Mainos

Jokipoikien juniorit

  • 227 908
  • 951
Suosikkijoukkue
Joensuulaispelaajien edustamat joukkueet
SM-sarjapaikkoja voidaan täällä aina välillä saavuttaa, joissain ikäluokissa, mutta sille ei riitä jatkumoa näillä harrastajamäärillä. Pääasia on, että eri ikäluokat pysyisivät ainakin Mestiksen kärkiporukoissa, sillä sekään ei ole itsestään selvyys, kuten on nähty. Nuorten SM-paikka vaatisikin tänä päivänä jo melkeinpä sen, että edustus pelaisi ensin Liigassa. Se, että täältä kuitenkin halutaan ja kilpaillaan pelaajista SM-liigaorganisaatioihin ei ole Joensuulaisen juniorityön huonoutta vaan hyvyyttä. Hienoa, että täällä on vuosien saatossa pystytty ja pystytään näköjään edelleenkin kehittämään hyviä pelaajia. Toivottavasti myös tulevaisuudessa. Ja riittäähän niitä hyviä pelaajia vielä omaan edustukseenkin, kuten Eastoni nostaa esille ja junnujoukkueisiin, mutta ei sellaisella leveydellä, että täällä pelattaisiin SM-sarjoja jatkuvalla syötöllä.

Junnun ei tarvitse pelata SM-sarjassa, että hänet huomataan esimerkiksi maajoukkueisiin. Täälläkin lahjakas junnu, jos pystyy pelaamaan itseään vuoden tai kaksi vanhempien ikäluokassa Mestistä ja on vielä kärkipelaajia, niin varmasti huomataan eri tahoilla. Monesti iso rooli omaa ikäluokkaa vanhemmissa mestiksessä on paljon parempi kehityksen kannalta kuin pieni rooli SM-sarjassa omassa ikäluokassa. Katotaan nyt sitten miten monta pelaajaa lopulta lähtee muualle? Kovia pelimiehiä on taas useita, joten kysyntää on ollut. Jokainen, kun vaan löytää sen parhaan ratkaisun oman kehityksensä kannalta.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Junioritoiminnan ainoa selkeä laadun mittari on harrastajamäärä ja sen kehitys. Harrastajamäärän kasvu on myös tärkein asia juniorityössä, mikäli halutaan nostaa joensuulaista kiekkoilua ylös. Jääkiekko täytyy siis tehdä suositummaksi lasten ja vanhempien silmissä. Mikä määrittelee asiakkaiden määrän: hinta ja laatu. Hinnan täytyy olla kilpailukykyinen muihin harrastusvaihtoehtoihin nähden. Laadun puolesta taas vanhemman ja lapsen täytyy tuntea jääkiekkoharrastus mielekkäänä, positiivisia kokemuksia antavana asiana. Onko joensuulainen juniorijääkiekko hinta-laatu-suhteeltaan sellaista, että vanhemmat ja lapset kokevat saavansa rahoilleen vastineeksi reilusti enemmän posia kuin negaa? Tämä on kysymys, jonka itse kysyisin, jos olisin myymässä tuotetta nimeltä juniorijääkiekko ja leipä olisi siitä kiinni.
 

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Läpyllä hyviä pointteja muttei yhtään ratkaisua/esimerkkiä miten noi saataisiin ratkaistua! Olen varma että nuo oikeasti ratkaisemalla voisit myydä idean ja ostaa vaikka mersun....tai jopa kaksi.
 

Since 1953

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers, Jokerit vol. 2023
Läpyllä hyviä pointteja muttei yhtään ratkaisua/esimerkkiä miten noi saataisiin ratkaistua! Olen varma että nuo oikeasti ratkaisemalla voisit myydä idean ja ostaa vaikka mersun....tai jopa kaksi.
Liikkeelle voisi lähteä siitä, että kaikki junnujen toimijat kaikilla tasoilla kävelevät lähimmän peilin eteen ja kysyvät itseltään rehellisesti ketä varten ovat toiminnassa mukana? Jos huomaa, että vastaus on edes hitusenkaan verran jokin muu, kuin se, että kaikkia harrastajia ja harrastuksen aloittamista miettiviä varten, niin on aika etsiytyä muiden ajanvietteiden pariin.
 

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kyllä, Eikö näin sitten tehdä? Olen varma että jos jostain löytää seuran säännöt/arvot, niin nuo on siellä jossakin muodossa mainittu.

Tuollaisia vanhempia/toimihenkilöitä on ollut iät ja ajat. Itse en ole ollut mukana kohta vuosikymmeneen, mutta edelleen muistan ne isähuoltajat/valmentajat/jojot jotka toimivat vain omien intressien pohjalta. Miten noihin sitten voisi puuttua? Ainut keino voisi olla että joukkueen sisällä tuollaisia henkilöitä ei suvaita! Ei siihen muut pääse puuttumaan.....eli kyse ei ole seuran ongelmasta vaan joukkueen sisäisestä ongelmasta.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
En ota kantaa siihen, miten jokipojissa asioita tehdään. Seuraava ei siis käsittele juniorijokipoikia millään tavoin. Ensinnä on todettava, että yritystoiminnassa, joksi myös lasken juniorijääkiekon, ei ole mitään varmaa menestysreseptiä. Toiseksi voin todeta, että minulla on visio siitä, miten itse tekisin asiat, mutta miksi auttaisin tässä ketään ilmaiseksi. Sanotaan nyt kuitenkin näin ymmyrkäisesti muutama pointti, joihin homman tulisi rakentua. Tuotteen osalta: 1) hyvä moraali (rehellisyys, oikeudenmukaisuus, avoimuus, välittäminen jne.) kaikessa tekemisessä. Ketään ei saa suosia. Kukaan ei ole toista tärkeämpi. Kilpaurheilussa joudutaan tekemään paljon valintoja, ja usein kauneus on katsojan eli valmentajan silmissä, mutta siitä huolimatta kaikkien tulee olla osa yhteisöä. Yksilöiden kehittäminen on mahdollista koko joukkueen tasolla, jos vain tehdään oikeita asioita (kaikkien pelaajien osalta). Lahjakkaat kyllä erottuvat, vaikka ei heitä ei suosittaisi. 2) Keskitytään olennaiseen periaatteella yksinkertainen on kaunista. Aktiivisuus ja toistot ylös jääharjoituksissa (varsinkin pienessä päässä), turha paskan jauhaminen ja seisoskelu alas. Hyödynnetään herkkyyskausia eri ikävaiheissa. Tiedotetaan herkkyyskausista ja harjoitteista vanhemmille, että osaavat myös omalla ajalla tehdä asioille jotakin. Kannustetaan omalla ajalla treenaamista - siis aidosti. Tuotannon osalta: 1) resurssit jäälle. Seuratyössä on tietty välttämätön byrokratia, jota ne kuuluisat vaikeat vanhemmat (jotka eivät usein niin kauhean vaikeita ole) osaltaan aiheuttavat, mutta päämäärän tulee olla, että kaikki aika, raha ja energia on urheilussa. 2) Vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan, mutta yksikään vanhempi ei voi olla arvokkaampi kuin yllä olevat arvot ja lapset/nuoret. Yksikin mätä omena on liikaa. Parempi olla ilman, jos ei pysty olemaan ihmisiksi. Seuran tehtävä on puuttua tähän. 3) Ostetaan se ulkopuolelta, mitä ei itse osata. Ainakin tulee kertoa lapsille ja vanhemmille, jos resurssit ei riitä johonkin sellaiseen, joka on aivan must harjoittelussa. Siinä muutamia pointteja, enempää en avaa.
 
Suosikkijoukkue
Joensuulaispelaajien edustamat joukkueet
Seuroissa tehtävään juniorityöhön on useitakin eri mittareita ihan jo jääkiekkoliitonkin puolesta. Jokainen seurahan pyrkii tietysti kasvattamaan harrastajia määriä lajista riippumatta. Kilpailua riittää ja nyt uutena on tullut mukaan e-urheilu. Harrastajamäärien kasvattaminen tapahtuu heti alusta lähtien, eli luistelu- ja kiekkokouluista. Sinne jos saadaan paljon harrastajia, niin silloin on mahdollisuudet saada sitten myöhemmin enemmän pelaajia myös kilpaikäluokkiin. Toinen missä Jokipojat voi kasvattaa harrastajiamääriä nyt, kun kolmaskin jää tuli on harrasteryhmät. Sen toiminnan ovat jo aloittaneetkin. Toinen iso kasvunpaikka on tyttöjääkiekko ja senkin ovat aloittaneet. Lisäksi myös eri toimet luistelu- ja kiekkokoulun sekä ensimmäisen aloittavan joukkueen osalta ovat käsittääkseni purreet ja harrastajat ovat lisääntyneet. Siinä on sitten seuraava haaste, miten harrastajia saadaan pidettyä mahdollisimman paljon mukana, olipahan kyse pelkästä harrastamisesta tai sitten kilpaurheilusta. Mitä olen kuullut isommistakin seuroista, joidenka alueella on paljon enemmän populaa kuin täällä, niin samojen ongelmien kanssa sielläkin osin painitaan. Tosin kaikki on suhteellista.

Jos seuratoimijoilta kysytään kilpaurheilua ajatellen missä päin tahansa Suomea, niin yksi tärkeimmistä mittareista on, miten pelaajia saadaan tuotettua aikuisten sarjoihin ja sen jälkeen, miten joukkueet pärjäävät. Joku aika sitten kuuntelin radiosta, kun joitain liigaseurojen urheilutoimenjohtajia ja valmentajia haastateltiin tavoitteisiin liittyen. Yllätyin, miten vähän he puhuivat joukkueen menestymisestä, vaan sensijaan esiin nousi vahvasti tavoite olla paras kasvattajaseura Euroopassa.

Kuten Wildforever ottaa esille, niin jokaisella seuralla on yleensä säännöt ja arvot, jotka koskevat seuran jäseniä ja vanhempiakin. Yleensä seurojen verkkosivuilla on ainakin jotain mainintaa. Kannattaa katsoa sieltä. Niin sanottuja isävalmentajia tulee varmastikin olemaan aina varsinkin pienemmässä päässä, joka seurassa ja lajissa. Isävalmentajia syyllistetään aina joltain taholta aina vaikka he toimisivatkin oikein. Jos heti alussa pitäsi etsiä "ulkopuolisia" valmentajia, niin kustannukset nousisivat rajusti. Kilpaikäluokkia lähestyttäessä viimeistään pitäisi olla jo muut valmentajat kuin isävalmentajat.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Juniorijokipojilla on hyvä alusta olosuhteiden puolesta: suuri kaupunki Suomen mittakaavassa, Suomen suosituin laji ja tilat vimpan päälle. Tulokset puhuvat puolestaan, niinhän sitä junioripelaajillekin sanotaan.
 

Since 1953

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers, Jokerit vol. 2023
Juniorijokipojilla on hyvä alusta olosuhteiden puolesta: suuri kaupunki Suomen mittakaavassa, Suomen suosituin laji ja tilat vimpan päälle. Tulokset puhuvat puolestaan, niinhän sitä junioripelaajillekin sanotaan.
Tämä on juuri näin. Suomen 12. suurin kaupunki, eikä isot naapurikunnat ole edes vielä liitettyjä, kuten muualla alkaa olla. Silti jaksetaan vedota väestöpohjaan ja milloin mihinkin. Olosuhteetkin viimeisen päälle. Kyllä rämpiminen on kiinni ihan vaan oman toiminnan laadusta. Ja ihan sama edustuksessa.
 

Eastoni

Jäsen
Tämä on juuri näin. Suomen 12. suurin kaupunki, eikä isot naapurikunnat ole edes vielä liitettyjä, kuten muualla alkaa olla. Silti jaksetaan vedota väestöpohjaan ja milloin mihinkin. Olosuhteetkin viimeisen päälle. Kyllä rämpiminen on kiinni ihan vaan oman toiminnan laadusta. Ja ihan sama edustuksessa.
Taidat Since1953 olla perussuomalaisia, vai mitä? Hyvin on samanlaiset tunnusmerkit, jatkuvaa itkemistä ilman mitään konkretiaa tai ratkaisuehdotuksia. Et ole muuten vastannut aikaisempaan kysymykseeni, että kerrotko toisen Mestis joukkueen, jolla on yhtä paljon ollut Jokipoikien junioreja sopimuspelaajina viimeisen 3-4 kauden aikana?

Kyllä varsinkin näinä aikoina yhteen hiileen puhaltaminen olisi oikea ratkaisu. Itse näen, että sekä edustus että juniorit ovat hoitaneet aika mallikkaasti tehtäviään viimeiset vuodet. Miettikää, kummassakin organisaatiossa suurinosa tekijöistä tekee tehtäviä oman työnsä ohessa. Että siitä vaan, hanskat ylemmäksi Since1953, kyllä hommia löytyy jos haluja on eikä pelkästään pään aukomista. Sitä voit jatkaa aikanaan siellä sinisellä putkella seistessäsi.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kunnioitan pyyteetöntä työtä seuroissa. Juniorityö ja miesten jääkiekko ovat kuitenkin oma maailmansa. Itse näen asian niin, että miesten Mestiksessä seuratoimijat ovat erittäin ahtaalla monelta osin syistä, jotka eivät ole seurojen päätettävissä. Junioritoiminnan raamit ovat sitten aivan oma lukunsa ihan jo siitä syystä, että juniorityössä puhutaan lapsista. Minulla on ainakin aika kovat vaatimukset arvojen suhteen, kun kyse on lapsiurheilusta, eikä huonoa saa hyväksi sillä, että on niin halpaa. Vapaaehtoistyö perustuu junioreissa aika pitkälti siihen, että oma poika tai tyttö on mukana, joten koko käsite vapaaehtoistyö on usein vähän huono. Käyttipä mitä termiä tahansa, niin jääkiekko on aina, siis aina, perustunut ainakin näennäiseen ilmaistyöhön, mikä ei ole tämän päivän keksintö.
 

Eastoni

Jäsen
Kunnioitan pyyteetöntä työtä seuroissa. Juniorityö ja miesten jääkiekko ovat kuitenkin oma maailmansa. Itse näen asian niin, että miesten Mestiksessä seuratoimijat ovat erittäin ahtaalla monelta osin syistä, jotka eivät ole seurojen päätettävissä. Junioritoiminnan raamit ovat sitten aivan oma lukunsa ihan jo siitä syystä, että juniorityössä puhutaan lapsista. Minulla on ainakin aika kovat vaatimukset arvojen suhteen, kun kyse on lapsiurheilusta, eikä huonoa saa hyväksi sillä, että on niin halpaa. Vapaaehtoistyö perustuu junioreissa aika pitkälti siihen, että oma poika tai tyttö on mukana, joten koko käsite vapaaehtoistyö on usein vähän huono. Käyttipä mitä termiä tahansa, niin jääkiekko on aina, siis aina, perustunut ainakin näennäiseen ilmaistyöhön, mikä ei ole tämän päivän keksintö.
Tämä on täysin totta. Mutta tuo mainitsemasi ilmaistyö ei vaan kiinnosta nyky-yhteiskunnassa samalla tapaa kuin ennen. Nykyään vapaa-ajalle on ihmisillä ihan eri arvot kuin aiemmin, lajista riippumatta.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Eastonin kanssa samaa mieltä. Yksi syy sille, miksi talkootyötä ei tehdä, on se, että ei ole luottamusta. Ei siis luoteta, että lopulta saisi itse mitään hyötyä ilmaistyöstä, koska joku toinen korjaa hyödyn. Tämä on yksi syy sille, miksi junioriseuroissa täytyy olla armoton vaatimus rehellisuudelle ja avoimuudelle. Toinen vaihtoehto on kaupallistaa juniorijääkiekko avoimesti, mikä sekään ei välttämättä ole huono ajatus, koska voi olla, että vanhemmat haluavat vain ostaa harrastuspalvelun ilman sen kummempia sitoutumisia. Joka tapauksessa en itse missään tapauksessa edusta sitä näkökantaa, että edustus aiheuttaa hirveitä ongelmia junioreille. Edustusjoukkueet pelaavat menestyäkseen, ja jos juniorijokipojissa on käyttökelpoisia pelaajia edustukseen, niin miksi he nyt olisivat ottamatta "omia pelaajia" rinkiin. Olen aina karsastanut joka tapauksessa ajatusta, että kullekin pelaajalle on olemassa oma mittaristo. Juniorijääkiekossa mainittu on niin nilkkimäistä, että se saa voimaan pahoin.
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Wildforever, taidat itsekin todeta, että mahdoton tehtävä, helpompi on perustaa uusi seura, kuin muuttaa vanhaa. Mutta totta, puhe on helppoa. Ainoa mikä lohduttaa on se, että eipähän tarvitse kenenkään maksaa kommenttien lukemisesta, eikä näitä ole kenenkään pakko lukea.
 

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Joo, puoli vitsinä heitin. Tiedä vaikka intohimoisimmat tarttuisivat täkyyn. Kyllä nyt ollaan siinä kulminaatiopisteessä että jotain tarvitsisi tehdä. Uskon että kaikki apu juniorijokipojille olisi tervetullutta.
 

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Hyvä jos on mutta salainen agentti on ihan hyvä nimitys hänelle. Hänellä on kuitenkin parhaat tiedot ja jutut! Negatiivisuus ja länkyttäminen ei johda mihinkään.
 
Suosikkijoukkue
Joensuulaispelaajien edustamat joukkueet
Hyvä jos on mutta salainen agentti on ihan hyvä nimitys hänelle. Hänellä on kuitenkin parhaat tiedot ja jutut! Negatiivisuus ja länkyttäminen ei johda mihinkään.
Täällähän on taas näköjään vilkasta keskustelua, mikä sinänsä on hyvä juttu, mutta koskeeko tää lainaus (salainen agentti) jälleen Vääräävaihtoa? Onko mulla mennyt jotain ohi?
 
Suosikkijoukkue
Joensuulaispelaajien edustamat joukkueet
Tuohon vastasin mutta vellihousu näköjään poisti kommenttinsa
Siis mitä ihmettä? "Luotettava taho", nyt on kyllä todellakin jo sitä agentti touhua! Olen kyllä ollut aikoinani mukana joukkuetoiminnassa useissa seuroissa ja eri lajeissa. Yksilölajeissakin ja sitä kautta tunnen paljon urheilijoita, entisiä ja nykyisiä ja varsinkin jääkiekkoilijoita ja lajin parissa toimijoita. Juttelen paljon edellä mainittujen kanssa ja olen seurannut jääkiekkoa pitkään ihan maailmanlaajuisesti, enkä vain paikallisesti, joten väkisinkin tiedän asioita. Tämän pohjalta sekä kokemani ja näkemäni perusteella jaan mielipiteitäni täällä mahdollisuuksien mukaan. Nyt en kyllä tiedä enää miten tähän suhtautua?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Hän poisti kommenttinsa mun vastauksen jälkeen. Anna olla, vellipökä on vellipökä!

edit. korjaus, moderaattorit poisti. nimittelystä pahoittelut
 
Viimeksi muokattu:
Nyt järki käteen ja katse sääntökirjaan, varsinkin sen pykälään kymmenen:

§ 10 Nimimerkkien henkilöllisyyksien paljastaminen tai arvailu on jyrkästi kiellettyä.

Poistimme nimimerkki Petromaxin alkuperäisen viestin ja muokkasimme sen jälkeisiä viestejä, koska niissä rikottiin räikeästi ko. pykälää. Rikkeet ovat kurinpidon käsittelyssä, ja seuraamuksia tulee aikanaan. Haluamme palstan olevan paikka, jossa mielipiteitään saa esittää anonyymisti ja vapaasti ilman muiden arvuuttelua kirjoittajan henkilöllisyydestä.

Terveisin
Moderaattorit
 

läpy

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Tuolla aikaisemmin Väärävaihto kirjoitteli seuratoiminnan laadun mittareista. Eastoni puolestaan kirjoitteli siitä, kuinka paljon edustuksessa on oman kylän poikia. Eastonin "mittari" mittaa minusta paremmin juniorityötä, kuin esimerkiksi se, kuinka paljon Joensuusta tulee esim. liigapelaajia. Syy edelliseen on se, että Joensuun alueen väestöpohjan ja halliolosuhteiden ansiosta Joensuusta tulee väkisin aina silloin tällöin jokunen huippupelaaja pojan lahjakkuuden ja yleensä isän/äidin aktiivisuuden yhdistelmänä. Seuratoimintaa ei saa minusta mitata huipuilla, koska huiput yleensä kehittävät itse itseään. Seuran rooli näiden kavereiden osalta on lähinnä tarjota pelipaita ja yrittää olla pilaamatta kaveria. Seuratyötä jonkin verran mittaa (ehkä) oman kylän poikien määrä tai ainakin sen kehitys Jokipoikien miesten porukassa, koska Joensuuhun jäävät ne nuoret pelaajat, joilla ei riitä kyvyt, lahjat, uskallus, kunnianhimo tms. lähteä kirkkaampiin valoihin. Siis sellainen Suomen mittakaavassa keskiarvopelaaja, jonka kehityksessä seuratyöllä on jonkin verran merkitystä. Minun käsittääkseni pelaavien oman kylän poikien määrä edustuksessa oli noin 10 vuotta sitten parin kentällisen luokkaa. Nyt se oli kentällisen luokkaa, joista suurin osa oli veteraaneja ja paluumuuttajia, siis aikaisemman juniorityön tuloksia. Miesten mestikseenkin menneistä kavereista on vaikea sanoa, mikä kunkin kohdalla on ollut junnuseuran merkitys, koska seuralla on nätisti sanoen erilainen rooli eri pelaajien kohdalla. Mm. yllä mainituista syistä johtuen pidän harrastajamäärää selkeimpänä laadun mittarina: kun ravintola on täynnä, ei ruoka ihan sysipaskaa voi olla. Tosin helpottaa, jos on kylän ainoa ravintola.
 

Wildforever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Minusta tuohon omien juniorien lukumääräkysymykseen saadaan järkevä mittari siten että lasketaan esim. kolmen vuoden keskiarvo sellaisista pelaajista, jotka ovat viiden viimeisen vuoden aikana edustaneet juniorijokipoikia. En mielellään laske esim. Lehikoista enää junioriksi, vaikka aivan huippujätkä onkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös