Missä mennään?
Hyökkäys:
Talaja - M.Davidsson - Hämeenaho
Fabre - Graber - Viitala
Joensuu - Järvinen - Erholtz
Virtanen - Myllymaa - J.Davidsson
C: Ojantakanen, Knihti, Ylitalo
W: Vanhatalo, Noiva, Karnaranta
Puolustus:
Riekkinen - Lefevbre
Hellman - Zabransky
Määttä - Matinmikko
Heimosalmi*/Salmela/Viirret/Vuori
*TOP4-ruutu varattuna, jos palaa takaisin
MV:
Rubin
Kaarlehto
Hyökkäys ja sen tehokkuus on tällä hetkellä paljon kiinni omista nuorista. Ohessa omia mietteitä:
Marcus Davidssonin johtama hyökkäys on ehkä siltä yksittäiseltä isoimmalta palaseltaan - joka on ykkössentteri - vahva. Sen jälkeen katse kohdistuu hyvin nopeasti kakkosketjun sentteriin, ja kykeneekö hän tekemään pisteitä. Tässä saattaa olla juuri Graber, jos keskellä pelaa. Rotaatiota tapahtuu varmasti kauden aikana, ja voi hyvin olla että Ojantakaselle on varailtu paikkaa 3-4 ketjun keskeltä. Tässä kohtaan mielestäni samasta peliajasta kamppailevat nimenomaan Ojantakanen sekä Myllymaa. Järvinen on sellaisessa kokeneen mentorin roolissa, jonka roolina olisi pitää oma pää puhtaana, mutta viimekaudesta jäi melkoisesti hyökkäyspään tehoja piippuun tulevaksi kaudeksi.
Tykkikautta voi odottaa Hämeenaholta, isoa parannusta eli tulosta kaivataan Erholtzilta ja Viitalan on nyt aika nousta kokoonpanoon tekemään maaleja. Dylan Fabre on eksoottisen mielenkiintoinen pikakiituri ja kysymysmerkki, joka on ennakkoon kuitenkin posin puolelle menevä arvoitus mielestäni. Jonathan Davidsson on kaveri, joka voi pelata ykkösketjussa, tai sitten nelosketjussa. Ei laskea hänen arvoaan ollenkaan, vaikka nyt sijoitinkin hänet alustavasti neloseen. Joukkueen nopein pelaaja, ja täten saa alivoimallakin vastuuta. Joensuu ja Talaja hoitavat voimahyökkääjän rooliaan milloin missäkin, Roopelle jalan ja kestävyyden puolesta isommat minuutit. Jami Virtanen on 100-varmasti kokoonpanossa ja merkityksellinen alaketjujen pelaaja, vakiinnutti paikkansa viime kaudella hienosti.
Puolustus on nuori, mutta ei täysin kokematon. Vaihtuvuus on iso, joten arviointi hankalampaa:
Lefevbren lasken kiekolliseksi puolustajaksi, joka ei ole siltikään susi omassa päässä. Nimenomaan tuloksellisesti varmasti paljon ladattu harteille, ihan 25-30+ pistettä sopii toivoa.Viereen kannattaa hakea varmaan jotain puolustavampaa, mutta kuitenkin liikkuvaa kaveria, kuten Riekkinen. Viime kauden lopun onnistuja Hellman saa isoa roolia ja se täytyy myös ottaa. Liike ei ole isoksi mieheksi mitenkään huonoa, ja varmasti kesän jälkeen ketteryyteen ja nopeuteen on panostettu. Omassa päässä se äijä, joka ei päästä vastustajan kylkiluita ilman murtumia, toivottavasti. Viereen sitten myöskin nuori mutta kolme liki täyttä pääsarjakautta pelannut Zabransky. Zabranskyn lasken kahden-suunnan puolustajaksi, jolla on potentiaalia kuitenkin hyökkäyspäähän sinne +25 pisteeseen asti. Rami Määttä on sellainen tasaisen solidi pakki, jonka ei odota tekevän virheitä. Tavoitteina varma, hyvä ykkössyöttö ja jos vielä pysyy omassa päässä vastustajan ja maalin välissä, niin hyvä. Pelasi mielestäni viime kaudella hiukan isommassa roolissa tai arvossa, kuin mitä tulevalla kaudella tulee olemaan. Vierelle voi sitten heittää Mestiksessä ennätyksellisesti pisteitä tehneen Matinmikon, jota sopii odottaa esim. toiselle ylivoimalle kenties. Salmela ja Viirret kärkkyvät kuusikon ulkopuolella, Salmela tuo fyysisyyden lisäksi kokoa, mutta kiekollisesti tarina kertoo, että kehitettävää riittää. Viirret pienenä, tanakkana wrecking-ballina jäi ikävästi viime kauden lopulla nokkimisjärjestyksessä Hellmanin taakse. Ylivoimalle saattaa olla ase, ja onhan taitoa ja sellaista tietynlaista sulavuutta luistelussa.
Maalivahdit:
Tämä on sellainen osasto, joka on Ässillä kunnossa, jopa Liigan TOP-2 osastoa. Ison osan kunniasta kantaa Rubin, ja Kaarlehto on jopa selkeä upgrade Korhoseen.