HIFK:n ongelmahan on se, että kaikkea ei voi saada. Joukkueeseen on imua, mutta myös jatkajia on vaikka kuinka. Lähtijöitä taas ei taida olla montaakaan. Tämä on merkki siitä, että teillä on tehty asioita oikein, joten se pitää ottaa vaan positiivisena ongelmana. Nyt kysymys kuuluukin, että jatketaanko pitkäjänteisemmin tällä nykyisellä linjalla vai aletaanko taas katsomaan taustapeiliin ja historiaan?
Faktahan on, että jokaista joskus HIFK:ssa loistanutta pelaajaa ei voi kotiuttaa ilman, että niiltä, jotka ovat tällä kaudella nostaneet HIFK:n sen nykyiseen asemaan, menisi pelipaikka. VP on tottakai kaiken tällaisen spekulaation yläpuolella, koska hän toisi joukkueeseen suvereenin pelillisen panoksen lisäksi käsittämättömän määrän kokemusta, johtajuutta ja rauhallisuutta. En voi kuvitella parempaa laituria huippulupaus Granlundille, mikäli hänet siirretään ensi kaudella laitaan.
Sitten tulevat nämä ongelmalliset tapaukset eli Pikkarainen, Karalahti, Kuhta ja Luttinen. No Karalahden mentävä aukkohan varmasti löytyisi puolustuksesta (pelillisesti), mutta ilmeisesti Blues kutsuu. Vaikka Jere onkin seuraikoni, on hän pelillisesti täysin korvattavissa ja kaiken lisäksi vielä paljon riskittömämmällä pelaajalla. Kaverille on jo annettu tarpeeksi mahdollisuuksia eikä hän käyttänyt niitä hyväksi. Tietää varmasti itsekin tämän eikä mitään ongelmaa ole. HIFK on kuitenkin isompi kuin Karalahti ja seuran etu menee tässä yksittäisen pelaajan edelle. Luttinen on taas noussut KJ:n luottomieheksi, joten vaikea kuvitella, että hänelle ei löytyisi tilaa ensi kaudella.
Näin ollen jäljelle jäävät Pikkarainen ja Kuhta. Tässä kohdin pitää mielestäni katsoa kokonaisuutta. Jos kerran Enlund on tulossa, on hän hyvä maalintekijä ns. tulosyksikköön. On myös riskittömämpi pelaaja kuin Pikkarainen, joka on toki viihdyttävä, mutta aina nuo tempaukset eivät hyödytä joukkuetta. Näin ollen Enlund jatkoon ja Pikkarainen tippuu pois tässä vertailussa. Kuhdalla riittää varmasti asennetta pelata myös alemmissa kentissä ja tuurailla ylemmissä kentissä loukkaantumisia, joten siksi ottaisin mielummin Kuhdankin kuin Pikkaraisen, jonka pelihuumori vaatisi varmasti isoa roolia. Nykyinen Kuhta on myös halvempi ja nuo säästyneet roposet kannattaa käyttää puolustukseen tai veskaan.
Kokonaisuuden kannalta pitäisin siis nykyisen rungon mahdollisimman hyvin kasassa ja maustaisin sitä hyvillä joukkuepelaajilla. Tällöin hyökkäysvitjat voisivat näyttää seuraavilta:
1. Peltonen - Granlund - Enlund (syömähammas I)
2. Haataja - Ramstedt - Ahtola (syömähammas II)
3. Kuhta - Wirtanen - Luttinen (yleiskenttä)
4. Petrell - Töykkälä - Wärn/Liivik (rouhintakenttä)
Reservissa Tallberg, Nyholm, Ma. Granlund, Liivik/Wärn jne. jotka saavat varmasti peliaikaa loukkaantumisten myötä. Järviselle en näe siis käyttöä vaan hänen paikkansa voi antaa jollekin nuoremmalle HIFK-kasvatille.
Granlundin tilanne on tottakai ongelmallinen eli pitääkö häntä peluuttaa keskella vai laidassa? Ja jos armeija on tulossa kuvaan ensi kaudella, riittääkö nuorella pelaajalla energia ja henkinen kantti toimimaan mestaruutta tavoittelevan joukkueen ykkössentterinä ja siinä samalla suorittamaan asevelvollisuutta? Paha yhtälö ja mielenkiintoista nähdä miten tämä ratkaistaan.