Kannan korteni kekoon ja avaan nimimerkkini kirjoitusuran jatkoajassa seuraavalla pohdiskelulla.
Ensin sananen TRuudun tilanteesta jonka jälkeen mielipiteitä joukkueesta yleensä.
Mikäli tiedot pitävät paikkansa Tuomolla on tällä hetkellä kolme mahdollisuutta missä pelata ensi kaudella. Nehän ovat tietysti nämä useasti esille tulleet Jokerit, HIFK ja HPK.
Ensinnäkään en usko, että Tuomo lähtee nöyränä poikana takaisin HIFK:n paitaan. Jos lähtee niin aivan varmasti poika on itse määrännyt kaikki säännöt ja ehdot. Sen verran katkeraa tekstiä tuli miehen suusta viime talvella.
HPK näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä ja samalla mielestäni parhaalta paikalta Tuomolle. Varma pelipaikka hyökkäävässä ketjussa, paljon peliaikaa, hyvät ketjukaverit. Ainoa mikä HPK:ssa epäilyttää on valmennus. Pystyykö valmennusjohto auttamaan Tuomoa ottamaan sen yhden askeleen eteenpäin joka häneltä puuttuu. Se askel joka vie lopullisesti NHL:ään.
Kovasti olen tätä tilannetta miettinyt ja arvioinut myös oman suosikkijoukkueeni kohdalta. Kaikki tietävät, että meillä on kova hyökkäys. Ehkä jopa kovin tässä liigassa. Tarvitsemmeko me Tuomoa? Jos tarvitsemme niin tarvitsemmeko pelillisistä syistä vai mistä? Tietysti Tuomo on helvetin viihdyttävä pelaaja josta fanit pitävät. Tuomo myöskin pääsee helposti otsikoihin mikä on tärkeätä tällä alalla. Vaikka negatiivista olisikin.
Kuitenkin kallistuisin siihen ratkaisuun, että annetaan Tuomon mennä Hämeenlinnaan. Meillä on sentteripaikat 'täynnä' ja kuuleman mukaan Tuomo vaatii paikkaa keskeltä.
Kun poika ei palavasti halua riveihimme niin menkööt muualle.
Päätöksen olisi mielestäni pitänyt jo tulla.
Eikös meidän joukkueeseen pääsyvaatimuksena ollut, että joka jätkä pitää tätä paikkaa ehdottomana ykkösenä. Jos Tuomo ei ole siitä niinkään varma niin etsikööt muualta paikkansa. Ottajia kyllä löytyy.
Sitten itse joukkueeseen.
Arviot korvausten onnistumisista pelipaikoittain.
Hyökkäys:
Mestarijoukkueen vahvimpana aseena loppupeleissä olivat yksilöt hyökkäyspäässä.
Kärjistettynä sanottakoon, että ainakin finaaleissa tehoketjumme
Rosa-Pakaslahti-Machulda sekä Mikkola-Aalto-Banham hoitivat viimeistelyn muiden
kenttien puolustaessa koko viisikkona.
Edellä mainittu ykkösketju menee täysin uusiksi ensi kautta ajatellen.
Tsekkitaiturit siirtyivät odotetusti muualle ja stunttien hakeminen päästiin aloittamaan
heti kauden loputtua.
Viime vuosien tapaan Jokereissa reagoitiin ajoissa lähtiöiden paikkaamiseen.
Kummallekin tsekille stuntti haluttiin hakea kotimaisista pelaajista.
Tommi Turunen, Timo Vertala, Jukka Hentunen. Heidän tehtävänään on antaa omalla panoksellaan
joukkueelle se tulos minkä Rosa ja Machulda parhaimmillaan saivat aikaan.
Stuntteja haettaessa keskityttiin erityisesti mahdollisiin paluumuuttajiin rapakon takaa.
Onnistuneiden hankintojen lisäksi keskusteluja käytiin kymmenien pelaajien kanssa.
Osa tyssäsi heti alkuunsa kun taas osa oli jo lähellä positiivista loppuratkaisua.
Myös 'varotoimenpiteenä' hankittu Antti Aallon stuntti Toni Sihvonen oli mielestäni hyvä
oivallus. Nimenomaan varmuuden vuoksi. Sihvonen olisi ollut pätevä korvaaja Aallolle mikäli lähtö olisi tullut. Nyt valitettavasti Soosille jää pienempi rooli mitä hän olisi ehkä ansainnut.
Myös Frank Banhamin lähtöön varauduttiin, mutta hänen korvaajaansa ei hankittu etukäteen.
Jälkeen päin ajatellen hyvä ratkaisu, sen verran leveä on rintama hyökkäyspäässä.
Juuri hyökkäyksestä löytyvä tarvittava materiaalin leveys tekee siitä niin hyvän kuin se paperilla on. Aivan terävin kärki puuttuu, tällä kertaa ei sitä SM-liigan supertähteä meidän riveissä nähdä. Tämä kuitenkin korvataan ratkaisijoiden määrällä.
Peltonen, Pakaslahti, Hentunen, Vertala, Turunen, Aalto. Näiltä kavereilta odotetaan paljon. Koska heitä tässä listassa on kuusi, ei ole sitä vaaraa, että yhden miehen
floppaus vaikuttaisi ratkaisevasti koko joukkueen suoritukseen.
Tässä valossa hyökkäyksemme näyttää huomattavasti paremmalta kuin esim. Kärpillä.
Kahden hyökkäävän ketjun lisäksi löytyy tietysti kaksi elintärkeää 'jarrukenttää'.
Ensi kaudella tuo termi ei välttämättä ole sopiva sillä myös nuoremmat kaverimme kehittyvät
koko ajan. Tason nostamista odotetaan esim. Tomekilta, Laineelta, Pesoselta ja Voutilaiselta.
Kaikilla näillä on pontentiaalia tehdä 10+ maalia. Kukaan näistä ei kuitenkaan ole täysin valmis pelaaja. Kaikilla on puutteita joiden kanssa sitä viimeistä silausta ei voi tehdä.
Valtosella onneton laukaus sekä huonohko pelilukutaito, Laineella käsittämätön jäätyminen
maalipaikoissa sekä huonohko pelinlukutaito, Voutilaisella liikaa vähäisen kokemuksen tuomaa
epävarmuutta sekä huonohko pelinlukutaito. Kaikki nämä puutteet kumotaan tarpeeksi runsaalla
peliajalla. Paitsi Tomekin laukaus, sitä hänen täytyy ihan itse harjoitella. Näiden pelaajien kehityksen kannalta ratkaisun avaimet on nähdäkseni ennen kaikkea Raimo Summasen
käsissä. Hänen täytyy antaa näille pojille vastuuta sekä luottoa. Ilman niitä ei heistä ikinä tule mitään. Vai mitä Eero ja Tommi?
Näiden neljän ketjun muodostama kokonaisuus ei ainakaan paljon häviä viime kautiselle paperilla katsottuna.
Leveyttä löytyy ja ratkaisijoiden määrä on riittävä. Myös puolustus hoituu jokaisessa ketjussa tarvittavalla intesiteetillä. On taitoa, on röyhkeyttä. On kaikkea mitä hyökkäys
tarvitsee, kaikkea muuta paitsi selkeää ykköstykkiä. Ja sitä ei mielestäni tässä vaiheessa tarvita.
Puolustus:
Ykkösnyrkin lisäksi mestarijoukkueen kantavia voimia olivat poffeissa selkeästi profiiliaan nostaneet puolustajat. Etenkin Koikka, Haakana ja Brooks nousivat panoksellaan minun
arvoasteikossani erittäin korkealle. Nyt kun kaikki kolme päättivät ottaa askeleen eteenpäin oli stunttien etsiminen ajankohtaista heti kauden loputtua.
Koiviston tasoiselle hyökkäävälle puolustajalle on helvetin vaikea löytää korvaajaa. Tällä kertaa pääteltiin, että määrä korvaa laadun. Tukio ja Strömberg saavat kummatkin
yhden Koiviston jättämän saappaan täytettäväkseen. Nämä ovat ne kaverit joilla ei ole varaa flopata.
Haakanalle stuntti haettiin läheltä, välierävastustaja HPK:sta. Markus Kankaanperä saa erittäin ison aukon täyttämisen vastuulleen.
Brooksille ei varsinaisesti haettu korvaajaa, mutta Sami Helenius olisi tämän paikan ainakin osittain täyttänyt.
Vallinilla, Malmivaaralla sekä Mikkolalla on aika ottaa yksi askel ylöspäin.
Nyt heillä on enemmän onnistumisen paineita kuin viime kaudella. Nyt heidän varaansa lasketaan. Kaikkien taidot tiedetään ja mielestäni juuri näille kavereille on erittäin iso luottamuksen osoitus se, että huippupakkeja ei haettu heidän edelleen.
Ehkä osittain varmuuden vuoksi hankittu AJ Niemi mahtuu vielä tähän pakistoon.
Tämä tosin tarkoittaa sitä, että ylös nostetut junnut eivät pääse haistelemaan liigan ilmapiirejä. Toki heidän kehityksen kannalta mainiota on se, että he saavat harjoitella
edustusjoukkueen kanssa.
Pieni kysymysmerkki puolustuksessa on oman maalinedustan varjeleminen. Kankaanperälle ja Niemelle jää todella iso homma hoidettavaksi mikäli Terran Sandwith pistetään kilometritehtaalle. Mikkola, Vallin, Tukio - heistä ei tähän hommaan ole joten homma jää armotta Markukselle sekä AJ:lle. Tiukassa paikassa myös Ströbä pärjää maalin edessä.
Maalivahdit:
Poffien supersankari Kari Lehtonen teki fiksun päätöksen ja jäi vielä vuodeksi kotimaahansa.
Varman ykkösmaalivahdin paikan napannut nuorukainen saa varmasti niin paljon vastuuta kuin haluaa. Ehkä jopa enemmän. Tämä tietysti sen takia, että päälle painava intti tekee
varmasti kauden hankalammaksi. Jos Kari ensi talvesta selviää edellisen malliin niin hän todella tekee minuun vaikutuksen.
Jukka Ropposen palkkaaminen maalivahtivalmentajaksi varmasti auttaa Karia.
Ropposen opeissa Lehtosen kehityksen ei pitäisi vielä tässä vaiheessa keskeytyä vaan
päinvastoin.
Vantaalta ylös nostettu Markus Helanen saa ansaitusti kakkosveskan paikan.
Hyvän Mestiskauden pelannut Helanen pääsee nyt kokeilemaan astetta isompia ympyröitä.
Ehdottoman hyvä tuuraaja mikäli/kun Karilla väsymys painaa päälle.
Mahdolliset lisäykset:
- Sandwithin korvaaja. Mikäli tähän asti heikohkosti esiintynyt Sandwith ei saa sopimusta aikaan pitää olla uusi kaveri testissä välittömästi. Tämä paikka on täytettävä.
- Snaipperi. Mikäli joulun aikaan siltä näyttää, että tarvetta olisi. Vaikea tällaista on siihen aikaan löytää, mutta joulunahan saa tunnetusti toivoa.
Kaiken kaikkiaan tilanne näyttä vallan mainiolta kirjottajan silmin.
Kauteen lähdetään ennakkosuosikkina, muttei takki auki.
Minä en ainakaan ole lainkaan pettynyt vaikka runkosarjan voitto jäisi klaaraamatta. Kolmas sijakaan ei olisi täydellinen pettymys. Poffit ovatkin sitten täysin eri juttu.
Ärrä-Cuppia ja kauden alkua odotellen.
-Simo