Miro Aaltosen kukitus ja sen jälkeen itse peliin, joka oli jännittävä. Jokipojat oli etenkin 1. erässä aika tavalla purjeessa ja välillä muissakin erissä. Saikulta palanneilla pelaajilla oli koko pelin ajan hieman hakemista, mutta kippari Lehikoinen kuittasi siististi lopussa voittomaalin. Torjunnat Lehikoinen 29 ja FoPS:n Nieminen vain 16, joten kyllä Lehikoiselta oli numeroiden valossa erinomainen peli. Miller ja Werbik jälleen kerran kantavina voimina ja Miller oppi ensimmäisestä epäonnistuneesta läpiajosta, että seuraavalla kannattaa laukoa eikä harhauttaa ja sinnehän se ylämummoon tärähti.
Hieman kyllä antaisin Luusuaniemelle negaa vaikka yhteen maaliin saikin siniviivakudin jälkeisen "ribarisyötön", sillä luistin oli tervassa koko matsin. Eihän mies ole koskaan ollut luistimilla mikään salama, mutta nyt oli kyllä siltä osin lähellä kauden pohjanoteerausta. Siinä on Martikaisella tekemistä, että saa Luusuaniemen playoffsia varten luistelukuntoon. Tammela haki näyttäviä kuljetuksia, mutta olisi kyllä voinut olla välillä epäitsekkäämpi.
Olisi voinut mennä yhtä hyvin FoPSille, mutta joukkue osoitti jälleen sitkeytensä tai voisiko Ismo Lehkosen sanoin todeta, että joukkue oli "sitkeää tillilihaa". Ensi viikolla onkin sitten kolmen kotipelin viikko, joten jos niistä kaikista naarataan pisteet, vakiinnutetaan vähitellen paikka sarjan kärkipäässä ja päästään tärkeään playoffsien 1. kierroksen lepovuoroon. Kiitos maksaneille katsojille, joita oli paikalla vähän vaille 1000, joten jäi vielä tavoitetta runkosarjassa ylittää ko. lukema.