista tärkein yksittäinen palanen joukkueensa menestyksessä. Ilveskannattajilla on kuitenkin erilaiset muistot Juusosta. Kuinka yksi loistokausi jaksaa kantaa Jokereissa, jossa menestysodotukset ovat lähtökohdiltaan ihan eri luokkaa kuin Ässissä. Hallikainen on täysin kirjoittamaton kortti ja loukkaantumisetkin vaivaavat. Jokereissa on mahdollisuudet täyteen maalivahtikatastrofiin jos oikein huonosti käy. Taitaa tosin olla kokoajan maalivahti hakukoneessa pahan päivän varalle. Riksmanin onnistuessa viimekauden tapaan maalivahtiosasto on hyvää 8 luokkaa. Toisinpäin tilanne voi olla kaaosmainen 4.

Lepistö on puolustaja, joka nauttii ylivoimapelin lisääntymisestä. Viimekauden surkeissa Jokereissakin hän teki ihan kelvolliset tehot. Tänä vuonna hän saavuttaa puolustajien pistepörssin top3:n. Kankaanperä on Jokeripakan paras puolustaja omassa päässä. Viimeaikoina hän ottanut osaa ahkerasti myös nyrkkitalkoisiin. Yksi sm-liigan fyysisimmistä pakeista, kun ajatellaan, että liikekin on kohdallaan. Latvala aloittaa neljännen kautensa Jokereissa ja luottoa ei faneilta juuri löydy. Latvalan suunta on kokoajan alaspäin ja ei tarvitse olla mikään erikoinen oraakkeli jos ennustaa, että hänen ollessa kentällä omissa kolisee usein. Taitaa olla jossain vaiheessa ”arvokasta” kauppatavaraa joukkueelleen. Toki onnistuessaan pystyy tekemään paljon pisteitä, mutta ne päivät taitaa olla jo ohi. Järventie on periaatteessa monipuolinen pakki, mutta Jokereissa ei ole oikein kulkenut ja urakehitys alkaa muistuttaa kohta case Latvalaa. Järventie on sellainen koheltaja kentällä, että tämän kauden linjalla voi jäähyportin ovi aueta pariinkin otteeseen. Järventie on kieltämättä vaikea tapaus, koska kaveri voisi yhtä hyvin olla liigan paras pakki, mutta jostain syystä ei nyt oikein ole viimeaikoina kulkenut. Kantee ja Kalteva ovat vielä nuoria, mutta kuitenkin siinä iässä, että lopullinen läpimurto pitäisi tapahtua tällä kaudella. Kanteessa on ainakin ainesta fyysiseksi peruspakiksi tyyliin Kankaanperä. Jos ei tälläkään kaudella natsaa, niin ei muuta kuin maakuntiin hakemaan uutta vauhtia. Kuparinen on kuulemma Sheddenin mielestä loistava hankinta. Itse en ole ikinä lämmennyt tälle jässikälle. Ei ole toistaiseksi vakuuttanut kiekollisilla taidoillaan. Ei ole myöskään jäänyt mieleen räiskyvänä taklaajana tai ilkeänä oman maalin suojelijana. Ehkä kaveri on sitten kehittynyt Ruotsissa. Se nähdään kauden alkaessa. Tuulola on yksi parhaista puolustajista, joiden itse olen nähnyt Suomessa pelaavan. Muistoissani ovat komeat ylivoimamaalit ja järkyttävän voimakkaat avojäätaklaukset. Pelisilmä on myös sitä luokkaa, että mitään hasardeja ei omassa päässä tapahdu ja toisinaan lavasta lähtee todella oivaltavia avaussyöttöjä. Tuulolalla on tietysti jo ikää, mutta viimekertaisella Hämeenlinnan keikalla ei ainakaan vielä ollut mitään merkkejä hiipumisesta. Puolustuksesta löytyy vielä ulkomailla viime kaudet viihtynyt Pulkki, joka ei pelitaidoiltaan liene mikään vapahtaja. Sen sijaan hän voi – kuulemma - nyrkkiensä kautta auttaa joukkuetovereitaan kasvamaan ylimääräistä pituutta. Hän on kuitenkin sillä rintamalla vielä kirjoittamaton kortti sm-liigatasolla. Jokeripuolustuksessa on siis kolme pomminvarmaa suorittajaa Lepistö, Kankaanperä ja Tuulola. Nimet Järventie ja Latvala kuulostavat kovilta, mutta todellisuus voi olla jotain muuta. Järventie voi toki nousta noiden kolmen huippupakin seuraksi. Näin etukäteen täytyy kuitenkin todeta, että puolustus vaikuttaa hyvältä. Se on monipuolinen yhdistelmä tehokkuutta, kovuutta, taklauksia ja peliälyä. Onnistuessaan arvosanaksi tulee helposti 9.

Valtonen on voimahyökkääjien suomalaista eliittiä. Vaikka Jokerit tarpoi viime vuonna syvällä, niin Valtonen jaksoi yrittää ja oli harvoja joukkueensa valopilkkuja. Silti Valtoselta on lupa odottaa enemmänkin. Potentiaalia on hukattu johonkin, kun ajatellaan, mitä tästä kaverista aikoinaan odotettiin. Koivisto on yksi mielenkiintoisimmista tämän kauden jokerihyökkääjistä. Viime kaudella kaikki loksahti kohdalleen, mutta Jokerien rämpiessä tämä jäi vähälle huomiolle. Tässä on kuitenkin tulevan kauden yksi yleisöystävällisimmistä pelaajista. Laita ryskyy ja yritystä löytyy. Pakaslahti on Jokereille korvaamaton aloittaja. Pakaslahden vääntömomentti on myös kovaa luokkaa. Viitakosken ohella toinen pelaaja, jolta on toisinaan vaikea saada kiekkoa pois. Tekisi mieli sanoa, että Varis on jo menneen talven lumia, mutta hän on yhä niin luontainen maalintekijä, ettei ikinä tiedä. Tappara kauden jälkeen olin nimittäin ihan valmis julistamaan hänet vanhainkotiin, mutta kuinka väärässä olinkaan. Varis on näistä 60-luvulla syntyneistä, Mikko Peltolan ohella, kaikkein vaarallisin. Kuki on vahvaa telaketjuosastoa, joka on roolissaan edelleen sm-liigan parempaa keskitasoa. Virta on hiipumaan päin oleva hyökkääjä, joka TPS:n riveissä puhkesi todelliseen loistoonsa. Token kautta varjostaa vakava loukkaantuminen ja todennäköisintä lienee, että Jokerit ei saa hänestä mitään hyötyä. Louhi ja Jokerit kuulostaa omiin korviini niin ristiriitaiselta, että toisaalta toivoisi, että Jyrki tulisi takaisin Hämeenlinnaan. Tässä kaupassa on todelliset epäonnistumisen mahdollisuudet. Louhen edellinen harharetki Ruotsin puolelle ei ollut odotusten mukainen, joten toisaalta toivon, että Louhi onnistuisi muuallakin kuin HPK:ssa ja pelaisi itsensä Jokerifanien sydämiin. Henkilökohtaisesti pidän kaverin elämänasenteesta. Joukkuehengelle Louhen kaltaisesta pelaajasta ei ole mitään muuta kuin hyötyä. Rita ei näytä millään mahtuvan NHL-kuvioihin, eikä tämä toisaalta ole mikään ihme. Vaikka Rita on vahva joka alueella ja fysiikka on huippuluokkaa, niin häneltä ei valitettavasti löydy mitään erityisominaisuuksia. Häntä ei voi kutsua pelintekijäksi, maaliruiskuksi, taklauskoneeksi tai mailavirtuoosiksi. Ridan onnistumiselle Jokereissa voi asettaa monta kysymysmerkkiä. Hirschovits on tulevan kauden ehkä seuratuin pelaaja. Viime kausi oli melkein täydellinen ja Shedden vei kultapojunsa mukanaan Jokereihin. Kasvavan ylivoimapelin seurauksena voivat Hirsonkin pisteet lisääntyä entisestään. Menetys tuntuu varmasti katkeralta HIFK-fanien mielessä. Hirso on yksi tulevan Jokerikauden varmimmista uusista pelaajista, joka tulee lunastamaan kaikki lupaukset. Andersson on noussut harjoituspeleissä varsinaiseksi pistenikkariksi, mutta varsinaisen kauden alkaessa tuskin jatkaa samaan malliin. Toisaalta voi hyvinkin olla potentiaalista vuoden tulokas ainesta. Riippuu tietenkin miten Shedden suhtautuu Ronin hieman vajavaiseen fysiikkaan. Uronen on toinen nuorempi kaveri, jolla on mahdollisuuksia murtaa itseään lähemmäksi pelaavaa kokoonpanoa. Kaiken kaikkiaan Jokereilla on Lähtökohdiltaan hyvin roolitettu hyökkäyskokoonpano, jossa Ridan, Hirschovitsin ja Louhen esitykset ovat avainasemassa. Haalariosasto on kunnossa. Yksi kirkas tähti tyyliin Metropolis tekisi tästä kalustosta Kärppien veroisen. Try-outilla oleva yliopistokaveri Stapleton ei todennäköisesti tule riittämään. Viime kauden esitykset muistaen ja uusien kavereiden arvaamattomuuden takia annan hyökkäykselle varovaisesti arvosanan 9-.

 

[nastamuumio]

JYP
Koko joukkueen tärkein yksittäinen tekijä seisoo maalitolppien välissä. Wallinheimo osoitti jo maajoukkue ympyröissä, että on luotettavampi kuin eräs Bluesin maalivahti. Wallinheimo voi yksin johdattaa joukkonsa hurmokseen. Hän on siis kaikin puolin korvaamaton Jypille. Ennen Wallinheimolle ominaiset helpot hörppäisytkin ovat viimeaikoina olleet vähenemään päin. Tuokkola on Etelä-Pohjanmaalta oppinsa imenyt maalivahti, jonka varaan ei voi paljon laskea. Jos egyptiläinen loukkaantuu, niin Jyp on kusessa. Sinuhen pysyessä terveenä Jypin maalivahtitilannetta voi luonnehtia arvosanalla 9-.

Niskavaara voi olla yllättävän korkealla sijalla puolustajien pistepörssissä. Hän tulee olemaan yksi Jypin ylivoimapelin sieluista. Fyysisyydeltään hän on valitettavan kevyttä tavaraa, joten kun vastustaja pyörittää, niin vaikeuksia on luvassa. Salmu on perinteinen yleispakki, jolla ei ole varsinaisia heikkouksia, mutta ei myöskään mitään vahvuuksia. Hoitanee oman ruutunsa mallikkaasti. Hän tuo Jypin pakistoon jonkin verran fyysistä otetta. Kovaselta odotetaan puolustukseen liiderimäistä asemaa. Jäykistävätkö kovat odotukset Kovasen? Niskavaara on ilmeisesti vähitellen ajamassa Kovasen ohi kiekollisenpakin rankingissa? Kovanenkin muuten on Jypimäiseen tapaan todella pehmeä puolustajaksi. Kangasniemi on yksi liigan mielenkiintoisimmista paluumuuttajista. Vieläkö taklaus lähtee yhtä kovaa? Tuo Jypin puolustukseen pitkästä aikaan fyysistä uskottavuutta yhdessä Koivun kanssa. Koivu ei ole mikään taklauskone, mutta isokokoisena pystyy muuten vääntämään vastustajat pois maalipaikoilta. Forsberg tuo pakistoon nuoruuden intoa, mutta näytöt isoilla areenoilla ovat vielä antamatta. Potentiaalia kuulemma löytyy, mutta toistaiseksi hänestä tuskin voi vielä edes odottaa peruspakkia sm-liigaan. Hän tulee tällä kaudella varmasti ottamaan uskomattoman paljon tyhmiä jäähyjä ja maksaa näin vielä oppirahoja. Silti häntä mukavaa katsella jos laidat alkavat ryskyä kunnolla. Huczkowskissa on ainesta suurempiinkin kuvioihin, koska miehellä on selviä taipumuksia puolustuspelaamiseen. Ei ole kovin värikäs pelaaja, mutta luotettava peruspakki harvoin on. Marttinen on vieläkin yllättävän tuntematon Jyväskylän ulkopuolella, vaikka hän on jo osoittanut monipuolisuutensa. Marttinen taklaa, puolustaa omaa maalia ja tekee pisteitä. Hän otti aikoinaan Korhoselta oppia ja on nykyään noussut jo melkein samalla tasolla hänen kanssaan. Valitettavasti ensi kaudella hän todennäköisesti lähtee isompiin ympyröihin, joten Jyväskylässä kannattaa nyt nauttia kunnolla. Reservissä on vielä lupaava maajoukkuepuolustaja Leppänen, joka onnistuessaan saattaa murtautua kokoonpanoon. Jyp-puolustus näyttää Kangasniemen tulon myötä ihan hyvältä. Siellä on kiekollista taitoa, fyysisyyttä ja nyt jopa ilkeyttä. Marttinen voi nousta monipuolisuudellaan jopa maajoukkueympyröihin asti. Silti kaksi hyvää pakkia ja kaksi tyydyttävää peruspakkia eivät riitä kovin pitkälle. Jokaiselta mieheltä tarvitaan siis huomattavaa tasonnostoa, etenkin Kovaselta odotetaan kovempaa panosta. Kokonaisarvosana Jypin puolustuskalustolle on 7-.

Männikkö on esimerkillinen hyökkääjä, josta on paljon iloa Jypille. Virtasen lähdettyä hän lunastanee paikkansa seuran tehomiehenä. Männikkö on jopa monipuolisempi kuin Virtanen, koska pystyy myös taklauspeliin. Vastuun lisääminen lienee oiva lääke sille, että Männikkö pääsee liekkeihin. Toisaalta Männikön tasoisen pelaajan kuuluminen seuran ykköshyökkääjiin, kertoo jotain oleellista siitä, että paperilla ei Jyp tule kyllä tulevalla kaudella pärjäämään. No onneksi pelejä ei ratkaista paperilla. Tenkanen kuuluu sarjaan potentiaaliset kaverit, joiden odotetaan nousevan nopeasti tähtipelaajaksi. Valitettavasti Tenkanen on joutunut pelaamaan useamman rikkinäisen kauden peräjälkeen, joten kunnon ”touchia” ei ole oikein päässyt syntymään. Filppula on hyökkäyksessä yksi Jypin mielenkiintoisimmista nimistä. Pisteiden valossa alla on mukava kausi Jokereissa, mutta jos pisteet unohdetaan, niin melkoista taaperrustahan Filppulankin peli oli. Haluan uskoa siihen, että Filppula tulee näyttämään, mistä kana pissii ja takoo siinä sivussa hyvät pisteet. Filppulalla on potentiaalia esittää taitokiekkoa kauneimmillaan, mutta toisaalta hän on helposti pehmennettävissä fyysisellä pelillä. Filppulan ohella myös Vänttinen on kiinnostava uutuus Jypin rosterissa. Lopetti viime kauden upeasti tehden 8:ssa playoff-ottelussa tehot 3+6. Elää suuresta peliajasta ja nyt ilmeisesti on iso ruutu luvassa. Saattaa olla pistepörssin top20:n joukossa. Loistava täsmähankinta Jypiltä! Piispanen on tyypillinen hongankolistaja, jolta puuttuu massaa koviin taklauksiin ja ketteryyttä näyttävään kieputtamiseen. Voimakuurilla hänellä olisi mahdollisuuksia Pakaslahden tyyppiseksi pelajaksi, mutta siihen on vielä matkaa. Grunn sen sijaan on yksi Jypin yksittäisistä valttikorteista. Hän on äärimmäisen nopea ja kiekkokin pysyy lavassa. Hän haistelee hyvin maalipaikkoja. Tällaisia synnynnäisiä maalihaita ei ole koskaan liikaa. Toivottavasti hänelle tulee paljon onnistumisia, niin se ruokkisi Grunnin aivan uudelle tasolle. Jääskeläisen Jari on Jypin ihmiskuulaosastoa, mutta hän teki viime kaudella sen verran pisteitä, että nyt myös kiekollisesta pelistä voidaan odottaa jotain. Yleisön suosikki jota kannattaa muidenkin joukkueiden kannattajien seurata sillä silmällä. Hän on todella viihdyttävä pelaajatyyppi. Hytöselle tuleva kausi on ratkaiseva, koska ikänsä Jypissä tahkonnut lupaus ei ole vastannut huutoon. Ihan hyvä peruspelaaja, mutta se ei riitä sm-liigassa. Piiroinen on ollut kova sana Jukureissa, mutta yleensä tahtoo käydä niin, että pienemmässä roolissa, tasokkaammassa liigassa, nämä mestismiehet tuppaavat hyytymään. Piiroinen on kuitenkin käynyt pitkän ja vaikean tien ja pääsee vihdoin näyttämään kyntensä myös liigatasolla. Toivon, että vakiinnuttaisi paikkansa. Lahti on melko valmis paketti liigaan, vaikka ikää on alle 20-vuotta. Sopii täydellisesti samaan rooliin jota Sailio toteutti viime kevään playoff-peleissä HPK:ssa. Alanen taitaa olla yksi Jypin kalleimmista pelaajista, jonka voisi mielestäni hyvin korvata esim. Lahden Miikalla. Alanen saattoi olla tärkeä osa Tapparan tehokasta kahvauspeliä, mutta nykysäännöillä kyseessä on melko hyödytön pelaaja. Alasen pitäisi muuttaa tyylinsä enemmän hyökkäävämpään suuntaan jos halutaan, että hänestä olisi jotain hyötyä Jypille. Louhivaarasta saattaa tulla tämän kauden piristysruiske koko liigalle. Lahjakas kaveri alkaa olla parhaassa iässä ja viihdyttävä pelityyli takaa yleisön suosion. Koponen kuului viime kauden positiivisiin yllätyksiin. Ensimmäisellä kaudella sm-liigassa, pienessä roolissa pelannut Koponen, paukutti ohimennen parikymmentä tehopistettä. Sipiläinen on kovan luokan mestistähti, jonka tulevaa esiintymistä liigassa odotetaan Mikkelissäkin mielenkiinnolla. Hieman epäilyttää kuitenkin mahtaako Olli vakiinnuttaa paikkaansa. Saipan vuodet ovat muistissa, mutta toisaalta Jypissä nämä mestismiehet on melkein aina nostettu uudelle tasolle. Hyökkääjistöön kuuluu vielä Mika Niemi, jolla on ilmeisesti joku vakavampi loukkaantuminen alla. Selvää on, että hyökkäyksestä puuttuu selkeä ykköskenttä. Hyökkäysarsenaalissa on kieltämättä paljon piilevää potentiaalia, josta kertoo tasainen tehopisteiden jakautuminen kaikkien kenttien kesken. Harmi että se piikki puuttuu. Jypillä tietysti olisi mahdollisuus hankkia vaikka koko ykkösketju ulkomailta, mutta näin tuskin tulee tapahtumaan. Kovalla yrittämisellä ja asiaan uskomisella saatetaan tälläkin materiaalilla yltää pitkälle. Arvosanaksi Jypin tasaisen sitkeä hyökkäys saa 7-.

 

[nastamuumio]

KALPA

Nissinen palaa juurilleen Tampereen ja Porin harhareissujen jälkeen. Mielikuva hänestä on ihan hyvä. Tosin viime kausi meni niin Riksmanin varjossa, että hiukan epäilyttää nykyinen taso. Kapanen taas on aina ollut hieman ailahtelevainen maalivahti, joka ei ikinä ole noussut ns. voittavaksi vahdiksi. Tosin perustaso hänellä on hyvä. Ihan kohtuullisen hyvä kaksikko on Kalpalla siis kasassa. Kautta saattaa varjostaa Kapasen luupiikki, joka kuulemma hiertää luistimeen. Arvosana voisi olla vaikka kiinteä 8.

Pakeista ruotsalainen Hansson vaikuttaa etukäteen todelliselta tusinapelaajalta, eikä Petokaan taida olla mikään Bobby Orr. Harjoituspeleissä molemmat ovat olleet kuuleman mukaan vaisuja, mutta taikasauvan iskua voidaan toivoa, jolloin edes toinen heräisi ykköskentänpuolustajan tasolle. Haaveita taitaa olla tällaiset ajatukset. Alastalo lieneekin etukäteen ajatellen tärkein osa Kalpan puolustusta. Alastalo on köyhänmiehen Tuke Mäntylä ja tason tulee viime kaudesta nousta potenssiin kaksi. Jalasvaaran viime kausi oli täysi floppi, mutta Kuopiossa silti ilmeisesti uskotaan mieheen? Ei todellakaan ole liigatasoa tämä mies. Purontakanenkin vaikuttaa vahvasti ”toivotaan toivotaan” hankinnalta. Kuopiossa luotetaan siihen, että Purontakasen runsas liigakokemus olisi avuksi, mutta tässä tapauksessa oljenkorsi on aika ohut. Kysykää vaikka Raumalaisilta. Kuusisto on periaatteessa ihan hyvä pakki, jossa on pienestä varresta huolimatta annos ihmiskuulan oireita. Kuusisto lunastanee paikkansa kakkosparista jos kehitys jatkuu suotuisana. Pisto omaa Purontakasen rinnalla isoimman annoksen liigakokemusta, mutta hänkin on aina liigaa pelatessaan kuulunut marginaalipuolustajien joukkoon. Pekkarinen on kokematon junnu, jonka varaan on turha laskea vielä mitään. Komulaisesta voi löytyä tarvittavaa fyysistä apua. Tuomainen ja Partanen saatetaan ajaa sisään. Alastalo ei ilmeisesti ole täysin terve, joten tämä heikentää entisestään kokonaiskuvaa. Peton ja Hanssonin tulee molempien nousta ykkösketjun tasolle, jotta tämä puolustus voitaisiin ottaa edes jotenkin tosissaan. Arvosanaksi on pakko antaa tyly 5.

Sonnenberg vaikuttaa etukäteen potentiaaliselta Kurkan manttelinperijältä. Toinen kanukki eli Davidson sen sijaan arveluttaa todella paljon. Taitaa olla taas, mitä suurimmassa määrin, sellainen hankinta, jonka todelliset kyvyt selviävät vasta liigan ollessa parhaassa vauhdissa. Tuppurainen on kohtuullisen fyysinen hyökkääjä, jonka kyvyt ovat viime kauden jälkeen tiedossa. Tulee nostamaan tasoaan, mutta ei Tuppuraisesta silti taida olla kaivatuksi maalinsylkijäksi. Koskela on tahkonnut Tanskan sarjassa hurjia pistemääriä, mutta liigatasolla hän ei ole koskaan pystynyt lunastamaan kunnolla pelipaikkaa. Paluu liigaan on mielenkiintoinen ja nyt punnitaan mikä on Tanskan liigan ero tähän kotoiseen verrattuna. Veikkaan vaikeaa kautta Koskelalle. Kaartinen on yksi Kalpahyökkäyksen kulmakivistä Tuppuraisen ohella. Kaartinen on luontainen maalintekijä ja mielestäni maalivahtien ohella tärkein yksittäinen palanen Kalpan joukkueessa. Kaartisen onnistumiseen on tietenkin suuri vaikutus sillä pystyykö kukaan ruokkimaan häntä. Toinen Saipakasvatti eli Ville Hämäläinen saattaa olla tähän rooliin oikea mies paikallaan. Mitään liigan tehokaksikkoa heistä tuskin silti kehkeytyy. Kenigistä puhuttaessa voi aina vedota uuteen tuomarilinjaan, joka suorastaan palvelee nopeaa Kaspua, mutta itse en oikein jaksa enää uskoa hänen suurempaan läpimurtoonsa. Kenig on varmaan silti ihan arvokas pelaaja Kalpalle. Qvist on Kalpakasvattina tärkeä palanen joukkueen uskottavuutta. Qvist on tyypillinen neppailija, joka ihastuttaa teknisillä taidoillaan. Tosin kovemmissa peleissä näillä taidoilla ei ole paljon merkitystä. Vidgren muodostaa vähän samanlaisen parin Qvistin kanssa kuin Kaartinen – V. Hämäläinen. Molemmat ovat samaa Kalpan -83-ikäluokkaa. Pelaako Kalpa siten, että Qvist pyrkii ruokkimaan Vidgreniä? Ajatus olisi varmaan hyvä, mutta tuskin tästäkään mitään lyömätöntä tutkaparia muodostuu. Huohvanainen on ihan ok tasoinen rikkova hyökkääjä. Ahtonen on puhdas kiekollinen hyökkääjä, jota voisi kokeilla enemmän pelaavassakin kentällisessä, koska jämäminuuteilla taidot taitavat mennä ihan hukkaan. Ahosillasta täytyy antaa samat sanat kuin Ahtosesta. Kannatta antaa enemmän vastuuta ja jos homma ei toimi, niin ulos joukkueesta. Ahosillan omankin uran kannalta jonkinlaisen läpimurron on tapahduttava nyt tai muuten loistavat mestisvuodet ovat valuneet hukkaan. Hyviä junioreita löytyy reservistä monta. Eniten potentiaalia taitaa löytyä Kiiskisestä, joka saattaakin löytää itsensä jo liigan vakiokokoonpanosta. Sitten on tietenkin vielä Salonen, joka onnistuessaan olisi Kalpan hyökkäyksen kirkkain tähti. Toisaalta jos ei homma toiminut edelliskaudella, niin miksi se toimisi nytkään? Kalpafaneilla on varmaan aika kaksijakoiset tunnelmat juuri Salosen kohdalla. Toisaalta hyökkäys huutaa vahvistusta. Toisaalta Salosen asenne alkaa ottaa päähän. Kalpan hyökkäyksessä on paljon nopeutta ja teknistä taitoa, mutta suoraviivaisuutta, fyysisyyttä ja tehokkuutta kaivattaisiin rutkasti lisää. Arvosanaksi voisi antaa kehityskelpoisen 6 ½.

 

[nastamuumio]

KÄRPÄT

Kärppien maalivahtipaletti on hiukan levällään, vaikka toisaalta se on kunnossa. Ykköstorjujaksi hankittu Chiodo loukkasi itseään ja tilalle hommattiin nopeasti Tarkki. Lisäksi remmissä on alun perin kakkoseksi hommattu mestiksen tuore mestari eli Suomalainen. Kaikki kolme torjujaa ovat liigatasolla kääntämättömiä kortteja. Suomalainen on aikaisemmin yrittänyt paikkaa auringossa, mutta ei ole onnistunut lunastamaan sitä täysin. Chiodon maine on kiirinyt jo tänne, mutta todellista näyttöään mies ei ole vielä antanut. Rebound-herkkä maalivahti saattaa olla kyseessä. Tarkkiakaan ei voi vielä ylistää, vaikka huhut kertovat, että hän suorastaan on nöyryyttänyt Jani Hurmetta tuolla Atlantin toisella puolen. Ennen todellisia näyttöjä tälle mokkekolmikolle voi antaa arvosanaksi 8.

Mikkola on edelleen Kärppäpakki numero yksi. Pelaa illasta toiseen hyvällä tasolla ja on tottunut menestymään. Laamanen taitaa taas takoa yli 30 pinnaa, mutta omanpäänpelaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Oikein mielenkiinnolla odotan kuinka Laamanen kotiutuu uuteen seuraansa. Jaakolan on tänä vuonna tehtävä lopullinen läpimurtonsa. Hänen on kehityttävä etenkin fyysisellä sektorilla tai muuten Kärppien puolustus näyttää liian köykäiseltä. Loposella on kokemusta, mutta tarvittavaa aggressiivisuutta ei löydy. Viime kaudella tunnettiin lisänimellä lapanen. Toista yhtä huonoa kautta ei Loposen maine enää kestä. Tribuntsovs tuo pakistoon lisää kokemusta ja ennen kaikkea myös fyysisyyttä. Hänen uransa lienee hitusen laskusuunnassa, mutta jostain syystä tuntuu, että hän voi vielä osoittautua varsinaiseksi kultakimpaleeksi. Ylönen on todellinen kärppäpakin prototyyppi eli pystyy hoitamaan tilanteet nopeudellaan ja sijoittautumisellaan. Härskissä pelissä hänellä on kuitenkin uhkana jäädä jalkoihin. Ylösen roikottaminen pakiston hätävarana syö varmasti miestä ja lieneekin selviö, että mies kuulostelee tällä kaudella jo uutta pelipaikkaa jostain muusta seurasta. Korpikari on toipilaana ja saa nähdä, miten se vaikuttaa peliesityksiin, kun hän palaa. Saako Oskari kiinni pelihuumorista vai jatkuuko viime kauden lievästi vaisuhkot esitykset. Korpikari on siinäkin mielessä tärkeää saada nopeasti takaisin kokoonpanoon, koska hän on ehdottomasti fyysisin koko puolustusosastosta. Kärppäpuolustus on kieltämättä heikentynyt jonkin verran. Kukkonen ja Vallin olivat viimekauden ylivoimaiset ykköset ja Lehtonenkin todella merkittävässä roolissa. Jaakolan, Korpikarin ja Loposen on noustava tämän kolmikon tasolle. Tehtävä tuntuu etukäteen melko mahdottomalta. Laamasen floppaaminen olisi katastrofi. Silmiinpistävää on myös pakiston suppea kokoonpano. Reservissä on lahjakas Leinonen, mutta mitä tulee sen jälkeen? Puolustuskalusto on Ilveksen tasolla, joten arvosanaksi pamautetaan 8.

Pyörälä ei ole vieläkään täysin auennut minulle pelaajana. Ilmeisesti voimakas tahtotaso on hänen suurin vahvuutensa. Hän on käsittääkseni myös erittäin hyvä omanpään varmistajan roolissa, mutta osaa yllättää myös hyökkäyspäässä. Viuhkola on edelleen sm-liigan top5 kalustoa. Hän rakentaa peliä ja ruokkii Hyvösen tällä kaudella maalipörssin voittoon. Hyvönen tuntuu näin etukäteen hyvältä hankinnalta, koska tuollaisella suoraviivaisella viimeistelyllä tullaan ratkaisemaan monta ottelua. Hyvönen tuo mukanaan myös aimo annoksen röyhkeyttä. Toivotaan, ettei ala diivailla. Sahlstedt tuntuu nimenä kovalta, mutta viime kausi näytti, että kyseessä saattaakin olla varsin keskitasoinen sentteri. Noin valovuoden jäljessä Viuhkolan tasosta, mutta nyt on toinen kausi aikaa näyttää onko taidot tallella. Pisteiden valossa Sahlstedt pelasi toisaalta ihan ok kauden, joten ei hän aivan kaikkea paskaa ansaitse, mutta parannettavaa jäi huomattavasti. Normio on piristävä uutuus Kärppärosteriin. Tämäntyyppisiä voimahyökkääjiä on harvoin Kärpissä nähty ja tämä siirto tuo leveyttä Kärppien pelitapaan. Yleisökin voi välillä jopa innostua Normion railakkaista otteista. Aaltonen on koko liiga huomioonottaen yksi mielenkiintoisimmista seurattavista. Hänessä on vielä jäljellä jotain vanhan neuvostoajanaikaista virtuoosimaista taiteilijatyyppiä. Hän on todella ainutlaatuinen pelaajatyyppi tämän kauden liigassa. Aaltonen paukuttaneekin seuraavaksi noin 40 pistettä. Ujcikilla on jäänyt viime kaudesta sen verran hampaankoloon, että on vaikea uskoa mitään muuta kuin todella hurjaa kautta. Vähän jopa pelottaa, miten mies alkaa dominoida. Bros osoitti, että omaa valtavan työmoraalin ja taitotason. Yhdessä Ujcikin kanssa he voivat nousta jopa Kärppien ykköspelaajiksi Viuhkolan ja Hyvösen ohi. Onkin lähes käsittämätöntä, että Oulussa pelaa näin kova parivaljakko. Pesonen jää auttamatta kolmen ensimmäisen kentän pelaajista eniten varjoon, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hän olisi yhtään sen huonompi. Henkilökohtaisesti aion ruveta seuraamaan tarkemmin tämän Pesosen otteita. Tämä kausi saattaa olla hänelle todellinen täysosuma. Mustonen oli jo lähtökohdiltaan erikoinen hankinta Kärpiltä, koska rosterista löytyi jo ennestään Aaltosen tasoisia virtuooseja. Mustonen paukuttelee mukavasti tehoja pienellä peliajalla, mutta henkilökohtaisen urakehityksen kannalta hänen kannattaisi siirtyä pienempään seuraan, jossa voisi odottaa 1- tai 2-ketjun varma paikka. Paakkolanvaara on liigan parhaita nelossenttereitä, mutta kärppämäiseen tapaan hän isoksi mieheksi yllättävän pehmeä. Kärppäorganisaatiolla on kovat odotukset Paakkolanvaaran varalle, mutta vastuuta ei ole silti liiemmälti ropissut, vaikka kyse on kuitenkin jo 23-vuotiaasta pelurista. Junnila on samalla tavalla jumiutunut pieneen rooliin ja väistämättä tulee mieleen, että Haatajan ja Saarenheimon esimerkkien mukaisesti hänkin lopulta lähtee hakemaan peliaikaa muualta. Paakkolanvaara ja Junnila ovat sidottu joukkueeseen pitkillä sopimuksilla, jotka voivat tuntua tällä hetkellä pitkiltä rangaistuksilta ja voivat pahimmassa tapauksessa kypsyttämää turhautunutta pelaajaa. Aarnio oli pitkään poikkeuksellinen kärppäpelaaja yhdessä Henrik Juntusen kanssa, koska he molemmat antoivat palaa taklaukset loppuun asti. Viime kausi oli Aarniolle kauttaaltaan surkuhupainen. Taklaukset eivät olleet enää iloisen spontaaneja tällejä, vaan kaikesta aisti pientä tuskaa ja pakonomaisuutta. Ihmettelen, että hän ylipäätään sai uuden sopimuksen näin heikoilla näytöillä. Alikoski kyttää näytönpaikkoja ja vaikuttaa todella potentiaaliselta kaverilta. Kaiken kaikkiaan Kärppien kolme ensimmäistä hyökkäysketjua voisivat kaikki olla ykkösketjuja. Ei ole siis epäilystäkään siitä kenellä on liigan kovin hyökkäyskalusto. Arvosanaksi tulee hulppea 10-.

 

[nastamuumio]

LUKKO

Korhonen ei kuulosta korvaan ykkömolarilta, mutta miksei onnistuessaan voisi lunastaa paikkaansa. Häkkinen on Myllys tyyppinen vahti, joka on parhaimmillaan maaginen, mutta heikkoina hetkinä seula. Miehen Tanskan reissu ei oikein vakuuta ja näin ollen Korhonen on näistä kahdesta se vakuuttavampi osapuoli. Aika riskialtis kaksikko kaiken kaikkiaan, joten arvosana on välttävä 7+.

Platil on etukäteen kaikkein mielenkiintoisin uusi pelaaja sm-liigassa. Miehellä on kuuleman mukaan aika ronskit otteet, joten kaikki heiveröisemmät hyökkääjät eivät välttämättä edes uskalla murtautua alueelle. Ilmeisesti Platililla on isoksi mieheksi myös kohtuullinen liike, joten tarkkana saa olla, ettei jää mankelin alle. Martikainen on myös erikoinen ja mielenkiintoinen näky Lukkopaidassa. Saa nähdä miten kehäkolmosen ulkopuolinen elämä maistuu perusstadilaiselle. Martikainen on edelleen liigan pakkieliittiä hyökkäysalueella. Miehen puolustukselliset avut ovat kuulemma hiipuneet, mutta silti viimekauden sysipaskoissa Jokereissa hän oli, yhdessä Lepistön kanssa, ainoa, joka jäi tehopörssissä plussalle - ja vielä huomattavasti. Viitasesta tulee mieleen tapaus Mikko Jokela eli mies tulee Pohjois-Amerikasta valmiina pelimiehenä. Viitanen on jotenkin vielä mehukkaampi tapaus sen vuoksi, että sai heti kutsun myös maajoukkueeseen. No siinä taitaa sitten olla Grönvallin manttelinperijä. Viitanen on etukäteen ennakoituna yksi mielenkiintoisimmista suomalaisista pelaajista, joita liigassa pelaa. Hunkes on Tshekin maajoukkueessakin esiintynyt puolustaja, joten ihan sukkatapauksesta ei voida hänenkään kohdalla puhua. Ilmeisesti Hunkes tuo kiekollista osaamista kakkospariin. Lukolla on kaksi tasapainoista pakkiparia Martikainen – Platil ja Viitanen – Hunkes. Huomioitavaa on se, että koko kärkinelikko on mennyt viime vuodesta vaihtoon. Lukon puolustus on järkyttävän kovatasoinen, koska kolmoseen on tyrkyllä viime kauden sensaatio Heikkinen. Heikkinen on tämän kauden harjoitusotteluissa luonut vähän kovankin pojan mainetta, mutta todellinen vahvuus on liikkeessä ja kiekon liikuttamisessa. Hämäläinen pääsee kerrankin vähemmällä, mutta tulee pelaamaan joitakin ylivoimia ja paukuttaa ohimennen muutaman tehopisteen. Eepi on edelleen varma omassa päässä. Mäkelä on kova- ja varmaotteinen puolustava puolustaja, joka tulee rusikoimaan vastustajan hyökkääjiä maalinedustalla. Honkaheimolla on kova työ jos aikoo pelata tulevalla kaudella Lukon peräpäässä. Tähtisalo tuli Tutosta ja tuo lisää leveyttä pakiston kiekolliseen osaamiseen. Tähtisalollekin luvassa vain jämäminuutteja, ellei joudu jopa kauppatavaraksi. Lehikoisen värvääminen Jokipojista tuntuu hyvältä satsaukselta tulevaisuuteen ja tämän pakiston mukana on kyllä todella hyvässä ja ennen kaikkea monipuolisessa opissa. Eikä Lukon pakkikirjo lopu vielä tähän, vaan taustalla peliaikaa kärkkyy vielä oma kasvatti Nordlund, jonka kolossimaisesta olemuksesta voi olla vielä huomattavaa hyötyä tulevaisuudessa. Lukon puolustus on taitavasti rakennettu. Jokaista kovaa pelaavaa puolustajaa kompensoi taitavakätinen hyökkäävämpi puolustaja. Mielenkiintoista nähdä pystyykö Lukon puolustus dominoimaan ennakoidusti, kun kovat pelit alkavat. Maalivahtiosaston epävarmuus on varmaan myös otettu huomioon, kun puolustusta on koottu. Tulee mieleen kausi 94-95 kun Lukon puolustuksessa häärivät nimet Kuusisto, Lehto, Salo, Tuulola, Porkka, Friman ja uskomattoman urapiikin tehnyt Yli-Mäenpää. Ehkä tässä nykyisessä puolustuksessa on jopa vielä enemmän potentiaalia. Lukon puolustus ei häviä HIFK:n vastaavalle. Lukon puolustus on itse asiassa jopa laajempimateriaalinen. Toisaalta Lukossa on paljon uusia miehiä, jotka saattavat olla lopulta arvoituksellisia. Tästä huolimatta pakisto ansaitsee arvosanan 9 ½.

Dahlmanilla oli vaikea viime kausi, vaikka maaleja syntyikin ihan mukavasti. Dahlmania on aina pidetty tulevana tähtipelaajana, mutta itse en ole vielä nähnyt dominoivaa Dahlmania. Olisiko Lukon paidassa edellytykset onnistua? Strakan pitäisi olla ennakkoon todella kovanluokan pistetehtailija, mutta ennen kuin oikea kausi alkaa, on liian aikaista sanoa miehestä mitään. Lukon lähimenneisyydestä on muistista niin epäonnistuneita tshekkihyökkääjiä, että katsotaan nyt miten käy. Toporowski pelasi Lukon yleisilmeen vastaisesti hyvän viimekauden. Topo ei kuitenkaan ole vielä esittänyt Suomessa niin värikästä toista kautta, kuin Bluesissa tahkottu ensimmäinen oli. Aina pikkuisen alle odotusten on mennyt, mutta jos nyt alkaisi rytistä kunnolla. Hannus oli viimekauden Lukon paras hyökkääjä. Hänellä on luontainen taipumus maalintekoon. Kärpistä rekrytoidut hyökkääjät Saarenheimo ja Haataja ovat molemmat maajoukkuetason miehiä. Saarenheimolla on alla vaikeampi kausi Kärpissä, mutta uusissa ympyröissä isommalla vastuulla hän todennäköisesti tulee nousemaan suurempiin otsikoihin. Saarenheimo tunnetaan räkämaalien erikoismiehenä. Haatajalla on Saarenheimosta poiketen loistava kausi alla ja parempaa on vielä lupa toivoa. Haataja vetää hirveellä innolla pitkin kaukaloa ollen tunteella mukana pelissä. Saattaa jopa nousta Lukkofanien ykkössuosikiksi. Yli-Junnila on selvästi jäänyt polkemaan paikoilleen ja kaverin tulisi viimeistään tällä kaudella tehdä lopullinen läpimurto tai sitten saa unohtaa pelaamisen huipputasolla. Yli-Junnilan potentiaalia ei edes Jukka Jalonen saanut kaivettua, joten siinä on Toivosellekin haastetta. Luomala oli jälleen kerran yksi Ilveksen hävitty lupaus. Nyt Luomala yrittää Lukossa, mutta eipä taida olla tarjolla sen isompaa roolia kuin Ilveksessäkään. Vähän onnestakin kiinni saako hyvää näyttöpaikkaa. Mitä Juntuseen tulee, niin diggasin hänestä tosi paljon, kun hän paineli Kärppien paidassa ja taklasi kaikkea, mikä liikkui. Odotinkin Juntuselta tosi paljon Ilveksessä, mutta hän oli yksi viime kauden suurimmista pettymyksistä. Tästä syystä Juntusen siirto Lukkoon ei jaksa aiheuttaa enää suurempaa kiinnostusta. Tietysti onnistuessaan Juntunen voisi palata Kärppätasolleen. Ehkä hänet voisi jopa istuttaa samaan kenttään Saarenheimon ja Haatajan kanssa. Kauvosaari jatkaa Lukossa jo viidettä kauttaan. Lupauksia ei ole vielä lunastettu ja tuleva kausikin näyttää taas epäilyttävältä. Lammassaari sen sijaan voi olla tuleva Lukon ykköstähti. Hän on taiturimainen harhauttelija, joka tarjoaa yleisölle kunnon jääkiekkoelämyksiä. Tietysti kokemattomana saattaa vajota hetkittäin todella alas. Virtuoosit, kuten Lammassaari, ovat usein väärinymmärrettyjä joukkueurheilun saralla. Lukosta löytyy vielä nippu muitakin lupaavia nuoria, joista voisi mainita rotevan Tuomaisen, joka korkkasi liigauransa viimekaudella. Myös Vainiolaa voidaan kauden edetessä kokeilla sentterinpaikalla jos homma ei lähde nimekkäimmillä miehillä toimimaan. Hannus, Saarenheimo ja Haataja kolmikko on valmis suuriin tekoihin. Dahlman ja Straka ovat onnistuessaan liigan parasta a-ryhmää. Toporowski voisi olla ilkeämpi, jolloin hänen arvonsa nousee. Näiden miesten jälkeen Lukon hyökkäyksessä on aika tyhjää. Lammassaari tietenkin voi ottaa vastuuta, mutta se tuntuu vielä epätodennäköiseltä. Lukon hyökkäysvoima perustuu enemmän suoraviivaisuuteen kuin tekniseen tai taktiseen osaamiseen. Miinuksena voidaan pitää sitä, että hyökkäyksestä puuttuu Saarelan kaltainen johtotähti. Tosin viimekausi näytti, että johtotähtikin voi sammua. Lukon hyökkäys on potentiaalinen ja ansaitsee arvosanan 7 ½.

 

[nastamuumio]

PELICANS

Pelicansin akilleenkantapää löytyy tolppien välistä. Antti Niemi ja Tommi Satosaari pitävät huolen torjuntaosastosta ja nuorempi eli Niemi on selvä ykkönen. Niemestä voi kasvaa Nurmisen siipien alla loistava maalivahti, mutta yhden kauden perusteella en vielä luottaisi häneen kovin vahvasti. Satosaari on tyypillinen kiekkokiertolainen, joka ei ole koskaan ollut niin hyvä, että olisi lunastanut vakiopaikan, mutta tuurajana hän lienee parhaita, joita on saatavilla. Maalivahtitilanne on vähän samanlainen kuin Lukolla, mutta Niemen selvähkö ykkösasema nostaa kokonaisarvosanan 7 ½:n.

Uusitalossa on potentiaalia loistavaksi kiekolliseksi pakiksi, mutta näytöt sm-liigasta ovat vielä antamatta. Erittäin mielenkiintoinen seurattava juuri siinä mielessä, että pystyykö lyömään itsensä läpi. Kakko jatkaa Pelicansin takalinjoilla. Hän ei ole yhtä dominoiva kuin HPK vuosinaan, mutta edelleen selvä vahvistus Pelicans pakistoon. Ruuti on tosin viime vuosina ollut hieman märkää. Itse pidin Korkeavuorta vielä muutama vuosi sitten varmana tulevana huippupuolustajana, mutta ei aina käy niin kuin haaveillaan. Korkeavuoressa on silti ainesta sm-liigan peruspakiksi. Puolustustyöskentelyssä ei ole suuria puutteita. Tosin selvät vahvuudetkin puuttuvat. Pelicansin ykköspakkina kauteen lähtee Salmela, joka on yksi kauden mielenkiintoisista nimistä. Hänen liikkeensä on erinomaista ja laukaus lähtee terävästi. Miten Tappara päästi näin kovan kaverin toiseen joukkueeseen? Liigan yksi puhutuimmista pelaajista on tietenkin maajoukkuepuolustaja Helenius, joka on kunnostautunut harjoitusotteluissa jopa maalintekijänä. Tuntuu, että Heleniuksella on taas uutta pelillistä nostetta ja hän voi yllättää monet jos keskittyy pelaamiseen ja ennen kaikkea oman maalinedustan siivoamiseen. Glad löytää aina kummasti paikan missä pelata, eikä ihme sillä hän hoitaa puolustustyön pyyteettömästi ja keskittyy perusasioihin. Gladissa piilee kuitenkin myös arvaamatonta kynämiehenkykyä ja kovuuttakin löytyy. Hän on mielestäni selvästi aliarvostettu peruspuolustaja. Saksinen näyttää vakiinnuttaneen paikkansa kolmosparissa ja Lahtelaislähtöisenä pelaajana tulee varmasti antamaan kaikkensa joukkueen eteen. Perusporukan takana paikkoja kärkkyy nuori ja lahjakas kiekollisen pelin osaava Forsström, jolla on onnistuessaan mahdollisuus murtautua jopa ylivoimakentälliseen. Pelicans-pakisto näyttää tietystä perspektiivistä katsoen jopa hyvältä. Ainoastaan kovaa taklaava pommittaja puuttuu rosterista. Salmela, Uusitalo ja Kakko pystyvät ratkaisemaan otteluita. Helenius ja Korkeavuori siivoavat maalinedustaa. Glad toimii hyvin myös ärsyttäjän roolissa. Tekisi mieli rankata Pelicans-puolustus korkealle, mutta vähän pitää peilata myös viimekauteen, joten annetaan arvosanaksi varovainen 7+.

Toni Koivunen löysi pelivireen loppukaudesta ja tulevaa kautta ajatellen kaikki näyttää hyvältä. Nyt voisi olla hyvä aika antaa kasvattajaseuralle ja Lahtelaisfaneille jotain takaisin. Toisaalta Koivunen voi häipyä yhtä hyvin varjojen maille. Jantusen paluu Lahteen on yksi erittäin kiinnostava asia alkavassa liigassa. Viime kausi oli torso ja henkilökohtaiset töppäilyt lisäsivät Jantusen tuskaa. Jantunen on yksi viimeisistä elävistä suomalaisista luonnonlahjakkuuksista. Hän löi itsensä vaivattoman näköisesti läpi heti ensimmäisellä liigakaudellaan. Paluu Lahteen on kova juttu ja nyt odotetaan samanlaista ilmiötä kuin Porissa viime keväänä. Itse henkilökohtaisesti soisin näin myös tapahtuvan. Jantusen rooli on selvä. Hän tulee olemaan kaikista sm-liigan hyökkääjistä se, jolta odotetaan henkilökohtaisella tasolla eniten. Jantunen osoitti Jokereissa, että luistin liikkuu vielä entiseen malliin. Mahdollisuudet on kiilata pistepörssin top5:teen. Viime kauden merkittävin yksittäinen pelaaja taisi olla Karo Koivunen. Karo on junioritasolla ollut ylivertainen pelaaja, mutta miesten peleihin hän on ollut jollain tavalla kevyttä tavaraa. Usein tapasinkin ihmetellä, mihin Karo oikein katosi. Pelicans antoi kuitenkin mahdollisuuden ja tulos oli huikea. Tämän kauden menestymiseen tarvitaan K. Koivuselta samanlaisia onnistumisia. Jos Karon peli menee tuskailuksi, niin vaarana on, että koko Pelicansin hyökkäysteho ehtyy siihen. Toisaalta taustalta voi lyödä läpi joku potentiaalinen nuori, joka ilmeisimmin on Santavuori. Santavuoressa on aineksia huippuhyökkääjäksi. Hän pystyy tekemään maaleja ja järjestelemään paikkoja. Mikäli K. Koivunen vaipuu viime kaudesta, niin Santavuoressa on potentiaalia ottamaan hänen paikkansa. Loppi on pelaaja, joka voi painua kauden aikana todella syvälle. Itse en ole vakuuttunut Lopin kyvyistä ja kun tosipelit alkavat saattaa Aravirralla olla aihetta pieniin muutoksiin. Toisaalta jos Loppi tekee samanlaisen tasonnoston kuin K. Koivunen viime vuonna, niin onhan kaikki tietenkin mahdollista. Jesse Saarinen tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa tällä kaudella. Lahtelaisyleisölle tarjotaan todella paljon omia kasvatteja ratkaisurooleihin ja Jessellä tarjotaan yhtä näistä. Hän osoitti viime kaudella, että maalintekotaitoa löytyy. Jesse Saarinen on myös yllättävän aktiivinen taklaaja. Jussi Saarinen on taas melko näkymätön pelaaja, jonka rooli on pelata rikkovaa peliä. Hän on yksi niistä pelaajista, jonka tulee nousta tällä kaudella enemmän esille tai muuten henkilökohtainen kiekkoilijan tulevaisuus näyttää huonolta. Toni Sihvonen pääsee tällä kaudella toteuttamaan itselleen ominta roolia ja miehen merkitys tulee kasvamaan koko joukkueelle viime kaudesta. Kokeneella sotaratsulla tulee olemaan suurta merkitystä, kun playoff-pelit alkavat ja Pelicans muuten pääsee tänä vuonna niihin. Julkunen on käyttökelpoinen pelaaja, kun tarvitaan miestä varjostamaan vastustajan parhaita pelaajia. Julkusessa on ainesta hyökkääväänkin peliin. Hyökkäysalueen painostustilanteissa hän pystyy pörräämään hyvin kiekollisena. Komarov on pelaaja, jota varmaan kaikki seuraavat suurella mielenkiinnolla. Viime kevään yksi puhutuimmista kiekkoilijoista meni yllättäen Lahteen ja tulee olemaan suuri palanen pussileukojen tulevassa menestyksessä. Komarov on harvinainen pelaaja sm-liigassa. Hän pystyy provosoimaan vastustajan pelin pois uomistaan ja on kokoonsa nähden loistava taklaaja. Komarovin tärkein ominaisuus on viihdyttävyys. Hänen läsnäolonsa saa tylsimpäänkin torstaipeliin ylimääräistä säpinää ja samalla hän pystyy teoillaan sytyttämään kotiyleisön hurjaan kannustukseen. Lahdessa työnjako on ilmeisesti tehty siten, että Leksa ärsyttää ja Helenius pyyhkii nokat. Heino on keskushyökkääjä, jonka olisin jo pari kautta sitten ottanut HPK:n riveihin. Pomminvarma tulevaisuus hyvänä hyökkääjänä on luvassa. Heino pelasi viimevuonna itsensä sisään ja tämä kausi menee arvokkaassa tehtävässä eli puolustavana sentterinä. Hilaa itseään pikkuhiljaa isommille tonteille. Kari Sihvonen esitti lupaavia otteita viime kaudesta, vaikka tuskin kukaan odotti häneltä mitään suuria tekoja. K. Sihvonen keskittynee tällä kaudella puolustavaan rooliin ja on arvokas pelaaja, kun vastustajalta pitää ottaa vauhti pois. Pelicansilla on jo nimellisestikin kova ykkösketju. Kakkonenkin kestää mainiosti vertailun muihin liigaseuroihin. Jarrukenttä on näin näppituntumalla jopa sm-liigan top5 kamaa. Pelicansin hyökkäys on pistänyt limppua verkkoon harjoituskaudella ja kriittisimmät hetket koetaankin varmaan siinä, miten tosipelit lähtevät käyntiin. Jos homma lähtee heti alusta rullaamaan, niin lahtelaisia voi olla vaikea pysäyttää. Huomatkaa, että vakiohyökkäyskalustosta seitsemän on omia kasvatteja. Tähän määrään tuskin muut joukkueet pääsevät. Tarvittaessa tilaa jää vielä ulkomaisille täsmähankinnoille. Hyökkäys on fiksusti rakennettu ja Aravirran opeilla siitä saadaan varmasti paljon irti. Arvosanaksi Pelicans saa 8.

 

[nastamuumio]

SAIPA

Saipan maalivahtitilanne on liigaeliittiä. Zepp jatkaa tolppien välissä ja Kisapuistossa voidaan olla rauhallisin mielin aina siihen asti, kun puolustus pystyy siivoamaan maalinedustan. Kakkosena jatkaa Strömberg, jolla olisi edellytyksiä isompaankin rooliin, jossain muussa seurassa. Strömberg alkaa olla siinä iässä, että jos haluaa vielä saada lätkästä jotain irti, niin ykkösenpaikka on jostain lunastettava. Lappeenrantalaisille on suuri vahvuus, että maalivahdit jäivät seuraan. Varmantuntuinen parivaljakko nostaa Saipan maalivahtiarvosanan 8 ½.

Petre tulee saamaan suurimman vastuun pakistossa ja ainakin hyökkäyspäässä miehestä on paljon hyötyä. Petre on ilmeisesti hyvä kiekon kanssa ja pystyy avaamaan peliä hyvin. Puolustuspään pelaamisessa purkaa varmasti ja massaakin lienee pakille riittävästi. Tämä oli onnistunut hankinta Saipalta. Levokari on ehdottomasti mainettaan parempi puolustaja. Jättikokoiseksi mieheksi hän pystyy yllättävänkin hyvin pitämään kiekkoa. Jollain hiomisella Mälkiä voisi saada Levokarista kohtuullisen Malmivaaran stunttaajan. En ole menettänyt toivoani Levokarin suhteen. Toivottavasti seuranvaihto vaikuttaa uraan positiivisesti. Tikkanen on nyt avainasemassa Saipan puolustuksessa. Mieheltä odotetaan taas pientä tason nostoa ja varmaa peruspeliä. Kasvoi viime kaudella Kudrocin rinnalla liigamittoihin. Palomäeltä on lupa odottaa tällä kaudella läpimurtoa. Pelannee ylivoimissa paljon viivamiehenä ja nyt pitäisi sen lämärin lähteä jos koskaan. Voi olla yllätysnimi puolustajien maalipörssin kärkipaikoilla. Palomäki on pelaaja, jonka pitäisi pystyä ratkaisuihin jos Saipa aikoo tänä vuonna pärjätä. Hämeenlinnalaislähtöinen Virkki on ilmeisesti ottamassa paikan Saipan pakistosta. Jalonen ei kumma kyllä löytänyt kookkaalle ja kiekollisestikin osaavalle Virkille käyttöä. Virkki on ominaisuuksiltaan pelaaja, jonka pitäisi pelata ykkösparissa, mutta tienraivaaminen sille tasolle voi osoittautua vaikeaksi. Saipallakin on nyt koossa sen verran potentiaalisia pakkeja, että saas nähdä, miten Virkin käy. Kaijomaa on oma kasvatti ja siinä mielessä olisi tärkeää, että hänet saataisiin tänä vuonna ajettua sisään. Kaijomaa on erittäin paljon juuri Virkin tyyppinen puolustaja, jonka tulevaisuus pitäisi olla ykkösparissa. Lappeenrantalaisnäkökulmasta sanoisin, että peliaikaa ennemmin Kaijomaalle kuin Virkille. Keväällä Kaijomaa esitti häikäiseviä otteita ja oli tärkeä palanen Jukurien mestaruudessa. Miksi ei siis voisi onnistua Saipassa tänä vuonna? Rönnberg on mielenkiintoinen tapaus, koska hän teki osittaisen läpimurtonsa liigaan, mutta taantui ihmeellisesti viime kaudella. Jos tämä ilkeä jättiläinen saadaan takaisin kuosiin, niin hän on äärettömän vastenmielinen pelaaja vastustajan hyökkääjien näkökulmasta. Toivottavasti tajuaa nyt käyttää tilaisuutensa hyväksi, koska jos nyt ei onnistu, niin hänet leimataan äkkiä entiseksi lupaukseksi. Isokokoisessa Saipan pakistossa arveluttaa liikkeen riittäminen. Tähän ruutuun käyttökelpoinen pelaaja saattaisi löytyä Tuomisesta. Tuominen on junioritähti, jonka pitäisi pikkuhiljaa karaistua myös miesten tasolle. Näyttöpaikat tämän kauden ylivoimapeleissä on käytettävä hyväksi tai muuten saa etsiä pelipaikkaa jostain muualta. Saipan pakiston ehdoton ykkösmies eli Grönholm on pitkäaikaispotilaana ja kun palaa niin tuskin pääsee heti jyvälle. Kunnossa ollessaan Grönholm alkaa olla sm-liigan top10 pakkeja jos tasoa mitataan puolustusvelvoitteen hoitamisella. Saipan pakistossa on ehkä eniten piilevää potentiaalia kuin millään muulla joukkueella. Petre on ilmeisesti ainoa varma nimi ja hänkään ei ole pelannut vielä yhtään sm-liiga peliä. Grönholmin palatessa arvosana nousee, mutta nyt liikutaan siellä 7-:n tietämissä.

Tuulennopea Koskenkorva palasi viimekaudella loistavalle tasolle. Teki tilaa hyvällä liikkeellään ja karvaamisella ketjukavereilleen. Kossu on myös liigan parhaimpia alivoimapelaajia. Saa nähdä kuinka hyvin löytää sävelen tällä kaudella. Harjoitusotteluissa on maalijyvä löytynyt todella hyvin. Lundberg ja Bergenström ovat uudet ruotsalaisvahvistukset Saipan hyökkäykseen. Bergenström ilmeisesti ottaa paikkansa ykkösketjusta? Bergenström on kiekollisesti taitava kaveri. Lundberg ilmeisesti on sitten ns. raatajatyyppiä, joka painaa kummassakin päässä täysiä ja kovalla yrityksellään paikkaa teknisiä puutteitaan? Harjoituspeleissä nämä ruotsalaisnimet ovat onnistuneet, mutta vasta kauden alettua nähdään, miten homma luistaa tosipeleissä. He ovat lieviä arvoituksia edelleen. Vilenissä olisi ainesta todelliseksi maalipyssyksi ja nyt hänen kokemustaan todella tarvitaan. Viimekausi oli pettymys, mutta muut miehet paikkasivat. Tällä kaudella Vilenin on pakko onnistua nappiin. Häneltä odotan ehkä eniten tason nousua. Moni saattaa kokea tällä kaudella yllätyksen jos Sami Ryhänen nousee pistepörssin kärkisijoille. Raumalaiset toki tietävät mistä puhutaan. Ryhäsessä on ainesta nousta Saipan ykköspelinrakentajaksi. Ryhänen saattaisi ruokkia nopeaa Koskenkorvaa aika tehokkaasti karkuteille, tosin Koskenkorvan tulisi hyödyntää paikat tehokkaasti. Immonen on toinen kaveri joka pystyy ruokkimaan maaliahneita hyökkääjiä tehokkaasti. Immosen pitää alkaa myös nousta pikkuhiljaa seuraavalle tasolle. Aineksia olisi vaikka seuraavaksi Helmiseksi. Holmasta en usko enää pelimiestä tulevan. Hän on äärettömän flegmaattinen ja ei nauti pelaamisesta, kun tehoja ei tule enää juoniorivuosien malliin. Tällä kaudella hänen on noustava kahteen ensimmäiseen kenttään tai sitten on alettava opettelemaan pelaamaan toisenlaista roolia. Hakkarainen nousi viimekaudella ”puskista” Kalpan ykkössentteriksi ja pystyi ruokkimaan Kurkaa mallikkaasti. Saas nähdä tekeekö mies saman Saipassa. Itselläni on vahva epäilys siitä, että tässä on yksi Saipan parhaista tämän kauden pelaajista ja todennäköisesti hän ottaa paikkansa ykköskentästä. Snellman ei ole viitenä viimeisenä kautena onnistunut missään ja tuska on varmasti hirveä. Tehnyt rajusti töitä uransa eteen ja toivon, että umpisolmut aukeaisivat tällä kaudella Saipassa. Hänestä ei tosin ole hyötyä missään pienessä roolissa, joten pelipaikan lunastaminen kahteen ensimmäiseen ketjuun voi olla liian kova pala purtavaksi. Jokila on varsin mielenkiintoinen nimi, jolta monet saattavat odottaa jopa liikoja. Hän on yksi sarjan parhaista rankkareiden ampujista, mutta pahasti pelkään, että tosi pelien alkaessa hänet on helppo pehmentää varjojen maille. Toisaalta Amerikassa vietetyt vuodet ovat voineet kehittää häntä tässä suhteessa parempaan suuntaan. Jos pistepörssin johtajaa pitäisi veikata kolmen ensimmäisen kierroksen osalta, niin Jokila voisi olla varteenotettava nimi. Koho on Saipalaislähtöisenä pelaajana yksi tärkeimmistä elementeistä hyökkäyksessä. Tulee hoitamaan puolustavanroolinsa moitteetta ja voittaa monta tärkeää aloitusta joukkueelleen. Paakkarinen on loistava tuki Koholle rikkovaan rooliin. Valitettavasti loukkaantuminen pitää miehen pitkään sivussa. Jukureista tullut Koskinen saattaa tuurata kohtuullisesti Paakkarista. Kolehmainen on rymistelevä laituri, joka taklaa railakkaasti ja yleisö tykkää. Huomioitavaa on, että viime kauteen verrattuna taklausvoima on vähentynyt huomattavasti Saipan hyökkäyksestä. Tähän puutteeseen kokeillaan lääkkeeksi try-outilla olevaa Rahikaista, joka mielestäni saattaisi sopia hyvinkin Saipan rosteriin. Saipan hyökkäys on rakennettu todella potentiaalisista miehistä, joiden on noustava huipputasolle jos menestystä aiotaan odottaa. Koskenkorva on ainoa selkeä huippupelaaja. Ruotsalaiskaksikkoon on asetettu kovat odotukset, mutta itse odotan jopa enemmän kaksikolta Ryhänen ja Hakkarainen. Holma ja Snellman ovat pahassa pakkoraossa, jossa odotukset saattavat käydä liian suuriksi. Jokilalla on mahdollisuus olla todellinen jokerikortti. Näillä näytöillä ei hyökkäystä voi vielä ylistää kovin korkealle, vaikka toisaalta tekisi hiukan mielin. Arvosana on potentiaalinen 7-.

 

[nastamuumio]

TAPPARA

Maalivahtina jatkaa Lehto, jonka varmuus on mielestäni aavistuksen tippunut huippukausista. Kakkosena on Nikkilä, joka jopa floppasi Jypissä viime kaudella. Odotettavissa enemmän peliaikaa kuin Jypissä, joten saattaa haastaa ihan vähän jopa Lehtoa. Maalivahtiosasto on Tapparassa ehkä se heikoin lenkki. Ei silti missään tapauksessa huonolla tolalla. Tapparan maalivahtipeli saa arvosanan 7 ½.

Mäntylä on edelleen hämmästyttävän hyvä eikä koolla ole näköjään mitään merkitystä. Kiekollisesti sataprosenttisen varma ja taklaa aina kun tilaisuus tulee. Aalto palaa kasvattajaseuraansa. Aalto kasvoi HPK:ssa kiekolliseksi erikoismieheksi, jonka laukaus lähti hyvin suoraan syötöstä. Sama tahti jatkui Ruotsissa eikä ole mitään syytä, miksei homma onnistuisi Tampereellakin. Aalto on melko varma nimi puolustajien pistepörssin kärkikymmenikköön. Kauppinenkin on parhaimmillaan maajoukkuetasonpakki, joka uskaltaa tehdä kiekon kanssa hienoja ratkaisuja. Kauppinen voi tosin turhautuessaan vajota todella alas, jolloin virhesyötöt maksavat paljon oman maalin soidessa. Silti uhkakuvat ovat melko epärealistisia ja vaativat koko joukkueen tason romahtamista. Clarke on pätevä peruspakki, joka hoitaa tonttinsa mallikkaasti. Hän on nimenomaan vahvimmillaan, kun hyökkääjä yrittää murtautua läpi ja onkin näissä tilanteissa lähes mahdoton kierrettävä. Kovuuttakin löytyy tarvittaessa, josta osoituksena Mäkiahon rauhoittaminen edellisellä Tapparavierailulla. Henry on kääntämätön kortti sm-liigassa, mutta taustoiltaan hän on kovempi kuin esimerkiksi joukkuetoveri Clarke. Osaa laukoa ja haastaa tässä jopa Aallon. Lisävahvuutena hänellä on valtava halu fyysiseen peliin ja vastustajan hyökkääjät saavat olla oikeasti varuillaan Henryn ollessa jäällä. Henry ei näillä näkymin jatka Tapparassa kuin siihen saakka, kunnes Grönvall palaa loukkaantumisen jäljiltä ruotuun. Veikkaan, että Tapparafaneilla tulee häntä kova ikävä. Mäntymaa ottaa joka vuosi askeleita kohti suurempaa vastuuta. Hän on monipuolinen pakki, joka ehkä jo tällä kaudella lyö itsensä kunnolla läpi. Mäntymaa on ainakin nousemassa Pukan ohi Tapparan rankingissa. Pukka on kiekollisena toki parempi, mutta tietty virkamiesmäisyys ja mailasta puristaminen hänen otteissaan ei ole kaikkien mieleen. Grönvall palaa terveenä suoraan ykköspariin ja hän on vahva jokaisella alueella. Tapparalla on mahdollisuus tilanteen vaatiessa käyttää nuorta ja paljon taklaavaa Koistista, jonka ilkeydestä Grönvallkin voisi hiukan ottaa mallia. Tapparan puolustus on hyvä. Mäntylä ja Grönvall tekevät jo paljon. He pelaavat hurjia minuutteja peliä kohti, joten toisaalta rosterissa ei ole edes tarvetta kovin laajalle materiaalille. Aalto on loistava täsmäase ylivoimalla. Taklausvoimaa löytyy Mäntylältä ja alkukaudesta Burkelta, mutta muut pakit eivät ole kovin räiskyviä tällä saralla. Kiekollisesta ja taktisesta kulmasta katsottuna Tapparalla taitaa olla liigan yksi laadukkaimmista pakistoista. Grönvallin kuntoutumisen eteneminen aiheuttaa pienen kysymysmerkin. Samoin arveluttaa jaksaako Kauppisen vire pysyä koossa koko kauden. Pukan pitää myös varmentaa otettaan. Uhkakuvat ovat tietysti äärettömän minimaaliset, mutta pakko ne on ottaa huomioon. Tapparan puolustus saa arvosanan 9-.

Viinanen on viihdyttävä pelaaja. Hän ajaa tilanteet loppuun ja karvaa hanakasti. Tältä kaudelta odotetaan lisää ratkaisuvoimaa. Voi jo tällä kaudella nousta tähtikategoriaan jos pääsee pelaamaan Kontiolan rinnalla. Kontiola onkin noussut ehkä koko liigan parhaaksi hyökkääjäksi. Kontiola järjestelee ketjutovereilleen paikkoja älykkäillä ratkaisuillaan. Tämän lisäksi oma tulivoima on huippuluokkaa ja laukaisutarkkuus erinomainen. Hän on ratkaisija isolla R:llä. Nurmi pelannee tämän kauden Kontiolan ketjussa ja hyötyy tilanteesta siinä määrin, että tulee nakuttamaan hurjat tehopisteet. Nurmi täydentää hyvin Kontiolaa myös siinä, että hän voi suoraviivaisuudellaan ja taklauksillaan tehdä tilaa Konnalle, jolloin Konnalle jää enemmän aikaa tehdä luovia ratkaisuja kiekon kanssa. Tiesin heti kun Hancock siirtyi Jokereista Tapparaan, että kyseessä on kovempi kaappaus kuin mitä yleisesti annettiin ymmärtää. Hän oli viimekauden Tapparassa ratkaisuvalmiudeltaan ehdottomasti paras. Pelasi hyvin yhteen Vertalan kanssa ja tällekin kaudelle pitäisi joku vastaava tutkapari löytää. Tähän rooliin voisi sopia viime kauden loukkaantuneena ollut Virkkunen, jolla on taatusti nälkää tälle kaudelle. Virkkusella on hyvä liike ja hän etsii hyvin tilaa kentältä. Hancock taas löytää tarkoilla syötöillään vapaat miehet, joten tässä saattaisi olla tappava yhdistelmä. Venäläisellä alkaa seitsemäs kausi Tapparan edustuksessa ja lupaava kehitys on hiipumaan päin. Tason nosto olisi nyt paikallaan. Venäläinen on yritteliäs raatajatyyppi, jota arvostetaan joukkueen sisällä, mutta joskus tuntuu, että ajatus on hiukan hukassa. Venäläisellä on kuitenkin potentiaalia iskeä maaleja ja hyökkäyksellinen pelitapa on maalintekopelissä plussaa. Hiukan Venäläisen tapainen tahtopelaaja on myös Pyymäki, mutta hänen vahvuutenansa on päinvastaisesti puolustuspeli. Muuten pätee samat sanat kuin Venäläiseenkin eli tälle kaudelle pitäisi laittaa uutta vaihdetta silmään tai kotiyleisö voi alkaa tuskastua. Kiilholma nousi viimekaudella varsinkin pudotuspeleissä uudelle tasolle. Hän on arvokas roolipelaaja, joka tekee työnsä pyyteettömästi. Repii! Raastaa! Taklaa! On silti hyvä kiekollisenakin. Öhman oli viime kauden suurin yksittäinen pettymys tai ainakin häneltä odotettiin enemmän. Voi parhaimpina päivinä olla Tapparan paras sentteri ja silti pelannee 3- tai 4-ketjussa. Tämä ei kerro miehen hiipumisesta, vaan ennakkoon äärettömän kovasta Tapparan Keskushyökkääjämateriaalista. Tapparan valmennuksella positiivinen ongelma, kuka pyörittää kakkosylivoimaa, koska neljäntenä sentterinä jatkaa Janne Ojanen. Jannen liike on luonnollisesti hidastunut, mutta edelleen hän näkee kentän sen verran hyvin, että varsinkin ylivoimassa hän pystyy rakentamaan muille uskomattomia maalintekopaikkoja. Teemu Laine on etukäteen varsin ristiriitainen tapaus. Hän on lähtökohtaisesti tähtiainesta. mutta toistaiseksi se ei ole vielä näkynyt tasaisesti otteissa. Kontrolloi hyvin kiekkoa ja viihtyy hyvin tiukoissa väännöissä. Hyvällä pelipäällä ollessaan erottuu massasta ja yleisö nauttii. Epätasaisten otteiden on loputtava tähän kauteen. Marko Ojanen alkaa vedellä viimeisiään Tapparan paidassa, mutta eiköhän seitsemän kautta Tampereella ole jo tarpeeksi paljasjalkaiselle Helsinkiläiselle? Voidaan heittää kentälle, kun halutaan jäädyttää vastustajan peliä. Lienee myös käyttökelpoinen alivoimapelaaja. Voi tahdollaan tökkiä myös muutamia maaleja irtokiekoista. Nieminen on vähän Marko Ojasen tyyppinen pelaaja sillä erotuksella, että Niemisen nopeus on huomattavasti kovempaa tasoa. Urasuunta on luonnollisesti päinvastainen kuin M. Ojasella, jonka manttelinperijäksi Niemisellä on hyvät edellytykset. Reservissä on vielä HIFK:sta hankittu nuorilupaus Enlund, jolla taitaa olla mahdoton työ murtautua vielä tänä vuonna tuohon sentteriosastoon. Sentteriosastoltaan Tapparalla on liigan paras materiaali. Sen nyt näkee puusilmäinen sokea Reettakin. Laitureiden joukossa ei ole etukäteen kovin suuria nimiä. Nurmi tietysti teki jo osittaisen murron kansalliseen tähtikaartiin maajoukkuepelien perusteella. Virkkusen esitykset saattavat yllättää monet asiantuntijat. Viinanen on pistänyt jo aiemmilta kausilta silmääni suoraviivaisena voimalaiturina. Jossain mielessä on semmoinen kutina, että kaikki voisi tällä hyökkäyskalustolla mennä nappiin. Jos sentterit ovat 10 arvoisia ja laitahyökkääjät jäntevän potentiaalisia 8, niin kokonaisarvosana nousee aina 9- asti.

 

[nastamuumio]

TPS

Huippumaalivahti on puolijoukkuetta ja TPS:llä on Hurme. Etukäteen ajateltuna kovin maalivahti sitten Tim Thomasin, joka on Suomen liigajäillä napsinut kiekkoja. En tiedä onko Hurmeen osalla vielä vaaraa lähteä kesken kauden NHL peleihin jos kutsu tulee? Tämä olisi tietysti keskellä kautta katastrofi ja siirtoajan umpeuduttua TPS:n itsemurha. En kuitenkaan halua uskoa, että näin tulisi käymään. Duba ilmeisesti poistuu seurasta jossain vaiheessa, koska on liian hyvä pelkäksi luukunavaajaksi. Santanen tulee varmaan ottamaan oppia Hurmeelta ja toimii kakkosena. Tiedä vaikka tekisi huikean debyytin, niin kuin ennen, vanhoina kultaisina päivinä, oli TPS:n maalivahdeilla tapana tehdä (Norrena, Hurme, Kiprusoff) Maalivahtipelin arvosana on lähtökohdiltaan erinomainen 9.

Puolustuksessa jatkaa Kiprusoff, jolla taitaa olla takanaan uransa huonoin kausi. Hampaankolossa luulisi olevan siis paljon. Kipru on omalla hyvällä tasollaan edelleen jopa sm-liigan top5 tasolla. Pelinlukutaidot ja oikea-aikaisuus ovat lähtökohtaisesti liigan parasta tasoa. Jortikan suurin haaste onkin saada Kipru omalle tasolleen tai muuten ei hyvä laula. Berg nousee, Platilin ohella, kiinnostavimmaksi puolustajaksi tänä vuonna. Puolustavana puolustajana liigan parhaimmistoa ellei paras. Hyökkäyspeli tulee lisääntymään NHL uraan verrattuna. Liika innokkuus hyökkäyspäässä saattaa johtaa oman maalin kolisemiseen. Berg ajaa paljon miestä laitaan ja tulee olemaan yksi tämän kauden puhutuimmista taklaajista. Sicak kuuluu sm-liigan nopeimpiin puolustajiin. Hän on erittäin käyttökelpoinen pelin joka alueella. Ei päässyt viime kaudella oikein kiinni pelirytmiin, mutta tänä vuonna hän on mukana heti kauden alusta ja uskon, että vireystila on kova. Puolustuksessa on pitkästä aikaa myös todellinen lupaus, kun kärppälähtöinen Jokinen pukee TPS paidan ylleen. Onnistuessaan ja itseluottamuksen kasvaessa Jokinen on vaikea kierrettävä. Tulee sellaisesta kiekkoperheestä ja omaa sellaisen motivaation, että on vaikea uskoa epäonnistumiseen. Saattaa siirtyä monien yllätykseksi jo kahden vuoden päästä NHL-tasolle. Saarinen on aika hyvä puolustaja kolmospariin. Perustaidot ovat kunnossa ja pääasiallinen tavoite on purkaa kiekko pois omalta alueelta. Menestyksen myötä itseluottamus on myös kasvanut. Kesä on jonkin luokan kulttipelaaja, joka kävi hakemassa Amerikasta kovuutta. Taklaa paljon ja suojelee oman maalin edustaa tehokkaasti. Värikäs Kesä saanee faneilta ylimääräistä huomiota myös vieraskaukaloissa. Backman jatkaa myös TPS:ssä, vaikka näin lähtökohtaisesti näyttää siltä, ettei miehelle ole juuri tällä kaudella käyttöä. Backmanin pitäisi murtautua ehdottomasti kahteen ensimmäiseen pariin, jotta hänessä piilevä kiekollinen taito saataisiin käyttöön. Vaikea kausi on hänelle tiedossa, mutta yrityksestä miestä ei voi moittia. Toimii hätävarana loukkaantumisia silmälläpitäen. Saattaa näyttöpaikan saatuaan jopa vakuuttaa taas pitkästä aikaa. Palmroth on hiukan hajuton ja mauton puolustaja, mutta toisaalta sehän on oivan peruspuolustajan merkki. Ei taida juuri pelata tämän kauden TPS:ssä. TPS:n puolustus on vahvistunut merkittävästi ja kaksikko Kiprusoff – Berg on liigan kovin. Sicak mahtuisi myös useamman muun liigaseuran ykköspariin. Jokinen on tällä hetkellä ehkä liigan lupaavin puolustaja, mutta toisaalta melko kääntämätön kortti liigatasolla. Berg ja Kiprusoff pelaavat varmasti todella paljon, joten heidän roolinsa korostuu. Tämä tietysti samalla tarkoittaa sitä, että heidän loukkaantuessa TPS:n puolustus on todella haavoittuvainen. Arvosanaksi annan hyvän 8 +.

Nurminen ei jaksa enää henkilökohtaisesti minua vakuuttaa. Mies on kieltämättä luontainen maalintekijä ja laukoo tarkasti, mutta jokin intohimo siitä pelaamisesta on viimeaikoina puuttunut. Pieni kilpailu joukkueen sisällä tekisi kaverille hyvää, mutta ei tämänkään kauden pakasta taida ketään nousta kakkoskentästä uhkamaan hänen asemaansa. Huml on parempi pelaaja, mitä ensimmäinen Suomessa vietetty kausi antoi ymmärtää. Huml on hyvä luistelija ja isoksi mieheksi myös yllättävän sähäkkä. Hän osaa luoda paikkoja, mutta pystyy myös maalintekoon. Motivaatiotaso on kova ja noussee tämänkin takia Jortikan suosikkipelaajaksi. Vahalahteen personoituu koko TPS:n viimeaikainen tilanne. Miehen pelitaso on tippunut samaa vauhtia, kun TPS on jäänyt liigan keskikastiin. Omasta mielestäni Vahalahti onkin ratkaisupelaaja, joka omalla henkilökohtaisella panoksellaan voisi kääntää koko TPS kelkan suunnan. Taitaa vaan miehellä olla liian kovat paineet? Ehkä Jursinovin pitäisi tulla huutamaan ”jalat jalat”, niin Vahalahtikin muistaisi ottaa taas huikean luisteluvoimansa täysipainoisesti joukkueensa käyttöön. Alatalo on valitettavasti myös uransa ehtoopuolella ja hänelle, jos jollekin, liigan uuden tuomarilinjan luulisi olevan myrkkyä. En odota Alatalolta oikeastaan mitään, joten jos nousee ratkaisurooliin, niin voidaan puhua jo kovanluokan yllätyksestä. Makkonen on päässyt perusvarman hyökkääjän tasolle ja mieheltä odotetaan tänä vuonna enemmän. Kaudesta voi tulla vaikea jos homma ei ala toimimaan heti sarja-avauksesta. Makkosesta on muuten liian aikaista sanoa juuri mitään ja vaatii enemmän näyttöjä ennen kuin lopullisen tuomion voi antaa. Kakkoskenttä tuntuu kuitenkin liian isolta roolilta hänelle. Suominen on mielestäni potentiaalisempaa kakkosketjukamaa kuin Makkonen. Suomisen näytöt sm-liigatasolta ovat kuitenkin vasta edessä, joten hänen varaansa ei voi laskea yhtään mitään ennen kuin ensimmäinen tosipeli on pelattu. Vahvasti hyökkäysorientoitunut pelaaja saattaa suoraviivaisuudellaan ja ratkaisutaidoillaan yllättää koko jääkiekkoilua seuraavan Suomen. Rautee oli jo viime kauden Ässissä hieman näkymätön, eikä jaksanut herättää edes niin paljon ärtymystä roolinsa takia kuin ennen vanhaa. Rautee tuntuukin aika erikoiselta hankinnalta TPS:ssään, joka hakee profiilinkorotusta viime kauteen. Toivottavasti TPS:n paita herättää Rauteessa taas ne ärsyttävämmätkin piirteet esiin. Yli-Torkko jäi mieleen jo Saipa ajoiltaan ärsyttävänä taklaajana, jonka pommien seurauksena sai aina pelätä onko taklattu pelaaja vielä pelikuntoinen. Yli-Torkon niitit olivat toki puhtaita, mutta jotenkin niin yllättävistä tilanteista hän niitä painavasti jakelee, että vastustajalla saa olla silmät selässäänkin. Yli-Torkko onkin roolipelaaja parhaasta päästä. Alla oleva loukkaantuminen heittää pienen varjon tälle kaudelle eli kuntoutuuko ja kestääkö paikat rajua pelityyliä? Virtanen on tyypillinen TPS:n juoniorikouluntuote siinä mielessä, että hän on hyvä vähän joka asiassa, mutta ei oikein loista missään erityisesti. Kauden 03-04 sisääntulo antoi odottaa enemmän kuin on saatu. Valcakista on vaikea odottaa mitään suurta vahvistusta. Tshekkiliigoissa tahkotut tehot ovat vaatimattomat. Toisaalta nykysuuntauksen mukaan ulkomaanvahvistuksilta ei enää välttämättä edes haeta pelkästään tehoja, vaan myös hyvät roolipelaajat kelpaavat. Valcak on ilmeisesti ainakin yritteliäs ja kohtuullisen hyvä aloittaja. Ymmärrän kyllä jos ei aiheuta Turussa ainakaan vielä suurempia riemunkiljahduksia. Olen odottanut Matti Ahosta jonkin tapaista Tuokon korvaajaa, mutta en koe hänen pelityyliään ainakaan vielä yhtä värikkääksi. Aho on kuitenkin arvokas mies taklausvoimansa ansiosta. Pulliainen voisi olla Jortikan yllätyskortti tulevalle kaudelle, mutta ikäväkseen hän on sen tyylinen pelimies, jolle Jortikka ei yleensä hirveästi lämpene. Itse näkisin Pulliaisessa potentiaalia jopa kakkosketjuun, koska hän vaikuttaa ratkaisuihin pystyvältä pelimieheltä jos vain saisi enemmän peliaikaa. Ei hän kuitenkaan mikään ihmeidentekijä ole. Sykkö on tyypillinen puurtaja, jonka ominaisuudet sopivat paremmin Mestistasolle. Miehellä on mennyt jo neljä vuotta niin pienessä roolissa, että ei ole ihme jos pelituntuma alkaa kadota. Laine ja HIFK:sta tullut lupaava Ramstedt ovat valmiita hyppäämään kaukaloon jos nämä 83-84 ikäryhmän pelaajat eivät pysty nostamaan tasoaan. Tuntuu, että TPS:n puolustajillakin on enemmän hyökkäysvoimaa kuin näillä 2-4 kentän miehillä. Sentteriosasto on aika lohduton ja jopa säälittävä jos sitä vertaa Tapparaan. Silti kauden alla TPS väänsi Tapparasta voiton, mutta onko tilanne aivan toisenlainen kun tosipelit alkavat? Nurmisen, Vahalahden ja etenkin Alatalon pitäisi nousta parhaalle tasolleen jos edes välieräpaikasta aiotaan tosissaan taistella. Hyökkäys on täynnä vireensä kadottaneita huippumiehiä ja liigatasoa etsiviä nuorempia miehiä. Arvosanaksi ei voi antaa kuin 7-.

 

[nastamuumio]

ÄSSÄT

Kaltiainen vaikuttaa hyvältä peittävältä maalivahdilta, joka lähtökohdiltaan muistuttaa hieman Riksmania. Näytöt kuitenkin tältä tasolta vielä uupuvat ja odotustaso on viime kauden takia kova. Ei pääse aloittamaan näin ollen kovinkaan paineettomassa tilassa. Kilpeläinen on erityylillä pelaava maalivahti ja oli viime kauden Mestiksen runkosarjan paras molari. Pelit hän tosin pelasi Hermeksessä, jossa ei paineita kerääntynyt surkean runkosarjan osalta. Tosipeleissä Kaltiainen ei pystynyt yksin pitämään Kokkolalaista jääkiekkoilua Mestistasolla. Tämä kaksikko on ilmeisesti kovin tasapäinen ja taistelu peliajasta tulee olemaan kovaa. Tämä on tietenkin ihanteellinen tilanne joukkueen menestyksen kannalta. Ässät tuskin siis kaatuu maalivahteihinsa. Arvosanaksi laitetaan kokemattomuuden vuoksi vielä varautunut 7 +.

Tuntuu, että Peltonen on vaan lisännyt tasoaan, mitä enemmän on ikää tullut. Hän on perushyvä puolustaja joka alueella ja pelaa oikeutetusti Ässien ykkösparissa. Peltonen on jäähyaltis puolustaja ja uusi tuomarilinja saattaa turhauttaa miestä. Konttinen pelasi viime kaudella jopa hyökkääjänä, joten ei ole vaikea arvata millä alueella hänen vahvuutensa ovat. Saattaa löytää paikkansa jopa ykkösparista Peltosen viereltä. Kehitettävää löytyisi rutkasti puolustuksellisista taidoista. Tosipeleissä voidaan vasta antaa tuomio onko näin luovalle puolustajalle käyttöä nykypäivän liigassa. Rontin on pakko ottaa tällä kaudella enemmän vastuuta. Perustaidot ovat kunnossa, mutta jonkinlainen tasapaksuus käy pahasti silmään. Ei ollut ratkaiseva tekijä viime kevään menestyksessä. Aston on vielä a-juniori-ikäinen puolustaja, jonka vahvuutena on tähän asti ollut kiekollinen peli. Konttisesta poiketen myös puolustusasennetta löytyy. Kokemattomuus on suurin uhka miehen onnistumiselle. Aston ei ole lähtökohdiltaan niin suuri lupaus kuin Nickerson oli, mutta jos tulee pelaamaan yhtä ennakkoluulottomalla asenteella niin vain taivas voi olla rajana. Sammalkangas on kaarrellut pari kautta Tanskan liigassa, joten siinä mielessä on vaikea tietää millä tasolla hän liikkuu. Aikaisempi Ässävierailu ei ole jäänyt mitenkään erityisesti mieleen. Pajuojan Sammalkangas on vakuuttanut jo aiemminkin ja ei olisi yllätys, jos hän tulee olemaan se valmentajan luottopakki. Sammalkangas pystyy pelaamaan vastustajan tehokkaasti irti kiekosta. Kiekollinen taito on voinut mennä Tanskassa, peliajan lisääntyessä, jopa eteenpäin. Tieranta jatkaa johdonmukaisesti uusien ässäpuolustajien linjaa siinä mielessä, että on vaikea sanoa, millä tasolla hänen kanssaan kuljetaan. Tierantaa luonnehditaan puolustavaksi peruspakiksi, joka voi tehdä muutaman pisteen kaudessa. Melko täydellinen arvoitus tulee kaveri olemaan. Toivonen on tärkeä pala Ässäpuolustusta, mutta valitettavasti hän on pidemmällä sairaslomalla ja kuntoutuksineen pelirytmiin pääsemisessä voi kestää kauan. Toivonen on äärettömän fyysinen kaveri, joka pitää huolen siitä, että vastustajan hyökkääjät eivät pääse rankaisemaan maalinedustalta. Ylivoimilla on mahdollista hyödyntää hänen tulista lyöntilaukaustaan. Tosin hän tarvitsee paljon aikaa jos aikoo saada tarkempia laukauksia. Toivosen on jatkettava ehdottomasti samalla tasolla jos Ässät aikoo taistella tosissaan pudotuspelipaikoista. Etukäteen arvioiden Törnvall voi olla pelaaja, joka saattaa ottaa isompaa roolia tämän kauden Ässissä. Hän on Peltosen jälkeen käyttökelpoisin usealla eri pelin osa-alueella. Toisaalta hän on hieman epäporilainen pelaajahankinta siinä mielessä, että pyrkii välttämään ylimääräistä fyysistä peliä. Tämän takia saanee paljon kritiikkiä yleisöntaholta jos peli ei lähde kulkemaan. Toivosen ollessa poissa ei pakistossa ole juuri hehkutettavaa. Nickerson, Saarinen ja Forrest kolmikosta joku olisi tarvinnut pitää. Peltonen joutuu urakoimaan aivan mielettömiä minuutteja. Konttisen pitää tarkistaa hieman puolustuksellista peliään. Rontin pitää näyttää porilaisyleisölle parastaan, kun nyt vihdoin saa kunnollisen näytönpaikan. Kaikkein suurin merkitys lienee kuitenkin Astonin esityksillä. Hän ei voi pettää tai muuten puolustukselta putoaa pohja. Tilanne on siis arvoituksellinen ja siitä syystä arvosanaksi 6+.

Kuuselasta on kehkeytynyt luontainen maalintekijä. Hyvä laukaus lähtee arvaamattomistakin paikoista. Ratkaisutaidon lisäksi hän pelaa vauhdikasta yleisöystävällistä peliä ja on Porissa oppinut myös taklaamaan aktiivisemmin. Haastaa Hyvösen ja Kuhdan maalintekokilpailussa. Häppölä on ottanut paikkansa Ässien ykkösketjussa. Häppölän edesottamukset kuuluvat myös mielenkiintoisimpiin seurattaviin asioihin. Puolustavaan rooliin tottunut kaveri saa yhtäkkiä paikan viime kauden toiseksi tehokkaimman sm-liigaketjun keskeltä. Onnistumisen merkkejä on ilmassa. Uusi-Kartanoon verrattuna Häppölä on suoraviivaisempi ja pyrkii hanakammin ratkaisuihin. Häppölän ja Kivenmäen suhteen pitää löytää jonkinlainen balanssi siihen, että myös itse harhauttelemaan tottunut Häppölä, jättäisi kiekollisen pelin lähinnä Kivenmäelle, joka elää runsaasta kiekonkäsittelystä. Kivenmäki on pelannut kolme viimeisintä kautta aivan huipputasolla ja ei ole mitään syytä epäillä, miksei meno jatkuisi samanlaisena. Pistepörssin voitto on varmaan henkilökohtaisten tavoitteiden listalla. Takala on mielenkiintoinen pelaaja, jolle soisi tällä kaudella enemmän vastuuta. Hän pelaa kovaa ja ajaa surutta maalille. Hänellä olisi mielestäni hyvät edellytykset Kuparisen johtamaan ryminäketjuun. Kiekolliset taidot eivät ole vakuuttavat. Wandell on jo hämmästyttävän nuori ulkomaalaisvahvistukseksi. Toisaalta Ässät on luomassa Suomeen uudenlaista rekrytointipolitiikkaa ja ainakin viime kausi näytti, että oikealla tiellä mennään. Wandell on teknisesti taitava pelaaja, jonka fyysiset avut ovat vielä kehitysasteella. Crombeen ei ole myöskään iällä pilattu, mutta Pohjois-Amerikkalaiseen tapaan hän on jo fyysisestikin valmis kovempiin sarjoihin. Itse asiassa hän taitaa jo nyt olla kovempi paketti kuin useat Suomen liigassa pelaavat kolmekymppiset raavaat miehet. Crombeen on tullut kovalla asenteella Suomeen pelaamaan. Hänellä on tulinen veto ja selvää taipumusta ja halua ratkaista otteluita. Ylivoimissa todella käyttökelpoinen pelaaja, jonka kautta kannattaa hakea ratkaisuja. Tiputtaa myös hanskansa jos joku haluaa kokeilla, mutta ei vaikuta yhtä kuumaveriseltä kuin Nickerson. Joensuu on edelleenkin syntynyt vuonna -87, mutta hänestä on jo puhuttu niin kauan, että realiteetit meinaa unohtua. Viime kaudella oli paljon yritystä, mutta ei sitten paljon muuta. Vaikea uskoa tälläkään kaudella vielä mitään hurjia tehoja, mutta jos annetaan pelata paineettomassa tilassa, niin voi yltää yli 20 pisteen kauteen. Hirvonen tuntuu Häppölän jälkeen varmimmalta uudelta hankinnalta. Hirvosen tulon myötä Ässien sentteriosasto vaikuttaa lupaavalta. En tiedä kuinka kiveen hakattu paikka Häppölällä on ykkösessä, mutta jos ei peli kulje, niin Hirvonen voi olla aika hyvä palanen siihen paikalle. Lähtökohdiltaan Hirvonen on tottunut pelaamaan hyökkäysvoittoisempaa peliä kuin Häppölä. Tasku olisi porilaisena kiekkoilijana tärkeää saada pelaavaan kokoonpanoon, mutta nyt alkaa tuntua sille, että tuska on liian kova. Tasku tuo peliin lisää taklauksia, mutta muutenkin paljon taklaavassa Ässäryhmässä pitäisi erottua myös muulla tavalla. Taskun tilanne muistuttaa aika paljon toisen porilaisen eli Kuparisen viimevuotista tilannetta. Kuparinen onnistui viime kaudella vakiinnuttamaan paikkansa, joten Taskunkaan tilanne ei pitäisi olla mahdoton. Kuparinen on tunteella pelaava rouhija, joka vie taklaukset aina loppuun. Viime kaudella osoitti omaavansa myös jonkin verran kiekollisia kykyjä ja tällä kaudella pitäisi jatkaa niiden taitojen kehittämistä. Porilainen yleisö vaatii tietysti myös entisen ryminälinjan jatkuvan, joten toivotaan, että Kuparinen on hyvässä fyysisessä tikissä. Forsbacka on taklauskone ja samalla tietenkin koko liigan aktiivisin siinä roolissa. Viime kaudella ei olisi ollut väärin, vaikka Forsbackalle olisi myönnetty vuoden tulokkaan ja playoffien parhaan pelaajan palkinto. Hänen olemuksellaan oli niin suuri vaikutus koko Ässähysterian nousuun, että voisi jopa sanoa, että hän herätti koko Porin taistelemaan tosissaan mestaruudesta. Forsbackalta odotetaan tällä kaudella samaa roolia. Naurovista on vaikea sanoa mitään. Voi taistella tosissaan jopa kakkoskentän paikasta tai istua vaihtopenkillä purren tuppea. Hän on pelannut muutaman ottelun Venäjän kovatasoisessa pääliigassa tehoin 2+2. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että kyseessä olisi sittenkin kova kaveri. Huhtanen – Peltomaa kaksikko kärkkyy peliaikaa taustalla. Viime kauden ketjuista Kuparisen kolmikko ansaitsi 10 ja Uusi-Kartanon 9 ½. Muutoksista johtuen ennen tämän kauden alkua arvosanat voisivat olla 9 ja 8 ½. Muut kaksi ketjua rankkaisin kehityskelpoisiksi ja potentiaalisiksi arvosanalla 7. Tästä saadaan hyökkäyksen kokonaisarvosanaksi 8-.

 

[JuVii]

Jumalauta... :O

Vakuuttavaa!

 

[Huerzo]

Jumaleissöns, nastamuumio tykitti 14 viestillä IS Veikkaajan arviot roskakoriin. Vaikken kaikista kohdista olekaan samaa mieltä, niin joka tapauksessa tätä suoritusta varten on olemassa kuvaava sana "ansiokas". Respect!

 

[Jeffrey]

Oho... Eikös JA tarvinnut uutta kolumnistia?

 

[Stranger]

Vakuuttavaa ja asiallista jälkeä nastamuumiolta. Asiat hyvin perusteltuina ja ilman kiihkoilua. Arvosanoista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta huonompi olisi jos ei mielipidettään ilmaisisi ollenkaan.
Hieno kirjoitus jollaiseen en itse kykenisi, joten sitä on pakko arvostaa.