Kauden 2016-2017 jälkeen täytyy jälleen katsoa, onko esimerkiksi Vihko enää kärkiketjuihin riittävää panosta tuova pelaaja tai kyetäänkö esimerkiksi Mustosta enää kiinnittämään joukkueeseen, jos tämä on noussut kehityskäyrän osoittamalle tasolle. Moni muukin asia on sen kauden osalta vielä suuri kysymysmerkki. On vaikea uskoa, että urallaan pienessä nosteessa edelleen oleva Kantolakaan jäisi joukkueeseen, jossa lähtökohtaisesti tarjolla on ruutu nelosketjussa. En myöskään näe, että Soinnun kiinnittäminen viiriä tavoittelevan joukkueen nelosen laituriksi olisi mitenkään optimaalinen ratkaisu.
Samaa mieltä kirjoituksestasi. Ensi kauden runko on nyt kiinnitetty, mutta ensi kauden runko on mahdollisesti kahden vuoden päästä liian kallis. Nyt Ilveksellä on kasassa oletettavasti edullinen second scoring osasto taitoihin nähden, eli Mustonen, Flinck, Vihko, Tyrvänen, Savilahti ja Suomi, sekä suht hyvät neuvottelu asetelmat muutamalle saman kategorian jätkille. Jos kuvitellaan että viiri viidessä vuodessa on nyt puolessa välissä, niin mielestäni ensi kauden pitää olla se the kausi jolloin ensimmäisen kerran pitää iskeä. Tässä on saatu runko saatu pidettyä kasattua ja monen pelaajan kohdalla edistyminen on ollut nousujohteista.
Nyt kun katsoo joukkueen rakentamista kahden vuoden takaisella periodilla, niin en tiedä kuinka johdonmukaista se on tarkoituksella ollut, mutta mielestäni tästä on havaittavissa selkeä punainenlanka. Joukkueessa on ollut pitkälle toista kymmentä noin kakkosketjun jätkiä, joita on yritetty kasvattaa erilaisiin rooliin. On ollut osumia jo Liigatasolla breikanneista pelaajista kuten Sandell, Laakso, Flinck, Tyrvänen, Vihko, Kantola ja Rautiainen. On ollut myös pettymyksiä kuten Sointu, Jaatinen, Välimaa, Riekkinen, Niinimäki, Männikkö ja Pesonen. On haalittu ulkopuolisia nuoria lupaavia pelaajia omien junioreiden seuraan jotka on kasvanut Liiga-tason äijiksi: Mustonen, Suomi, Savilahti ja Jokinen. Vastaavasti on käynyt myös kokeilemassa myös nuoria lupauksia jotka eivät ole onnistuneet kasvamaan Liiga pelaajiksi kuten Ruuttu ja Kallela.
Toki pitää mainita että on ollut myös ennakkoon halpoja, jotka ovat kasvaneet budjetin ulottumattomiin tai jostain toisesta syystä päästetty menemään kuten Keränen, Hintz, Polak ja Korhonen.
Yhteistä tälle suht laajelle kokeilulle on ollut se että suurin osa pelaajista on ollut sellaisia että heidät pystytään kiinnittämään jatkosopimuksilla, myös Ilveksen pienehköllä pelaajabudjektilla koska ne tähdet on jätetty hankkimatta. Tässä huom! voidaan katsoa taaksepäin 2,5:den vuoden takaista jaksoa kun Pajuoja on saanut paskaa niskaan, että onko kuitenkin ollut VVV-projektin kannalta järkevämpää kiinnittää yksi kova kaksi rahaa maksavaa pelaajaa, joka ei kuitenkaan pelaisi kuin max 2 kautta Ilveksessä vai esimerkiksi kaksi, kaksi rahaa maksavaa pelaajaa, jos toisesta saadaan kuorittua kova pelaaja 3-4 kaudeks vaikka se toinen olisikin hutikuti. En tiedä kuinka johdon mukaista tämä on ollut vaikka Pajuojan näkökulmasta, mutta itsellä on tällähetkellä sellainen tunne että tämä on ainoa oikea tapa rakentaa VVV-projektia.
Nythän Ilveksellä on käytännössä käsissä vain niitä yhden rahan pelaajia, joista pystytään valitsemaan parhaat päältä ja toivottavasti rahaa saadaan lisäbudjetoitua niihin muutamaan kaksi rahaa maksaviin pelaajiin. VVV-projektin onnistumisen kannalta se pakollinen panostaminen pitää tapahtua ja jos ensi vuosi on neljäsvuosi kyseistä projektia, joukkueeseen hankitaan vetovoimainen valmentaja niin mielestäni ensi vuosi tulee olla se kausi kun pelataan tuplaa tai kuittia.
----
En Koistisesta tiedä, mutta Tommi Kivistö kyllä sellainen jätkä jolta kannattaa kysellä kuulumisia päivittäin. Omistaa kuitenkin vielä ensi kaudellekin sopimuksen, mutta tilastoista päätellen ei ole Avtomobilistin johtavia puolustajia ja omien mielikuvien mukaan KHL:ssa nuo ei-venäläiset puolustavat puolustajat eivät ole niitä kaikkein varmimpia oman työpaikkansa suhteen.
Huhtala+Lindgren+Rajala+Koistinen -nelikko tai vastaavaa tasoa olevat pelaajahankinnat (tasonsa osoittaneet) veisi kuitenkin pelaajabudjetin ihan eri tasolle ja edellyttäisi nykytasoon vähintään noin 1 M€ korotusta. Ensin mainittu on hyvää KHL-tasoa ja kolme jälkimmäistä SHL- ja NLA-seurojen värväyslistoilla oletettavasti myös kaudella 2017-2018. Väkisinkin joudutaan siis turvautumaan jonkinlaisiin arpoihin, ellei kuvetta kaiveta.
Ei Suomi ole koskaan pystynyt kilpailemaan KHL:n tai keski-euroopan kanssa raha asioissa ja ei noita omia poikia kannata millätahansa summalla kotiuttaa. Sen sijaan tuo AHL on nyt se mihin kannattaa katseet kääntää, jossa kahden-suunnan sopimuspelaajat tienaavat sen 70 000$/kausi (mm Keräsen palkka) maksimissaan onko se nyt 105 00$ vai mitä.