Ensimmäinen erähän oli juuri sellaista rypistystä kuin olin toivonutkin kahden kyykkymatsin jälkeen. Jätkät karvasi ja kävi kiinni kovalla intensiteetillä. Prässi palkittiin kahdella hienolla maalilla ja kaikki näytti, etten sanoisi jopa hyvältä. Tästähän oli tulossa hieno ilta meille jo pessimismiin vaipuneille kannattajille! Ilves oli ikäänkuin yllättynyt, eikä saanut koko erän aikana omaa peliään kuosiin. Erätauolla keiteltiin voiton kahvit ja odoteltiin toisen erän tulevia tuuletuksia.
Toisen erän kooma olikin sitten totaalinen. Mikä vittu siinä on, ettei meidän kopissa osata psyykata oikein? Vai eikö osattu odottaa Ipan rytminvaihdosta toiseen erään. Perkele, pari minuuttia ja peli tasan hirveiden henkilökohtaisten virheiden jälkeen. Saarisen johto-osuma tuli toki vielä samaan putkeen, mutta kooma jatkui koko erän. Viimeisenä niittinä Järän komea loikka, joka tapahtui vain hetkisen liian myöhään, ja Rask pääsi läpsäisemään tyhjiin. Tuli tunne, että olen nähnyt tämän ennenkin, olinhan perjantai-illan huumassa mukana. Tilastot todistelivat Jokeri-hallintaa, hehheh...!
Jos jotain hyvää hakee, oli se tietenkin päätöserän kova takaa-ajo, jolla peli painettiin väkisin tasoihin. Se vähän lämmittää, vaikka vlk menikin sitten persiilleen Hurmeen ja tolppien oltua ohittamattomia.
Toisen erän koomailuja lukuun ottamatta kuitenkin hyvä taisteluilme, paitsi muutamilla isopalkkaisilla. Erityispropsit Saariselle: 1+2 on Ossille ihan jees. Lahti, Pulkkinen ja Eaves teki paljon duunia, ja saivat myös jotain aikaan, samoin Kova-Tommi. Kyllähän meidän ukkojen hyökkäyspelillä pitäisi tehdä enemmän maaleja, joku ihmeellinen hätäily vaan tuhoaa hyvätkin tekopaikat.
No jos sitten kun Noksu ja Pihlman...