Tulin lukemaan, miten otettiin kotipesässä vastaan Pena Trophyyn viimeisimpänä kielensä pakkasella jäädyttäneen sanomiset, sillä niin huikea oli haastattelu Putinmakkaroineen (kyllä - suurin osa jättäisi ostamatta ne makkarat, ja totta: siitä syystä juuri jengiä ei tule katsomoon niin paljoa kuin voisi, hyvin havaittu!) ja vessanpönttöineen (kyllä - edelleen hyvin havaittu, siellä on, ja itse itseään auttaen sinne on päädytty!).
Siitä olen täysin eri mieltä, että Jokereita olisi jotenkin poikkeuksellisen kovasti harjattu medioissa. Olen ollut suorastaan yllättnyt siitä, miten kevyesti on kaikki nämä vuodet suhtauduttu tähän omistuskuvioon ja poliittisen vaikuttamisen muotoon, kun kaikkialta muualta sitä etsitään suurennuslasilla ja media on hallituksen virallisen ulkopolitiikan kanssa kuin yhteisellä agendalla. Vasta nyt kun HS teki isomman jutun itsestäänselvyyksien ympärille pedantisti, muutkin tulevat uskaltamaan nostaa tätä esiin - ilmiö on toki inhimillinen: nyt faktat ovat siteerauskondiksessa arvovaltaiselta taholta, eikä itse tarvitse ottaa selvää / vastuuta.
Ajatelkaa nyt vaikkapa Voima osakeyhtiötä ja Rosatomia - ei ole venäläisomistusta silitelty ja Voimassakin toimiva johto on päivitellyt, miksi venäläisomistus ydinvoimalassa nähdään mörkönä. HS:n Viestikoelaitosuutisointi tuomittiin jopa muiden medioiden toimesta epäisänmaallisena ja venäjälle aseet käsiin antavana. Viimeksi eilen autossa kuuntelin pitkää pohdintaa radiosta Venäjän vaikuttamispyrkimyksille tulevissa vaaleissa ja asiantuntija piti sitä täysin varmana, että tulee tapahtumaan. Lista on loputon, alkaen pienemmän mittakaavan esimerkeistä ja päätyen jättimäisiin. Karsastus ja tarkoituksellisen tarkka katse läpäisee niin kaunokirjallisuuden kuin tinkimättömän poliittisen journalismin, kirjoitetussa ja sähköisessä muodossa.
On täysin usmomatonta, että täällä on vielä jengiä, jolle tämä tulee yllätyksenä (Action Bronson, Sämpylä ja Valle nyt ainakin). Onko täällä kenties dosentteja joukossa?
Kun ajattelee Suomen historiaa, nykyisyyttä ja aprikoi tulevaisuutta, venäjäkarsastus on ollut aina - tutkijoiden mukaan ainakin isosta vihasta lähtien - laajassa otannassa Suomessa vallitseva tila. Olisi mahdotonta, että jo aikanaankin suurena helsinkiläisenä joukkueena negatiivista julkisuutta / tarkempaa syyniä saanut Jokerit saisi venäläisenä seurana jotenkin siloiteltua kohtelua mediassa. En usko ajojahtiin, kuten sanoin, sillä kohtelu on ollut nykymeiningin mukaisesti jopa iisiä, kun ei olla uskallettu, mutta nyt tullaan uskaltamaan. Etenkin kun Jokerit edustavat Helsingissä ja vairmasti joidenkin mielestä jopa valtakunnallisella tasolla, eikä se ole näin muodoin elämisen ehto samalla lailla kuin venäjänkauppa ja ihmisuuhteet ovat nykyisin rajan pinnassa Kainuussa, Tohmajärvellä, Värtsilässä, Imatralla ja Lappeenrannassakin, jossa varmasti nyrkkiä puristellaan, mutta edelleen siellä housun taskussa. Yksi yhdessä mediassa uutisoimaton ottelu ei ole osa tätä karsastusta, laajemmat talousanalyysit, kolumnit ja mielipidekirjoitukset voivat olla. Uutisointi ytimestä, urheilusta, hoituu, kuten täällä on jo huomattu, aivan varmasti ihan kurantisti .
Saamme varmasti lukea Penan ja Masan jalanjäljissä toikkaroivalta Jukkikselta hienoja sitaatteja, jos aikaa toimessa suodaan, kuten edeltäjilleen, näytöistä riippumatta.
