Helppoja vierasmatseja en tälle viikonlopulle odottanut, mutta en nyt ihan tätäkään povannut. Jokerit oli suoraan sanoen munaton, aseeton ja aivan vitun sekaisin sekä tänään että perjantaina. Vastustaja oli molempina kertoina niin selkeästi edellä, että pistekin olisi ollut suoranainen vääryys. Vielä kun vastustajan elämä tehtiin helpoksi omilla virheillä, kiltteydellä ja arkuudella, niin saatiin tasan mitä ansaittiin.
Vaikka molemmissa peleissä annettiin vähän rosterin osalta (Sneck perjantaina, tänään Hagmanin puute ja Larsenin poistuminen kesken pelin) tasoitusta, niin se ei selitä tuota. Vastustaja oli aivan kaikessa parempi ja vaikka meillä olisi ollut paras miehitys täysin terveenä, se tuskin olisi tätä mainittavasti muuttanut, vastustajat olivat molempina iltoina niin selkeästi esillä.
Huolestuttavaa tässä on se, että meidät lyötiin käytännössä meidän omin asein. Kun rosterin puolesta jengi ei ole yhtä timanttinen kuin SKA tai CSKA, niin pelitavallisesti meidän täytyy olla askeleen edellä ja pelata tilanteet huomattavasti huolellisemmin. Nyt Jokerit ei käytännössä päässyt edes pelaamaan omalla pelikirjallaan, vaan peli pyöri aivan liian tiiviisti kaverin pillin mukaan. Samoin iso tukku maaleja tuli joko suoraan meidän virheistä, näennäisestä pelaamisesta tai vastaavalla tavalla. Tänään viides maali oli hyvinkin kuvaava tilanne. CSKA luki tilanteen hyvin ja iski kahdella päälle, Ossi ei onnistunut pelaamaan tilannetta vaadittavalla tavalla ja kolmantena tilanteeseen tullut Stolyarov pääsi aivan vapaasti iskemään Korpikarin katsellessa mitä sattuu.
Yksittäisiä otteluja voidaan hävitä hirveällä pelillä ja kaikkina iltoina ei vain voi onnistua. Samoin heikkoja jaksoja tulee väkisinkin, milloin mistäkin syystä. Kuten tuossa ekassa CSKA-matsissa nähtiin, me voimme voittaa kenet tahansa. Tämä viikonloppu ei kuitenkaan nostanut omaa luottoani kevättä kohden. Noh, revanssi voidaan ottaa erittäin nopeasti, katsellaan sitten uudestaan ennen kuin painetaan paniikkinappulaa tai hypätään laavakylpyyn.