Vellihousu
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät
Itse lasken jääkiekon urheilun lisäksi myös viihteeksi ja viihteen tekemiseen tarvitaan nimenomaan persoonia. Jos joukkue on täynnä "mielosia" ja "salosia" ja voittaa lähes kaikki pelit 1-0 tai 2-1, niin mitä sitten? Jos sitä "draamaa & rytinää" ei peleissä (Ässien osalta) ole niin tuloksella ei ole mitään väliä. Ei Ässien kotiyleisökään loputtomiin jaksa käydä katsomassa kuinka HMV-pelaajat luistelevat vauhdilla päästä päähän kiekon perässä vaikka kuinka vähämaalisia voittojakin tulisi.
Ensin sitaatti Roy Hodgsonilta: "Voittaminen on harvoin tylsää."
Sitten lause itseltäni: Älä puhu paskaa. Suurin osa kannattajista ei tämän neljän vuoden korpivaelluksen jälkeen välitä hiirenhännän vertaa siitä millä tyylillä voittoja tulee kunhan niitä vaan alkaisi tulemaan. Porissa ei tosiaan ole varaa mihinkään Helsingin Ifk:n tapaiseen "ei riitä että voitetaan, pitää voittaa tyylillä" - ylimielisyyteen.
Kokeneiden profiilipelaajien tarpeesta olen täysin samaa mieltä, mutta persoonallisuuden, viihteen ja viihdytyksen pitää olla seurausta jostakin, ei syy mihinkään. Esimerkiksi Jussi Rynnäs - showta vastaan minulla ei ollut yhtään mitään. Vastaavasti monen jumaloima Matt Nickeron tarjosi kaudella 07 - 08 "draamaa ja rytinää", mutta sen hyöty joukkueelle oli vähintään kyseenalainen.
Tietysti on seisomakatsomossa on sitäkin porukkaa joka haluaa nähdä taklauksia ja tappeluita riippumatta siitä onko niistä joukkueelle hyötyä vai ei. Tämmöisen urposegmentin käsityksillä ei kuitenkaan ns. isossa kuvassa ole paljonkaan merkitystä.