Saneerausta odottavassa Mehtimäen kilpajäähallissa alkaakin sitten ensi lauantaina 37. jääkiekkokausi, kun Ketterä saapuu Joensuuhun. On hyvä vähän muistella ja todeta, että aikoinaan hallin saaminen Joensuuhun ei ollut aivan itsestään selvä asia ja toisaalta lopputulos oli aivan mainio kilpajäähalli, joka on palvellut kohta 40 vuotta. Ja tuollaisenaan palvellee vielä muutaman vuoden.
Jäähallin saamista edelsi toistakymmentä vuotta pitkä keskustelu ja valmistelu. Alun alkaen jäähallin rakentamista alkoi ajamaan Tekojääratayhdistys heti sen jälkeen, kun yhdistyksen toimesta Mehtimäelle oli valmistunut tekojääkaukalo jääkiekkokaudella 1967-1968. Siihen asti oli joka syksy pitänyt odotella pakkasia, ennen kuin Joensuussa päästiin jäälle. Tekojääradan ymmärrettiin heti sen valmistuttua olevan vain välivaihe, koska lumisade ja pakkanen olivat edelleen riesana ulkokaukalossa ja koska monissa muissa kaupungeissa jo puuhattiin jäähallia.
Vuosien saatossa jäähallihanke ei saanut riittävästi kannatusta kaupungin päättävissä elimissä ja sen vuoksi jäähallin rakentaminen veny ja venyi. Jäähallia pidettiin joko liian kalliina tai toisinaan siihen havitellut rahat menivät muihin kohteisiin. Suunnitteluunkin kaupunki antoi rahaa vasta vuosina 1976-1977. Ensimmäisissä jäähalli-ideoissa oli ajateltu tekojääradan kattamista, mutta vuoden 1977 suunnitelmissa esillä oli oikea noin 4400 katsojaa vetävä kylmä halli. Jäähallin rakentamiselle ei vielä silloinkaan suotu rahoitusta, koska jäähalli mm. joutui kuntapolitiikassa vastakkain Siilaisen terveyskeskuksen vuodeosaston rakentamisen kanssa. Vihdoin lokakuussa 1978 määräenemmistöä edustavat valtuustoryhmät allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan jäähalli suunniteltaisiin vuosina 1979-1980 ja rakennettaisiin vuoden 1982 syksyyn mennessä. Suunnitelmat olivat valmiina vuonna 1980, mutta lopullisen rahoituksen, 18,5 miljoonaa markkaa, kaupunki hyväksyi vasta lokakuussa 1981. Valtion tukea rakentamiseen tuli lopulta kokonaissummaan nähden vähän, eli noin 800 000 markkaa.
Mehtimäen jäähallin suunnitteli kreikkalaissyntyinen arkkitehti Georgios Fasoulas (1946-2002), joka silloin oli jo asunut Joensuussa kymmenkunta vuotta. Fasoulaksen lähtökohtana oli, ettei hallista tule betonilatoa vaan Joensuu saa yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyy eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopii ympäristöönsä, rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin tuovat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsee sisään suurista päätylaseista. Katsojapaikkoja oli uudessa hallissa 5040, joista istumapaikkoja 1067. Sittemmin istumapaikkojen määrä on elänyt, olisiko niitä kuppipaikkoja nykyisin noin 1500?
Jäähalli valmistui suurin piirtein aikataulussaan, joskin Jokipojat pelasi vielä ensimmäisen 1. divisioonan kotiottelunsa syksyllä 1982 ulkokaukalossa. Jäähallin avausottelu 7.10.1982 oli JoKP - Sport. Ottelu päättyi JoKP:n voittoon 6-2. Yleisöä oli 3350, joista maksaneita katsojia 2787. Maksaneiden lisäksi hallissa oli "lisenssiläisiä" ja "vapaakorttilaisia". Uuden jäähallin myötä Joensuussa alkoi varsinainen jääkiekkobuumi, kun enää ei tarvinnut otteluja katsella ulkoilmassa ja kun saman aikaan Jokipojilla oli kerrassaan erinomainen joukkue, joka eteni kauden päätteeksi aina liigakarsintoihin asti Kärppiä vastaan. Kauden 1982-1983 runkosarjan kotipeleissä yleisökeskiarvo oli huimat 2959 katsojaa. Parempia yleisölukuja tuli sitten vasta buumiputken toisessa päässä, vuosina 1988-1992.
Jäähallin rakentamisen vastustajat 1970-luvulla tekivät oikeastaan palveluksen joensuulaiselle jääkiekolle. Vuoden 1977 suunnitelmissa halli olisi ollut 4400-paikkainen kylmä halli. Oli onni, ettei silloin löytynyt rahaa rakentamiseen, koska myöhemmin vuonna 1982 valmistuneesta jäähallista tuli selvästi isompi ja puolilämmin. Sitäkin vielä suurempi onni oli, ettei 1970-luvulla sentään tyydytty tekojääkaukalon kattamiseen. Poikkeuksena moniin paikkakuntiin Joensuussa tekojäärata jäi edelleen käyttöön jäähallin valmistuttua. Esimerkiksi Imatralle ja Mikkeliin samana vuonna valmistuneet hallit olivat katettuja tekojääratoja.
