Mielestäni noista kumpikin ovat tekosyitä. Talous on kunnossa ja valmennus huipputasoa. Minä kääntäisin katseeni vanhempiin jotka jostakin kumman syystä kiikuttavat keskinkertaisia lahjakkuuksia liigaorganisaatioihin. Vanhemmille tulisi saada kiviä taskuun ja jäitä hattuun.Paikallisia lahjakkuuksia löytyy, mutta turhan usein jääkiekko jää lopulta harrastukseksi kun ei ole asiantuntevaa valmennusta ja taloudelista tukea näille jääkiekosta innostuneille lahjakkuuksille.
Joukkuiden menestys on vain yksi osa juniorijääkiekkoa, tärkeintä kokonaisuudessa on yksilöiden kehittäminen. Toki ainahan se on parempi, jos joukkueetkin pärjäävät ja täytyyhän joku vähimmäis/tietty sarjataso säilyttää, että yksilöiden kehityksen kannalta saadaan tarpeeksi haastavia pelejä. Mestis on vähimmäistaso ja SM-sarjatkin mahdollisia, riippuen onko kussakin ikäluokassa, minkä verran pelaajia ja näin ollen myös rosterissa leveyttä. Jos ja kun JoKP pelaa joskus Liigassa, niin silloin kilpaikäluokilla on käsittääkseni jo lähtökohtaisesti mandaattipaikat SM-sarjoihin.Jos ja kun Kiekko-Pojat mielii lähitulevaisuudessa Liigaan, niin yksi auditoitava tekijä on junioritoiminta. Eihän nuo alkukauden tulokset anna toistaiseksi kovin hyvää kuvaa Kiekko-Poikien junioritoiminnan tasosta koko maan kuvassa
Se mitä olen kokenut junnujääkiekkoa maakunnan sisällä, niin ei siellä kyllä ole aina välttämättä kummoisia valmentajia vetämässä innokkaita nuoria Joensuun ulkopuolella. Puhtaassa jääkiekollisessa osaamisessa ja myös innostamisen säilyttämisessä, so.nuorten henkisessä käsittelyssä löytyy vielä petraamista. Varmaan parempaan päin mennään koko ajan, mutta kaikki ei ole niin auvoista valmennuksen osaltakaan.Valmennuksesta homma ei ole kiinni täällä, eikä muuallakaan maakunnassa.
Eikös nää kaks asiaa, noin suurenpiirten pitäs kulkee käsikädessä? Tai sitten katson asioita näköalattomasti.Joukkuiden menestys on vain yksi osa juniorijääkiekkoa, tärkeintä kokonaisuudessa on yksilöiden kehittäminen.
Totta ja osin kulkevatkin. Joukkueiden menestyminen on yksi tason mittari ja toinen, se tärkein on pelaajien (yksilöiden) kasvattaminen ja tuottaminen aikuisten sarjoihin. Joukkue ei aina välttämättä menesty, mutta joukkueesta voidaan saada siltikin tuotettuja pelaajia aikuisten sarjoihin asti omaan edusttusjoukkueeseen tai vielä kirkkaampiin valoihin. Kuten nimimerkki sunnuntai nostaa tuossa edellä esiin, niin vähäiset harrastajamäärät tuovat omat haasteensa ja se on juuri se isoin tekijä, että joukkueena tulisi menestystä.Eikös nää kaks asiaa, noin suurenpiirten pitäs kulkee käsikädessä?
En tiedä onko ennätys, mutta kyllähän tuo viisi pelaajaa kuulostaa oman muistin perusteella todella hyvältä määrältä.Onko lukumäärällinen ennätys?
Hieno juttu, mutta tiedätkö mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kiertääkö kokopäiväinen maalivahtivalmentaja Aapo Sorjonen säännölllisesti maakunnan eri seurojen jäähalleissa opastamassa nuoria junnumaalivahteja vai kiertävätkö eri junnuluokkien maalivahtivalmentajat maakunnan sisällä sikäli kuin tarvetta on? Vai pitääkö maakunnnan junnujoukkueiden maalivahtien käydä Joensuussa saamassa oppia maalivahtivalmentajilta, jolloin matkustaminen Joensuuhun on aina raskasta ja kallista etenkin kauempaa. Vai miten tämä käytännössä toteutetaan?Juniori Jokipoikien ja koko maakunnan maalivahtivalmennukseen lisää panostusta. Maakunnallinen maalivahtipolku on saatu polkaistua käytiin ihan todenteolla, kiitos OKM seuratuen! Tuki ja projekti on kaksivuotinen. Tuki mahdollisti kokopäiväisen työntekijän palkkaamisen ja näin alueen suurimpana seurana Juniori Jokipojat pystyy olemaan kaikkien sateenvarjon alla olevien seurojen apuna ja tukena maalivahtivalmennuksen osalta. Mikä parasta, niin Juniori Jokipoikien panostuksen ja saadun tuen avulla seuroille ei tule kustannuksia. Nyt jokaisessa ikäluokassa on oma valmentaja ja toimintaa ohjaa koordinoidusti oma ammattitaitoinen maalivahtikoordinaattori, Aapo Sorjonen.
Varmaankin suunnilleen sita samaa kuin mitä muunkin valmennuksen osalta taitovalmentajan kautta, eli tietotaitoa, apua ja tukea jalkautetaan maakunnan seuroihin ja vastaavasti myös seurojen valmentajilla on mahdollisuus käyda koulutuksissa Joensuussa. Osapuilleen luulisin näin homman toimivan.Hieno juttu, mutta tiedätkö mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Hurtissa jääkiekkouransa aloittanut maalivahti Jester Rossi on oivallinen esimerkki tästä. Hän tuli vuosi sitten Lieksasta Jokipoikien alle 16-vuotiaiden joukkueeseen, ja pääsi tänä syksynä mukaan Suomen jääkiekkoliiton järjestämälle Pohjola-leirille. Valtakunnalliselle leirille valitaan ikäluokan parhaat pelaajat.
Hyvä korjaus, lehtijutussa on näköjään pikku moka.Pieni korjaus tähän:
Jester on uransa aloittanut Mäntsälän Jäätiikereissä. Hurtissa pelasi toissa kauden ja viime kauden U16:sta Jokipojissa.
Jester on ehdotonta ikäluokkansa eliittiä.
Olipa hieno voitto Jokipojille tänään (nyt jo eilen) K-Espoosta U16 SM-sarjassa. Sopi meillekin (stadin punaisille) erittäin hyvin. :) Samuel Sallinen, Kalle Raunio ja Miro Nylund ovat sellaisia nimiä Jokipojissa, joilla on potentiaalia pelata tulevaisuudessa kiekkoa ammatikseen
Helle on hyvä ja vaativa vastuuvalmentaja, kuten myös muiden kilpaikäluokkien vastuuvalmentajat Maukonen (U18) sekä Kyllönen (U20). Mitä olen kolmikon kanssa ollut tekemisissä, niin taitoa, paloa ja intohimoa löytyy valmentamiseen. Helle vetää myös yläkouluvaiheen aamuvalmennusta, Maukonen toimii U13-U18 ikäluokkien fysiikkakoordinaattorina ja Kyllönen toimii puolestaan akatemiavastaavana. Mitä olen toimijoilta kysellyt, niin nuoremmassa päässä on tulossa myös hyviä valmentajia.Ja pakko on nostaa Kyllä valmentaja Helle myös esiin. Viime vuonna jo pystyi repimään joukkueesta minusta irti lähes kaiken siinä otettavan ja tällä kaudella meno on jatkunut nyt kun ovat saaneet konetta käyntiin. Luonut joukkueelle systeemin joka toimii.