Hyvää tekstiä, monesta asiasta samaa mieltä. Perustavaa laatua oleva muutos jääkiekossa muutaman viime vuoden aikana on ollut kiekon lähialueen ylimiehittäminen. Aluksi sitä tehtiin lähinnä omalla puolustusalueella, jossa neliöitä oli muutenkin vähän, seuraavaksi syvällä vastustajan päädyssä ja pikkuhiljaa muutos on siirtymässä lopuillekin kaukalon alueille. Näin voidaan tehdä, koska puolustavien pelaajien liikenopeus on kasvanut huomattavasti ja enää ei juurikaan ole puujalkapakkeja, jotka eivät ehdi paineeseen mukaan. Tästä jatkuvasta paineesta seuraa kiekolliselle joukkueelle ja ennen kaikkea kiekolliselle pelaajalle vaade voittaa ensimmäinen ja toinenkin kaksinkamppailu, sitten voi alkaa aukeamaan tilaa ja päästäisiin hyödyntämään perinteistä kiekollista taitoa, olkoon se sitten pelinrytmittämistä tai jotain muuta kiekollista peliä edistävää. Pelicans on erinomainen esimerkki siitä miten tuon ylimiehittämisestä johtuva paine voidaan purkaa, pieniä siirtoja tyhjään tilaan, jossa oma pelaaja voittaa fysiikallaan kiekon ja toistaa saman heti perään ja sitten onkin jo paljon tilaa. Tuon pelitavan vaatimuksia ovat ennen kaikkea kaksinkamppailuvoima ja asioiden ajoittaminen, mutta ei siinä tarvita mitään maagisia syöttöjä kolmen mailan yli, joita vieläkin pidetään taitavan pelaajan mittareina. Tämä pelin vääjäämätön muutos syö tiettyjä pelaajatyyppejä ja nostaa toisenlaisia ominaisuuspaketteja ylöspäin. Mielestäni ei ole mitenkään sattuma tai yllätys, että meille tuttu Sakari Salminen on myös tämän muutoksen uhri siinä missä JMJ ja Graberkin. Lisäksi vielä niin, Sakke on luokan tai kaksi kovempi peluri kuin JMJ, mutta ei hänkään enää pysty tuottamaan hyökkäyspäähän riittävästi tehoja, vaikka on varmasti periaatteessa parempi jääkiekkoilija fysiikan puolesta kuin oli uran huippuaikoina.
Jos sitten ajatellaan Ässien ensi kauden joukkuetta, siinä on kovasti kahden kerroksen väkeä. Maalivahti ja puolustus ovat erittäin hyviä. Puolustus on rakennettu aivan erinomaisesti Ässien käytössä olevilla resurseilla, ehkä jopa siinä vähän liiankin hyvin siinä mielessä, että vääjäämättä sieltä on jäämässä täysin kokoonpanon ulkopuolelle ennalta ajatellen erittäinkin potentiaalisia pelaajia riippumatta oikeastaan siitä ketkä siellä kulloinkin kokoonpanoon mahtuu.
Hyökkäys on sitten vastaavasti mielestäni vähintään keskinkertainen tekele, jos ei suorastaan huono jopa Ässienkin resurssit huomioonkin ottaen tai ainakin rahaa on sidottu vääränlaisiin pelaajiin. Tämä rahansitominen saattaa hyvinkin luoda seuraavan ongelman, eli kentällä ei välttämättä pelaa se paras kokoonpano vain sopivin. Tämä sopiva kokoonpano taas linkkaa siihen faktaan, että Jere pelaa valmentajan urastaan sarjan ekalla kolmanneksella. Käytännössä maaottelutaukoon mennessä Ässissä tulee tehtäväksi päätös mitä tehdään valmennukselle tulevia kausia silmälläpitäen. Karkeasti vaihtoehtoja on kolme, ihannetapaus on se, että Ässät pelaa hyvin ja on helppo tehdä Jerelle jatkot. Toinen vaihtoehto on se, että kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän päin persusta ja Karri etsii Viialassa pilliään. Kolmas ja luultavasti kaikkein todennäköisin vaihtoehto on se, että asiat sujuu mitenkuten, mutta paremminkin voisi mennä ja tässä kohtaa valmennus minimoi omia riskejään peluuttamalla niitä kalleimpia pelaajia, jolloin voi todeta urheilujohtoon päin, että ei näillä teidän palasilla vaan saa tätä palapeliä kokoon. Itse taas vahvasti epäilen, että se paras menestys sekä lyhyellä että erityisesti pitkällä tähtäimellä tulisi tekemällä rohkeita ja osin etukäteen hölmöiltä näyttäviä siirtoja tekemällä.
Itse voisin lähteä suurinpiirtein seuraavalla kokoonpanolla liikkelle.
Rubin
Talaja/Vanhatalo/Noiva/Viitala - MD - JD
Heimosalmi - Riekkinen
Hämeenaho - Ojantakanen/Juhola/Knihti- Erholtz
Määttä - Viirret
Karnaranta - JMJ -Fabre
Zabransky- Salmela
Joensuu - Graber - Virtanen
Hellman
Varmaankin ihmetystä herättävän Karnaranta - JMJ -Fabre ajatuksena olisi tuoda JMJ:n rinnalle joukkueen nopeimmat jalat repimään sitä kuuluisaa tilaa ja sitä kautta tehoja irti JMJ:stä. Tuskinpa tuo näin tulee menemään, mutta jotain aika radikaalia tuon hyökkäyksen osalta pitää keksiä, jos siitä aioitaan saada riittävästi tehoja irti, jotta voitaisiin ajatella vaikkapa sijoitusta kuuden joukkoon tai ylipäätään kehityksen jatkumista myönteiseen suuntaan.
On selvä, että Liigassa varsinkin rivi pelaajat alkavat lähenemään samaa muottia, pelaajien tärkeimmäksi ominaisuudeksi on muodostumassa fysiikka, sitä kautta liike ja ehkä se tärkein, eli kyky toteuttaa pelitapaa ja omaksua ne mahdollisimman hyvin.
Noista pitkistä syötöistä olen samaa mieltä ja koitin sitä tuoda aiemmassa viestissä esiinkin.
Eli juuri tuolla kiekottomien liikkeellä, haetaan niitä syöttölinjoja, joihin voidaan syöttää muitakin, kuin toivotaan toivotaan syöttöjä. Tuo staattinen pelaaminen aiheutti sen, että ainoat selkeästi peliä avaavat syöttölinjat olivat juuri noita kolmen lavan yli syöttöjä.
Olen hieman erimieltä tuosta kaksinkamppailuiden voittamisesta :).
Kaksinkamppailuja voi voittaa muullakin tavalla kuin fysiikalla, syöttämällä lähimmän pelaajan ohi, kiekoton voittaa omansa pelkällä pelin lukemisella etc..
Haastamalla voi myös tehdä tilaa, ilman, että edes varsinaisesti kamppailee vastustajan kanssa, kunhan vain ohjaa vastustajaa omalla liikkeellään johonkin suuntaan.
Jos kiekolla päästään alueelle, ei
välttämättä tarvita varsinaista kaksinkamppailua ollenkaan, pelinlukemista, tukitoimia ja taitoa.
Kuten totesit vastustaja ylimiehittää kiekollista, jolloin kun voitat ekan kamppailun ja ehkä vielä toisenkin, ei tilaa ole välttämättä auennut mihinkään. Sama kaveri voi olla uudelleen iholla, jonka jo kerran "voitit".
Edelleen tarvitaan se onnistunut syöttö.
Edelleen niitä fiksuja tukitoimia tarvitaan kiekollisen lähelle, takakiertoja, kiekottomat hakee aktiivisesti tilaa johon syöttää, kyllä peliälyäkin vielä tarvitaan, jotta tunnistaa mihin tyhjä tila muodostuu, kun ketjukaveri haastaa ym.
Ehkä tuo Lefebvre olisi kannattanut jättää hankkimatta, kun ei mahdu edes ennakkokaavailuissa 7 pakiksi :)
Ketjuja on tullut mietittyä myös monella eri tavalla. Voi yhdistää samantyylisiä yhteen tai hakea erilaisilla ominaisuuksilla olevia pelaajia samoihin ketjuihin.
Olen vähän samaa mieltä myös joukkueen rakentamisesta, hyökkäys on vähän erikoisesti koottu, mutta toisaalta löytyy leveyttä.
Pakistossa olisi ehkä saanut olla enemmän kokemusta, mutta on ainakin leveyttä ja kamppailua pelipaikasta.
Itse olen vähän sellaisella ajatuksella, että Fabre taistelee pelipaikasta siinä missä omat junnutkin, mutta se jää nähtäväksi.
Omilla junnuilla oli viime kaudella suuria ongelmia nimenomaan fyysisen kamppailupelaamisen kanssa, mielenkiintoista on nähdä miltä näyttävät alkavalla kaudella.