m & t: Sanoisin itsekin niin, että kaksi pelintekijää samassa ketjussa on ihanne ja siksi Peltonen kelpaa. Mutta koska pelintekijöitä ei kasva puussa, on sallittua rakentaa myös ketju, jossa on yksi viiltävä pelintekijä ja yksi viiltävän kova snaipperi. Meillä ei ole pitkiin aikoihin ollut oikeasti kovaa snaipperia ja tässä pitää hieman talloa adoptiolapsi Haatajankin varpaille. Kärppien Pesonen - Bros - Hyvönen oli loistava ketju, vaikka siinä olikin vain yksi ilmiömäinen pelintekijä eli Bros. Mutta Pesosella ja Hyvösellä oli / on huikea maalintekopotentiaali.
Tarkasteltaessa maalintekijöitä Kuhta putoaa kyllä Haatajalle pelkästään jo ikänsäkin takia. Haatajan on vain onnistuttava useammin kuin tällä kaudella. Todella kova maalintekijä tarvitaan ulkopuolelta ja kenties Enlundiin olisi enemmän luottamusta tämän suhteen. Hän on oikeasti yksi parhaista liigassa näkemistäni maalipaikalle hiipijöistä. Tämä ei onnistu ilman pelisilmää. Siinä vieressä MG jakamassa lättyjä? Tai toisella laidalla Peltonen? Let´s face it - Kuhdan aika liigamme menestystä hakevan joukkueen ykkössnaipperina on ohi. Hän ei kuulu samoihin ketjusommitelmiin MG:n, Villen, Hirson etc. kanssa. Kolmosketjussa mies paikallaan.
Taiteilijaseiluisuudesta mulla on sellainen mielipide, että kyllä HIFK:ssa pitää olla tilaa parille taiteilijallekin! Ei ruveta rakentamaan liian kliinistä nippua. Aika kultaa muistot, mutta kyllä Marek esimerkiksi oli totaalinen taiteilija. Upeita maaleja ja siinä sivussa käsittämättömiä kilahduksia ja huikeasti jäähyjä. Värikkäät pelaajat ovat eräs lajin suola ja mun sydän sykkii näille Jantusille, Hirsoille, Haatajille ja Clarkeille. Juuri kun olet valmis potkimaan kaverin helvettiin, hän nakuttaa 3+2 pistettä tärkeään otteluun. Itse totesin jo alkukaudesta, että ei ole Hirson vika, kun hän tarjoilee 2-4 avopaikka per matsi ja kaverit eivät saa sisään. Näin tapahtui. Pian sen jälkeen Hirsokin kyllästyi jakamaan passeja ja pelasi jopa lyhyen tovin snaipperina Lennun (!) järkkäämistä paikoista. En voi olla diggaamatta tällaisesta moniulotteisuudesta ja siinä missä HIFK-brändiin kuuluu kovuus, siihen kuuluu myös taiteilijasielujen suosiminen. Jos HIFK luo kliinisen ja menestyvän robottilauman, se saa lisää katsojia, mutta tuskin lisää kiihkeitä faneja. Näillä on eroa. Ks. esimerkiksi Bluesin katsojaluvut. Todennäköisesti ne pk-seudun bemarimiehet, jotka kävivät katsomassa Bluesia ja narreja niiden menestyessä tulisivat tässä HMV-skenaariossa HIFK:n halliin. Häipyäkseen heti kun tulee pientä laskukautta. Kuka tällaisia tuuliviirejä kaipaa? Kestofanit tuovat pitkällä tähtäimellä pysyvämpää tuloakin.
Kokonaiskuva ratkaisee. Mikään joukkue ei elä pelkillä mielialapelaajilla, ei tietenkään. Esimerkkinä kliinisen kovasta suorittajasta vailla mitään taiteilijaelementtiä nostan esiin Rem Murrayn. Myös tällaiset kaverit kuuluvat hyvin rakennetun kiekkojoukkueen ydinluuhun. Micke on matkalla tällaiseksi pelaajaksi. En aivan syttyisi sillekään, että 1- ja 2-ketjut olisivat täynnä omien pelipaikkojensa esapirneksiä. Annetaan HIFK:n katon olla korkeammalla ja seinien leveämmällä kuin muualla, kunhan talon perustus on kunnossa. Tämä nimenomaan tekee HIFK:sta helvetin vaikean ja hankalan vastustajan. Viime kauden HIFK oli yhtä monimutkainen kuin Matti Vanhasen aivorakenne. Yksi hyvä ketju, muut rouhivat ja maalissa seisoi keskinkertaisuus. Mitenkäs nämä voitetaan? Otetaan ainoa ketju ulos ja lauotaan riittävästi. Tämän kauden HIFK on vastustajan kannalta pahimmillaan kuin harakka tervatulla katolla. Kun otat Hirson ja Micken kiinni, Ramu ja Ahtola maalaavat. Tai sitten Clarke ja Lupa. Kun kaikilla kärkimiehillä on hiljaista, Töykkälä ketjuineen survoo maalit. HIFK:n pitäisi ehdottomasti säilyttää mahdollisimman paljon tämän kauden joukkueestaan. Ihan kokonaisuutena. Ainoa asia, joka oikeasti esti sen, että HIFK olisi runkosarjan voittaja, on oikeasti hyvän maalivahdin liian myöhäinen joukkueeseentulo. Oikeasti hyvällä mv:lla tarkoitan veskaria, joka hyvänä päivänään pelaa joukkueelle pisteitä. Lunkan ja Niemisen hyvyys / huonous menee ja on mennyt joukkueen mentaali edellä. Jos jengillä on ollut hyvä meno, kyllä ne hommansa tekevät. Hyvä maalivahti naulasi HIFK:n vakaalle suoritustasolle ja todellakin; mahdollisimman vähän muutoksia tähän eli nyt on kerrankin paikka astella stigapelin ääreen:
-Jos/kun Noronen lähtee, tilalle tarvitaan tasokas mv. Yksi stiga ulos, yksi sisään. Ei siis oteta kahta kakkosveskaria lisää
-Jos /kun Hirso lähtee, tilalle tasokas sentteri tai huikean tasokas laitahyökkääjä. Yksi ulos, yksi sisään. 3-sentterin tasoinen korvaaja ei riitä, ei myöskään duunarilaituri. Eivät siinäkään tapauksessa, että molemmat tulevat sisään.
Sanoin Sopasta duunarilaituriksi kokonsa perusteella, samoin nhl-varauksen. Tasan sen verran kiinnostavasta pelaajasta oli kysymys. Hän onkin siis iso, mutta pehmeä. Kenties kaveriin saataisiin täällä kovuutta. Jos Sopanen tulee, luotan Nenän/Nyban näkemykseen. Perusteena käytän Töykkälää, Ahtolaa ja Granlundia. Ovat osuneet aika kivasti. Aina ei tarvitse olla ultrapessimisti. Pelaajahan ei siis olisi Penan hankinta - lähtökohtakin on laakista parempi.
