Sm-liigasta lähtee taas tänäkin vuonna iso kourallinen pelaajia ruotsiin, sveitsiin, NHL:ään ja AHL:ään.Fanit ovat näennäisen tyytyväisiä seurasta riippuen joko tulevista korvauksista tai siitä että taas aukeaa tilaa omille kasvateille. Toiset kiroavat nämä kaikki alimpaan helvettiin kun oman joukkueen rosterissa on enemmän reikiä kun emmentaljuustossa, eikä omista nuorista löydy paikkaajia tai kokoonpanossa on jo puolikas joukkueellinen nuoria kasvamassa viime kesän jäljiltä. Rahajoukkueet pystyvät maksamaan kuihtuvilta kotimaanpelaajamarkkinoilta värväämilleen Eurohockeytour-tähdille vähän ekstraa eläkepäiviä varten, ja saavat kutsua toimittajat jälleen kahvittelemaan ja haastattelemaan, kevätlumien sulamisen jälkeen, uusia pelaajia. Seurapomo hymyilee aurinkoisesti ylpeänä uusimmista kaappauksistaan, ja miettii itsekseen että onneksi oltiin liikenteessä jo tammikuussa, ei olisi muuten saatu hyviä pelaajia meidän joukkueen pelinuttuun. Eihän se kyllä ole sallittua, mutta niihän kaikki muutkin tekee. Ja eipähän tarvitse kuunnella niiden agenttien puheluita enää kun faxaan paperit hyvissä ajoin.Jos hyvin käy, pääsis ehkä jopa keväällä lomailemaankin Lappiin kun tekee työt ajoissa. Toisen joukkueen seurapomo viettää samaanaikaan omia kevätpäiviään hieman synkemmissä merkeissä. Ei ole lehdistötilaisuuksia, riittää kun laittaa omankaupungin sanomalehden vakitoimittajalle pari tiedotuslappusta faxilla. Kolmen vuoden kasvatustyö on ohi ja seuran ainut tähti lähtee koittamaan onneaan rapakon taakse. Täytyy taas aloittaa uusi projekti ja toivoa että käy yhtä hyvin. Rahaa ei ole hankkia valmiita kotimaisia eurohockeytour-tähtiä kun kaikki karkaavat ulkomaille ja ne jotka jäävät, haluavat jotain eläkepäivienkin varalle. Isoimmat aukot on onnistuttu tukkimaan ulkomailta tulevilla pelaajilla joiden toivotaan korvaavan lähtijät ainakin määrällisesti. Agentti kyllä on kehunut kovasti uusia kavereita ja taisi sieltä faksista tulla joku tilastolappunenkin, mutta kun oli just sillon se Lapin loma niin jäi nekin vähän vähemmälle huomiolle. No, jos jotain hyvää täytyy etsiä niin ei meillä onneksi oo sitä ongelmaa kun rahajoukkueilla, että joku vielä juhannuksena soittelee ja kehottaa seurapomoa katselemaan uudestaan faksin suuntaan, kun isonveden takaa on tullut vastustamaton tarjous jota ei voi ohittaa. Meille riittää jos saadaan edes säälipleijaripaikka. Se on hyvä että, ryssii sitä sitten kuinka pahasti vaan, niin ei ole huolta seuraavasta kaudesta kun kukaan ei putoa. On tää vaan niin helppoa. Voi olla kokokesän mökillä kalassa.
Rahajoukkueen seurapomokin ehtii kesällä hieman mökkeilemään ja kalastelemaan. Nyt on hyvää aikaa ladata akkuja talvea varten. Juhannus lähenee ja pomo mietiskelee vieläkin tehtyä hyvää työtä keväällä ja varsinkin sitä yhtä kaappausta,joka toi pahimman vihulaisen syömähampaan omanjoukkueen nuttuun. Juhannuksen aikoihin kännykkä alkaa piippaamaan ja seuran kakkosmies lähettää uutispimennossa olevalle pomolle tietoja isonveden takaisesta varaustilaisuudesta. Meidän joukkueesta on varattu taas 5 kaveria sinne.Pikainen päässälasku mahdollisesti tulevista siirtokorvauksista saa hyvälle tuulelle. Muutenkin pyyhkii hyvin, siirtorajat jotka euroopan edustajat onnistuivat loistavilla neuvottelutaidoillaan kiristämään paljon entistä aikaisemmaksi NHL:ään siirtymisen suhteen, on jo menneet umpeen. Kaikki näyttää hyvältä ensikautta varten.
Kesäkuu vaihtuu heinäkuuksi ja yllättäen rahajoukkueen seurapomon taivaalle alkaa kerääntyä mustia pilviä muuten niin aurinkoisen sään vallitessa ympärisuomenmaan. Pomo kiroaa kuinka niiden piti juuri meidän toimistonpäälle kerääntyä. Seuran tähtipelaaja ilmoittaa yllättäen lähtevänsä NHL:ään, jostain pykälistä on löytynyt hänen mentävä aukko ja tämä on kerran elämässä tilaisuus. Pelaaja kiittelee ja toivottaa hyvät loppukesät. Seurapomo ihmettelee mitä oikein on tapahtunut? Kaiken piti olla selvää, joukkue kasassa, ulkomaalaiskiintiö täytetty ja siirtorajat jo kaukana historiassa. Pikainen soitto omanmaan liitonpomolle ja kysymään kuinkas tää on mahdollista. Vastauksena on jotain sen suuntaista että nimet laitettiin papereihin lounaalla ja ei sitä sitten enää sillon katsottu mihin nimi laitetaan.Luotettiin Amerikkalaisiin ettei ne mitään yritä huijata. Mut hei,jos siel on sellanen kolo,niin koitetaan tukkia se jooko parin vuoden päästä.Nyt ainakin tiedät. Seurapomo raivoissaan soittamaan sveitsiin paikalliselle hammalääkärille miten hän aikoo paikata syntyneen reiän.Sehän pitäisi olla helppo homma, ammattimiehelle. Mutta, ei tule sieltäkään sen parempaa vastausta. Samalla lounaalla on kuulemma oltu suomenliitonpomon kanssa. Justiinsa, mitähän sitä sitten...
Paripäivää asiaa sulatellessaan seurapomo on huomannut että muuallakin on samankaltaisia ongelmia.Mestaruusjoukkueen maalivahti päätti lähteä kanssa muille maille, tälle kelpasi jopa jenkkien divari. Seurapomo miettii että kuinkahan hammaslääkäri on tämänkin paikan mahtanut tehdä kun nyt jo on reikävieressä. Samankaltaisia uutisia tulee muualtakin suomesta ja iltapäivä lehdet takovat euroja näyttävillä lööpeillään. Ne taitaakin olla tällä hetkellä ainoat joilla menee hyvin. Fanit purkavat tuskastumistaan keskustelupalstoilla ja on joku jo vaatinut kausikorttirahojaankin takaisin kun ei saa sitä mistä on alunperin luullut maksaneensa. Lupasi vielä polttaa NHL:ään lähteneen tähtipelaajan pelinutunkin toimiston edessä. Ja uutta ei kuulemma tule, ennenkuin faxi laulaa iloisempia sävelmiä.
Seurapomo viettää pitkiä päiviä miettien ratkaisuja tuleviin ongelmiin. Keskellä kesää kaikki kotimaiset korvaajiksi soveltuvat pelaajat on jo valinneet ensikauden seuransa.Ja vaikka hilloa onkin, ja tällä kertaa jopa markkinat muuallamaailmassa eivät ole kuivat, ei se paljon lohduta. Keväällä jouduttiin paikkaamaan lähtijöitä sekä kotimaisilla, että ulkomaalaisilla ja siinä rytäkässä tuli kiintiötäyteen. Kukahan ne helvetin kiintiöt on edes keksinyt? Noh, täytyy puhua muiden pomojen kanssa loppuviikon perinteisessä golfturnauksessa. Jotainhan tässä on tehtävä, meiltä puuttuu kolme avainroolin kaveria ton saatanan amerikan takia ja mä joudun muka nostaan kädet pystyyn jonkun helvetin herrasmieskiintiön takia. Mä voisinkin soittaa jo nyt parille muulle jotka on samassa tilanteessa,voitais yhdessä esittää asia muille sit kun saunotaan golfin jälkeen. Nyt ei perkele oo muuta vaihtoehtoo. Mun mielestä ois aika luopua ulkomaalaiskiintiöstä. Eihän se oo edes laitonta, ja mua ei todellakaan kiinnosta mitä kalalokki ja hurrikaani joukkueen pomot vikisee, ne saa hankkia just niin vähän kun ne haluaa ja mä niin monta kun tarviin. Näin me se homma hoidetaan. Ja saadaan samalla noiden eurohockeytour starojen tajuttomat palkkapyynnöt alas kun mä voin sanoo et sori, jos ei kiinnosta niin ruotsist ja tsekist tulee kyl kaverii joille kelpaa koppa perunoita tai kylmää lageria. Sen kun lähdet sit rahastaan sveduihin.
Tyytyväisenä saamastaan tuesta samassa jamassa olevilta virkaveljiltä, seurapomo lähtee innoissaan markkinoille. Nyt täytyy korjata paikat joita edes sveitsiläinen hammaslääkäri ei pysty paikkaamaan. Saatavilla olisi parikin hyvää kaveria lähteneen tilalle mutta varsinkin se yksi hampaaton ja häijy, kolmekertaa kokonaan kasaanparsittu kanukki kiinnostaa. Jos sais viel nimet paperiin ennen golfreissua niin vois yllättää pojat ja näyttää mitä me tehdään kiintiöillä. Mun joukkueessa ei ole enää tilaa niille.Piste.
Rahajoukkueen seurapomokin ehtii kesällä hieman mökkeilemään ja kalastelemaan. Nyt on hyvää aikaa ladata akkuja talvea varten. Juhannus lähenee ja pomo mietiskelee vieläkin tehtyä hyvää työtä keväällä ja varsinkin sitä yhtä kaappausta,joka toi pahimman vihulaisen syömähampaan omanjoukkueen nuttuun. Juhannuksen aikoihin kännykkä alkaa piippaamaan ja seuran kakkosmies lähettää uutispimennossa olevalle pomolle tietoja isonveden takaisesta varaustilaisuudesta. Meidän joukkueesta on varattu taas 5 kaveria sinne.Pikainen päässälasku mahdollisesti tulevista siirtokorvauksista saa hyvälle tuulelle. Muutenkin pyyhkii hyvin, siirtorajat jotka euroopan edustajat onnistuivat loistavilla neuvottelutaidoillaan kiristämään paljon entistä aikaisemmaksi NHL:ään siirtymisen suhteen, on jo menneet umpeen. Kaikki näyttää hyvältä ensikautta varten.
Kesäkuu vaihtuu heinäkuuksi ja yllättäen rahajoukkueen seurapomon taivaalle alkaa kerääntyä mustia pilviä muuten niin aurinkoisen sään vallitessa ympärisuomenmaan. Pomo kiroaa kuinka niiden piti juuri meidän toimistonpäälle kerääntyä. Seuran tähtipelaaja ilmoittaa yllättäen lähtevänsä NHL:ään, jostain pykälistä on löytynyt hänen mentävä aukko ja tämä on kerran elämässä tilaisuus. Pelaaja kiittelee ja toivottaa hyvät loppukesät. Seurapomo ihmettelee mitä oikein on tapahtunut? Kaiken piti olla selvää, joukkue kasassa, ulkomaalaiskiintiö täytetty ja siirtorajat jo kaukana historiassa. Pikainen soitto omanmaan liitonpomolle ja kysymään kuinkas tää on mahdollista. Vastauksena on jotain sen suuntaista että nimet laitettiin papereihin lounaalla ja ei sitä sitten enää sillon katsottu mihin nimi laitetaan.Luotettiin Amerikkalaisiin ettei ne mitään yritä huijata. Mut hei,jos siel on sellanen kolo,niin koitetaan tukkia se jooko parin vuoden päästä.Nyt ainakin tiedät. Seurapomo raivoissaan soittamaan sveitsiin paikalliselle hammalääkärille miten hän aikoo paikata syntyneen reiän.Sehän pitäisi olla helppo homma, ammattimiehelle. Mutta, ei tule sieltäkään sen parempaa vastausta. Samalla lounaalla on kuulemma oltu suomenliitonpomon kanssa. Justiinsa, mitähän sitä sitten...
Paripäivää asiaa sulatellessaan seurapomo on huomannut että muuallakin on samankaltaisia ongelmia.Mestaruusjoukkueen maalivahti päätti lähteä kanssa muille maille, tälle kelpasi jopa jenkkien divari. Seurapomo miettii että kuinkahan hammaslääkäri on tämänkin paikan mahtanut tehdä kun nyt jo on reikävieressä. Samankaltaisia uutisia tulee muualtakin suomesta ja iltapäivä lehdet takovat euroja näyttävillä lööpeillään. Ne taitaakin olla tällä hetkellä ainoat joilla menee hyvin. Fanit purkavat tuskastumistaan keskustelupalstoilla ja on joku jo vaatinut kausikorttirahojaankin takaisin kun ei saa sitä mistä on alunperin luullut maksaneensa. Lupasi vielä polttaa NHL:ään lähteneen tähtipelaajan pelinutunkin toimiston edessä. Ja uutta ei kuulemma tule, ennenkuin faxi laulaa iloisempia sävelmiä.
Seurapomo viettää pitkiä päiviä miettien ratkaisuja tuleviin ongelmiin. Keskellä kesää kaikki kotimaiset korvaajiksi soveltuvat pelaajat on jo valinneet ensikauden seuransa.Ja vaikka hilloa onkin, ja tällä kertaa jopa markkinat muuallamaailmassa eivät ole kuivat, ei se paljon lohduta. Keväällä jouduttiin paikkaamaan lähtijöitä sekä kotimaisilla, että ulkomaalaisilla ja siinä rytäkässä tuli kiintiötäyteen. Kukahan ne helvetin kiintiöt on edes keksinyt? Noh, täytyy puhua muiden pomojen kanssa loppuviikon perinteisessä golfturnauksessa. Jotainhan tässä on tehtävä, meiltä puuttuu kolme avainroolin kaveria ton saatanan amerikan takia ja mä joudun muka nostaan kädet pystyyn jonkun helvetin herrasmieskiintiön takia. Mä voisinkin soittaa jo nyt parille muulle jotka on samassa tilanteessa,voitais yhdessä esittää asia muille sit kun saunotaan golfin jälkeen. Nyt ei perkele oo muuta vaihtoehtoo. Mun mielestä ois aika luopua ulkomaalaiskiintiöstä. Eihän se oo edes laitonta, ja mua ei todellakaan kiinnosta mitä kalalokki ja hurrikaani joukkueen pomot vikisee, ne saa hankkia just niin vähän kun ne haluaa ja mä niin monta kun tarviin. Näin me se homma hoidetaan. Ja saadaan samalla noiden eurohockeytour starojen tajuttomat palkkapyynnöt alas kun mä voin sanoo et sori, jos ei kiinnosta niin ruotsist ja tsekist tulee kyl kaverii joille kelpaa koppa perunoita tai kylmää lageria. Sen kun lähdet sit rahastaan sveduihin.
Tyytyväisenä saamastaan tuesta samassa jamassa olevilta virkaveljiltä, seurapomo lähtee innoissaan markkinoille. Nyt täytyy korjata paikat joita edes sveitsiläinen hammaslääkäri ei pysty paikkaamaan. Saatavilla olisi parikin hyvää kaveria lähteneen tilalle mutta varsinkin se yksi hampaaton ja häijy, kolmekertaa kokonaan kasaanparsittu kanukki kiinnostaa. Jos sais viel nimet paperiin ennen golfreissua niin vois yllättää pojat ja näyttää mitä me tehdään kiintiöillä. Mun joukkueessa ei ole enää tilaa niille.Piste.