Joel Armia

[Rannari]

Sanotaanko vaikka niin että kun pelit kovenee, Armia kovenee. En ole huolissani tämänkään kauden osalta ja viitteitä paremmasta on jo nähty. Toivottavasti Rannarin kaltaisiin 5 ppo odotuksiin ei ole moni sentään ratkennut. Hymistellään tämän lauseen perään.

En mielestäni ole Armialta odottanut koskaan edes piste/peli vauhtia puhumattakaan Pihlmanista. Kova olet aina kaivelemaan toisten tekstejä, joten katsohan sieltä mitä olen Pilestä kirjoitellut ja suhteuta se tohon kirjoittamaani ja tule sitten naamailemaan, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Pysyhän nyt vain omassa lokerossasi odotusten, toisten tekstien tulkitsemisen ja kaiken muunkin suhteen, ettei toisille jää väärää kuvaa.

Hymistelen lähinnä jollekin muullekin tällä hetkellä, eikä liity omiin tekemisiiin tai kirjoituksiin. Seison täysin kirjoittamani takana.

 

[Vellihousu]

Ei siitä kritiikin antamisesta pidä aina tehdä mukavaa, vaan takaisin voi antaa kriitikollekin.

Juuri näin. Pitää muistaa että pelaajat ovat aika suojattomia kritiikin edessä, kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa ja kun joku toimittaja menee vielä utelemaan että miltäs tämmöinen kommentti nyt sitten tuntui, niin saattaahan siinä tulla kaikkea mieleen. Eikä tuossa kai kummempaa vahinkoa kenellekään sattunut, puolin eikä toisin. Turhaa jankuttamista. Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä että "oma poika" uskaltaa sanoa takaisin eikä pyöriä täällä tuomitsemassa.

 

[SampoHoitaa]

Painotan myös edelleen sitä että nämä mainitsemasi "asenneviat" ovat kuitenkin suurin syy siihen että Armia on päässyt sille tasolle missä nyt on. Tämä "neppailu" ja "surffailu" so. rohkeus pelata ovat hänen suurin vahvuutensa silloin kun kikat sattuvat onnistumaan. Armia elää kiekosta, on aika ymmärrettävää että hän pistää jalat liikkeelle ensisijaisesti silloin kun on mahdollisuus päästä kiekkoon.

Saapas tämä antamani kritiikki "tosifanit" varpailleen. Ilmeisesti Armian työmoraali on hyvinkin arka puheenaihe Ässä-fanien keskuudessa. Peräänkuulutan, että mielestäni neppailu ja surffailu eivät ole osa-alueita, jotka tekevät pelaajasta paremman. Mielestäni juuri nämä ominaisuudet ovat Armian kehityksen tiellä. Puet kyllä asian kummallisesti, miten ihmeessä voit laskea nuo Joelin vahvuuksiin? Itse (paljon miehen pelejä seuranneena) olen nähnyt mitä tapahtuu silloin, kuin Armia jättää nuo turhat kikat ja surffailut pois ja pelaa asenteellisesti kiekottomana. Mahtoiko kukaan nähdä Suomi-Kanada harjoituspeliä ennen kisoja? Armian huonon ja hyvän pelin kontrasti on jäätävän suuri. Se ei mene junnumaisuuden piikkiin. Se menee puhtaasti asenteen piikkiin. Hassua, että puet tuon pelirohkeudeksi. Näin suuria näkemyseroja voi olla sittenkin.

Sinun kanssasi tästä on varmaankin turha vääntää, näemme tilanteen hyvin eri tavalla.

Yhdyn siihen, että Armian pelityyppi elää kiekosta.

Toistetaan nyt vielä tuo kirosanaksi muodostunut asennevika, niin kantani tulee kaikille selväksi.

PS. Vielä tuosta, "silloin kuin kikat sattuvat onnistumaan". Siinäpä sen sanoit. Se on varsin satunnaista. Tuohon täytyy saada kurinalaisuutta. Ei voida olettaa, että kärkikynät ja puikot edistävät joka kerta joukkuepelissä. Puhumattakaan yksittäisen pelaajan kehitysarvosta. Vai onko tämä ominaisuus ollut oleellisesti mukana kehitysprosessissa?

 

[SampoHoitaa]

suomalaislupauksesta ennen nhl:aan lähtöä, perusteet ovat olleet mitä milloinkin. Aika moni siellä on kuitenkin pärjännyt. Miksikö? Koska yksi P-Amerikkalaisen kiekkokulttuurin tärkeimmistä dogmeista kuuluu: ole oma itsesi ja tee sitä missä olet hyvä. Siellä on niin paljon tarjontaa pelaajista että jokaisen pitää erikoistua. Tilanne on täysin päinvastainen kuin meillä täällä Suomessa.

Höpön löpö.

Mikke Granlund on alkukaudesta osoittanut sinut vääräksi. Niin on moni muukin, en jaksa tehdä listaa. Tuo peräänkuuluttamasi tärkeä teesi varsinkin eurooppalaisille pelaajille menee seuraavasti:

Pelaa vahvuuksillasi, kehitä muita osa-alueitasi. Sopeudu.

Eurooppalaisten pelaajien tulee muuttaa pelitapaansa jossain määrin pärjätäkseen.

Kyllä Joel siihen pystyy halutessaan.

Ja toistan vielä: Armian on kehityttävä paljon menestyäkseen nhl:ssa, mutta omasta erityislaadusta tinkimällä se ei tule tapahtumaan. Asennevioista jauhaminen on kiekkofasismia.

Itse olet kiekkofasismia (hiekkalaatikkotyyliin).

Meitä on moneen lähtöön. Huippu-urheilusta löytyy asennevikaisia, siinä missä stadissa keskiverto dösäkuskien joukostakin.

 

[haunted shores]

Niin no on olemassa neppailua ja neppailua.

Armia on parhaimmillaan luonnollisesti hyökkäyspäässä ja yhdellä yhtä vastaan hyökkäyksissä hän on ihan varmasti liigan kärkipäätä. Jollei paras.

Sensijaan kun ollaan oman sinisen ja punaviivan välissä, Armian pitäisi aina antaa kiekko nopeasti pois. Tuolla alueella peli pysähtyy häneen ja seurauksena näistä täysin turhista veiveistä on liukuhihnalta kiekonmenetyksiä. Mainitaan nyt vielä, että tämä omalla puolikkaalla kikkailu on tässä volyymissä ilmestynyt Joelin repertuaariin vasta tällä kaudella, joten mistään ominaisesta osasta Armian peliä ei voida puhua.

Asennevikaan en usko. Uskon siihen, että Armian potentiaalia ei vaan olla onnistuttu mittaamaan ulos. Tästä vastuu menee ensisijaisesti ehkä kuitenkin Kivelle. Jos nimittäin kiekko on omalla sinisellä seisovin jaloin odottavalla Armialla, niin ihan kaikki ei ole kuvioiden kanssa mennyt niinkuin elokuvissa.

Muutamaan viimeiseen peliin Armia on päässyt pelaamaan vahvuuksillaan ja tuloksena on ollut pelillisesti parasta lätkää tällä kaudella. Alkukaudesta oli samankaltainen parempi jakso ja noita kahta periodia yhdistää Mika Niemi Armian vierellä.

 

[Toejoen Veikko]

...

Pistetään tämä nyt kerralla nippuun.

Armian vahvuus ja samalla heikkous on se, että haluaa tehdä maaleja ja pelata kohti maalia. Se on vahvuus silloin, kun kiekko on jo hyökkäysalueella. Heikkous silloin, kun Armia saa kiekon omalla sinisellä ja yrittää laidasta läpi ja kolmen vastustajan ohi. Kun homma ei toimikaan, Joppe turhautuu ehkä keskimääräistä helpommin. En tiedä, onko kyse heikosta pelisilmästä vai mistä.

Olen pettynyt siihen, että Armia ei ole ennen Amerikkaan lähtöään yhtä dominoiva pelaaja kuin Teukka ja Saku olivat.
Tuolla joku heitti jotain Armian ppo-kertymiä. Totean, ettei vakuuta. Jotta hän olisi tekijämies ensi kaudella änärissä, pitäisi tuon tilaston olla ihan eri näköinen ja Armialla olevan jo tukevasti jalka MM-joukkueessa. Joppe ei ole päässyt edes EHT:lle. Matka MM-kisajoukkueen ja Buffalon tuloksentekijäksi on pidempi kuin 7 kuukautta.

 

[PataJaska]

Olen pettynyt siihen, että Armia ei ole ennen Amerikkaan lähtöään yhtä dominoiva pelaaja kuin Teukka ja Saku olivat.
Tuolla joku heitti jotain Armian ppo-kertymiä. Totean, ettei vakuuta. Jotta hän olisi tekijämies ensi kaudella änärissä, pitäisi tuon tilaston olla ihan eri näköinen ja Armialla olevan jo tukevasti jalka MM-joukkueessa. Joppe ei ole päässyt edes EHT:lle. Matka MM-kisajoukkueen ja Buffalon tuloksentekijäksi on pidempi kuin 7 kuukautta.

Itse en nyt kovin pettynyt ole, sillä ei kait kukaan nyt sentään Jopen tullessa mukaan liigarinkiin uskaltanut odottaa että hän nyt aivan noille Teukan ja Sakun lukemille kykenisi, kyseessä on kuitenkin kaksi niin totaalista poikkeusyksilöä. Jos katsotaan näiden herrojen tilastot kahdelta viimeiseltä kaudelta SM-liigassa (runkosarjassa) ennen änäriin lähtöä, niin tämä huomataan:

Teemu Selänne: 86o, 72+48 = 120
Saku Koivu: 92o, 50+77 = 127

Eli maalintekijäksi profiloitunut Armia ei ole koko tähän astisella liigaurallaan (kattaa tällä hetkellä 138 pelattua runkosarja ottelua) vielä tehnyt edes tuota Koivun maalimäärää. Seuraava maali Jopelta on juuri se numero 50.

Eli sikäli on helppo olla Veikon kanssa samoilla linjoilla. Selvähän se on että pitkä matka on vielä Jopella pysyvään rooliin ratkaisukentissä NHL:ssä..

 

[kesätyttö69]

Sanotaanko vaikka niin että kun pelit kovenee, Armia kovenee. En ole huolissani tämänkään kauden osalta ja viitteitä paremmasta on jo nähty. Toivottavasti Rannarin kaltaisiin 5 ppo odotuksiin ei ole moni sentään ratkennut. Hymistellään tämän lauseen perään.

Mistä tuo myytti on lähtöisin, että Armia olisi kovien pelien mies? Eihän hän ole edes kovia pelejä päässyt pelaamaan, kun on keskittynyt sluibailuun silloin kun niihin peleihin pyritään.

Olen seurannut pari vuotta tätä keskustelua ja yksi asia toistuu joka sivulla: "Viitteitä paremmasta nähty", "selvästi parantanut otteitaan", "poika tulee vielä". Miehenhän pitäisi nyt olla siis aivan huipputikissä, silti ura menossa laskusuuntaan?

 

[peruspata]

Muutamaan viimeiseen peliin Armia on päässyt pelaamaan vahvuuksillaan ja tuloksena on ollut pelillisesti parasta lätkää tällä kaudella. Alkukaudesta oli samankaltainen parempi jakso ja noita kahta periodia yhdistää Mika Niemi Armian vierellä.

Niemi on kyllä järkevin valinta sentteriksi Armian vierelle. Niemi-Armia toimii kyllä, mutta ketjun kolmas lenkki jää vähän statistiksi, sillä Niemi hakee ensisijaisesti Armiaa (näin oli ainakin syksyllä) huolimatta siitä, kuinka vapaana se toinen laituri on. Eniten tästä kärsi muutenkin tämän kauden olemustansa etsivä Tuomas Pihlman.

 

[luotsi]

Nuorten harjoitusmaaotteulussa ja vuosi sitten syksyllä Porissa pelatussa harjoitusottelussa Lukkoa vastaan Armia näytti, mihin hänellä on eväät. Täydellistä dominointia, huikeita syöttöjä, röykeitä haastoja ja sitä kautta kovat tehot näissä peleissä. Sarjapeleissä noista otteista on nähty vain ajoittaisia väläyksiä. Odotuksiin nähden on nähty liikaa surffailua ja haluttomuutta, joten ei ole ihme, että suuri osa kirjoittajista on turhautunut ja se purkautuu arvosteluna. Kyseessä on kuitenkin, kuten tämän ketjun otsikko kertoo, Joel Armia- Ässien uusi suurlupaus.

 

[Raid76]

Millään ei tahtoisi tähän sekaantua mutta pakko on. :)

Eniten minua häiritsee tämä syyn hakeminen sille ettei pisteitä ole jo 50+ kasassa ja rapakon takana odottavan kiekkotaiturin dominoivan roolin lipuminen käsistä.

Olkoon sitten kuinka korkea varaus tahansa niin ei Joel Armian kehityksen "pysähtyminen" nyt ainakaan asenneviasta johdu. Tervepäinen kaveri jolla on kova harjoittelumotivaatio. Itseensä turhautuminen näkyy joskus peleissä harkitsemattomina jäähyinä.

Ei 19-vuotiaasta lupaavasta kiekkoilijasta voi rakentaa mitään yleistävää formaattia, että jos et tähän mennessä ole edennyt seuraavalle tasolle, niin jää ne myös saavuttamatta. Asennevika ja tahallinen "sluibailu" on helppoja kortteja vetää esiin, kun ei peli kulje odotetulla tavalla. Tuleeko Armiasta liigajyrä, KHL-pelaaja tai NHL-pelaaja niin kukaan ei sitä voi vielä tietää, mutta ei se siitä asenteesta nyt ainakaan jää kiinni.

Se että olet lupaava, poikkeuksellinen ja lahjakas urheilussa yleensäkin, niin kehitys saattaa pysähtyä monen muunkin asian takia kuin pelkän asennevamman. Ei se niin yksinkertaista ole ja nämä vertailut Teemuun ja Sakuun voi nyt jättää ihan omaan arvoonsa.

 

[peruspata]

Se että olet lupaava, poikkeuksellinen ja lahjakas urheilussa yleensäkin, niin kehitys saattaa pysähtyä monen muunkin asian takia kuin pelkän asennevamman. Ei se niin yksinkertaista ole ja nämä vertailut Teemuun ja Sakuun voi nyt jättää ihan omaan arvoonsa.

Esim. Armian tapauksessa mielestäni jo pelatut liigapelit kertovat hyvästä taitotasosta. En käyttäisi sanaa poikkeuksellinen, mutta hyvä on ihan realistinen termi. Jos seuraa urheilua laajemmin kuin vain Isomäen lauteilta, huomaa junnuissa erityispiirteen, mikä on yhteistä lähes lajista riippumatta. Nuoruuteen, junnumaisuuteen kuuluu tietty kikkailu, ei siitä päästä kokonaan eroon.

Totta kai peleissä harmittaa, että hyvä hyökkäys liian usein päättyy Armian kiekonmenetykseen, kun se kärkikynä ei uppoakaan noin tuhannetta kertaa. Minun mielestäni jo pian NHL-varauksen jälkeen näki, että matkaa NHL-pelaajaksi on paljon edessä. Oppirahat on maksettava ja sen sellaista.

Jos haetaan oikeaa vertailukohtaa, sellainen löytyy samasta NHL-organisaatiosta, samanvärisen passin kanssa. Ville Leino on artisti vielä isommalla A:lla kuin Armia.

 

[Crapbag]

Mistä tuo myytti on lähtöisin, että Armia olisi kovien pelien mies? Eihän hän ole edes kovia pelejä päässyt pelaamaan, kun on keskittynyt sluibailuun silloin kun niihin peleihin pyritään.

Ei taida olla mikään myytti että esim. edellisissä U20-kisoissa Armia oli niitä harvoja suomalaisia joilla kakka ei tullut housuun niissä "kovissa peleissä". Olet nähnyt myös varmasti Armian tulokaskauden playoffit? Etenkin pakkovoittopelissä Espoossa kokeneen Heiskasen totaalinen kyykyttäminen ja kiekko yläkulmaan, sitä seuraavassakin pelissä kiekko löytyi Bluesin verkosta. Viime kaudella pelit playoffeissa loppuivat kesken, polvivammaan.

No, näidenkin faktojen takana on tietysti pelkät Armia -piilolinssit joiden läpi fanipoikana katselen pelejä kolmatta vuosikymmentä. Kaksi aivotärähdystä tällä kaudella on varmaan myös pelkkä tekosyy, nehän eivät voi vaikuttaa mitenkään tekemiseen?
Kritiikki on joskus paikallaan, mutta palstaa seuraamalla taitaa olla niin että pahiten sumentunut näkemys pelistä on näillä huutelijoilla verrattuna perus fanittajiin. Suosikkipelaajilta pystyy kyllä näkemään virheitä, mutta vikojen etsijöille sylkykuppi on aina sylkykuppi. Negatiivisuus kunniaan!

 

[Toejoen Veikko]

nämä vertailut Teemuun ja Sakuun voi nyt jättää ihan omaan arvoonsa.

Siinä tapauksessa kannattaa lähteä siitä, että Armia on noin hyvän sm-liigapelaajan ja änärin keskipuurtajan välissä.

Ajatukset A-maajoukkueen maalinteko-ongelmien ratkaisuksi kannattaa lopettaa, jos pojasta ei oikeasti löydy piirteitä kansainvälisen tason tähtipelaajaksi.

 

[Vellihousu]

Saapas tämä antamani kritiikki "tosifanit" varpailleen. Ilmeisesti Armian työmoraali on hyvinkin arka puheenaihe Ässä-fanien keskuudessa. Peräänkuulutan, että mielestäni neppailu ja surffailu eivät ole osa-alueita, jotka tekevät pelaajasta paremman.

Minä en ole mikään Armian tosifani vaan yritän nähdä asiat kahdesta näkökulmasta. Ässien kannattajana olen ollut yhtä turhautunut kuin kuka tahansa Armian otteisiin, toisaalta olen koko ajan yrittänyt ajatella että hänen paikkansa on joka tapauksessa kirkkaammissa valoissa ja että hänen ominaisuutensa riittävät kyllä sinne turhasta neppailusta huolimatta. "Annetaan pojan pelata" on ollut minun asenteeni ja uskoakseni myös Ässien valmennuksen. Tuollaisia pelaajia ei ole näillä lakeuksilla montaakaan nähty ja pidän siksi vähän surullisena koko ajatusta että tämäkin poika pitäisi ängetä "työtä, asennetta ja taistelua" tuubin läpi kuin kaikki muutkin. Uskon myös että Ässien organisaatiossa tunnetaan kyllä Armian luonne aika hyvin ja tiedetään mikä on asennevikaa ja mikä ei.

Tuosta neppailusta ja surffailusta puhuttaessa täytyy aina muistaa että jos ei mitään yritä, ei mitään myöskään saa. Yhtä Armiaa kohden on se 99 pelaajaa jotka eivät koskaan yritä mitään.

Armian huonon ja hyvän pelin kontrasti on jäätävän suuri. Se ei mene junnumaisuuden piikkiin. Se menee puhtaasti asenteen piikkiin. Hassua, että puet tuon pelirohkeudeksi.

En ole missään vaiheessa väittänyt että Armian hyvän ja huonon päivän ero johtuisi pelirohkeudesta. En halua edes spekuloida mistä se johtuu koska en ole päässyt käymään pojan kypärän sisällä. Sinä tässä menet hassuksi kun jankutat yksisilmäisesti pelkästä asenneviasta. "Ei johdu junnumaisuudesta". Ei niin, poikahan on vasta junnu, mitäs tekemistä sillä nyt olisi minkään kanssa...Mutta kuten sanottu, en jaksa asiasta spekuloida. Tasaisuuden puute on ongelma, siitä olemme sinänsä yhtä mieltä.

 

[SampoHoitaa]

Olkoon sitten kuinka korkea varaus tahansa niin ei Joel Armian kehityksen "pysähtyminen" nyt ainakaan asenneviasta johdu. Tervepäinen kaveri jolla on kova harjoittelumotivaatio. Itseensä turhautuminen näkyy joskus peleissä harkitsemattomina jäähyinä.

Mielestäni tuo itseensä turhautuminen näkyy peleissä selän suoristamisena ja se vika taas on korvien välissä, tätä juuri hain takaa.

Tähänhän voi argumentoida takaisin, että "Joppe on vaan Joppe" tai "kehittyä pitää vielä". Näitä kuulee kyllä. Ei mielestäni tuolla ole mitään tekemistä tuon henkisen valmiuden kanssa. Asia, joka aina sivutetaan fyysisellä epävalmiudella ja nuorella iällä.

Armialla on huomattava määrä pelillisiä valmiuksia takataskussaan.

*Jäätävä laukaus (tarkka, "napakka")
*Liigan paras takakarvaaja (aivan vitun varmasti halutessaan)
*Taitava kiekonkäsittely (opittava käyttämään oikein, omalla alueella ei kärkikyniä)
*Loistava kiekon suojaaja (käyttää isoa kokoa hyväkseen)

Kunhan vain pohdiskelen.

 

[SampoHoitaa]

En ole missään vaiheessa väittänyt että Armian hyvän ja huonon päivän ero johtuisi pelirohkeudesta. En halua edes spekuloida mistä se johtuu koska en ole päässyt käymään pojan kypärän sisällä. Sinä tässä menet hassuksi kun jankutat yksisilmäisesti pelkästä asenneviasta. "Ei johdu junnumaisuudesta". Ei niin, poikahan on vasta junnu, mitäs tekemistä sillä nyt olisi minkään kanssa...Mutta kuten sanottu, en jaksa asiasta spekuloida. Tasaisuuden puute on ongelma, siitä olemme sinänsä yhtä mieltä.

Taisin kirjoittaa epäselvästi tuon kohdan, jossa puhuin pelirohkeudesta. Tarkoitin tuota Armian kikkailuviettiä, jonka luonnehdit pelirohkeudeksi ja positiiviseksi asiaksi. Taisit mainita, että nuo ratkaisut ovat parhainta Armiaa onnistuessaan. Ei siitä sen enempää.

Asenteesta:

Toki minua voi pitää ahdasmielisenä, mutta mielestäni tuo tasaisuuden puute ei Armian kohdalla johdu muusta kuin henkisistä valmiuksista. Esimerkiksi Teuvo Teräväisen kohdalla löytyy epävalmiita osa-alueita, joiden puute johtaa vaihteleviin pelisuorituksiin. Oma näkemykseni, kuten edellinen postini antaa ymmärtää, on pitkälti se, että pelilliset valmiudet (Armialta) löytyvät, mutta pää ei toimi.

Onhan poika vasta 19-vuotta, kuten joku varmaan kohta kerkiää tulla muistuttamaan.

 

[Bigmouth]

Itse näkisin Armian tilanteen näin:

Jokaisella pelaajalla on se jokin OMA tapa pelata jääkiekkoa. Jos ajatellaan vaikka tuota Marko Luomalan suonenvetokautta, oli se kausi jolloin Luomala ei pelannut ominta kiekkoaan, joka koostuu päättömästä puskemisesta ja kuskaamisesta. Tuolloin hän uskalsi luopua kiekosta ja hakea kiekottomana paikkaa. Tulos näkyi taululta. Vastaavaa flow-tilaa, jossa pelaaja luottaa tulosta tulevan vaikka pelaisikin itselleen epäintuituuvisella tavalla ei Luomala ole löytänyt tuon jälkeen. Voi olla, ettei koskaan enää löydäkään.

Miten tämä liittyy Armiaan? Armian ominta peliä on tuo kuskaaminen ja kikkailu, "junnupeli". Joppe on kuitenkin edelleen junnuikäinen pelaaja, jolloin valmennuksen ja esimerkin merkitys on suuri. Joppe tarvitsisi tällä hetkellä aktiivista ohjausta sen suhteen, missä omassa pelissä on kehitettävää. Tällä kaudella vain Ässien valmennus on ollut sellaisessa painetilassa, että resursseja ei ilmeisesti ole yksittäisten pelaajien kehittämiseen enää riittänyt.

Joppesta näkee sen, että silloin kun hän saa flow-tilan päälle, tulosta tulee suunnilleen aina. Vaikeuksia on vain tuon flown päälle saamisessa. Mutta huomattavaa on se, että flown ollessa päällä Joppe pelaa enemmän oikein kun huonona päivänä. Kiekkoa lainataan kaverille, tullaan alas puolustamaan, peliä käännetään nopeasti jne.

Kun taas peli ei kulje, peli menee siksi puskemiseksi. Itse en usko, että kyse olisi fleguilusta vaan ihan siitä, että 19 v. kaverilla ei ole olemassa vielä rutiinimoodia, jonka kautta peliin pääsisi "automaattisesti" sisälle kun muuten on vaikeaa.

Aina silloin kun Joppe muistaa, että tulosta tulee kyllä aikanaan kun pelaa oikein, ei sitä peliä tarvitse joka vaihdossa ratkaista, näyttää kokonaisuus paremmalta. Niin kuin on nyt Niemen ja Savinaisen kanssa pelatuissa peleissä näyttänyt, vaikka muutama peli kiikareilla on mennytkin.

 

[luotsi]

"Annetaan pojan pelata" on ollut minun asenteeni ja uskoakseni myös Ässien valmennuksen. Tuollaisia pelaajia ei ole näillä lakeuksilla montaakaan nähty ja pidän siksi vähän surullisena koko ajatusta että tämäkin poika pitäisi ängetä "työtä, asennetta ja taistelua" tuubin läpi kuin kaikki muutkin. Uskon myös että Ässien organisaatiossa tunnetaan kyllä Armian luonne aika hyvin ja tiedetään mikä on asennevikaa ja mikä ei.

"Annetaan pojan pelata"-teema on varmaan ollutkin valmennuksen linja ja siinä on kyllä tehty paha virhe. Ei myöskään tarvitse mennä toiseen ääripäähän eli "työtä, asennetta ja taistelua". Valmennuksen pitäisi tietysti rohkaista kaveria käyttämään lahjojaan ja vahvuuksiaan, mutta samalla ohjata isällisellä kädellä pääsemään selvistä puutteista. Jortikan sanoi: Ei tämä voi olla niin vaikeeta.

 

[Vellihousu]

"Annetaan pojan pelata"-teema on varmaan ollutkin valmennuksen linja ja siinä on kyllä tehty paha virhe.

Olen tietysti väärä henkilö arvioimaan onko kyseessä ollut virhe vai välttämättömyys. Kuten Bigmouth tuossa totesi, Ässien valmennuksella on ollut tällä kaudella niin paljon muitakin ongelmia että yksilöiden huomioiminen on saattanut jäädä kesannolle. Niin ikään joukkue ei ole missään vaiheessa ollut niin hyvä että Armiaa olisi ollut varaa penkittää tms. koska pelit eivät ole kulkeneet odotetusti. Siihen en kuitenkaan usko etteikö hän missään vaiheessa olisi mitään palautetta saanut pelaamisestaan. Aivan varmasti on. Pelaajat eivät ole kuitenkaan robotteja, omien tottumusten muuttaminen on pitkä ja vaikea tie.

Joelin pelejä Ässissä on joka tapauksessa jäljellä enää niin vähän että tässä on turha porata siitä mitä on jo päässyt tapahtumaan. Itsensä kehittämiseen Armialla on joka tapauksessa taas ensi kesä aikaa.

 

[rosnäs]

Totta kai peleissä harmittaa, että hyvä hyökkäys liian usein päättyy Armian kiekonmenetykseen, kun se kärkikynä ei uppoakaan noin tuhannetta kertaa. Minun mielestäni jo pian NHL-varauksen jälkeen näki, että matkaa NHL-pelaajaksi on paljon edessä. Oppirahat on maksettava ja sen sellaista.

Niinpä. Tiellä NHL pelaajaksi on Armian osalta paljon kiviä. Murtautuminen NHL joukkueen vakiokokoonpanoon ei tule näillä nyt käytössä olevilla eväillä onnistumaan. Mielestäni kyse ei ole pelkästään siitä, että "palaset loksahtavat kohdalleen" AHL pelien myötä, vaan Armian pitäisi suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kehittyä pelaajana useammalla osa-alueella sekä tottua pelaamaan tasaisesti ratkaisuroolissa ja onnistumisten kautta saada itseluottamus ammattilaiselle riittävälle tasolle. Käytännössä pitäisi siis ennen NHL pelejä kehittyä vielä Suomessa maajoukkuetason ratkaisijaksi ja saada alle kovia kansainvälisiä pelejä. Esimerkkinä vaikkapa Granlund. Tämä saattaa Armian osalta edellyttää siirtoa johonkin toiseen liigaseuraan sellaisen valmennuksen alaisuuteen, joka mahdollistaisi Armian kehittymisen maajoukkuetason ratkaisupelaajaksi. Armia elää maalinteosta ja tähän rooliin on maajoukkueessa enemmän kuin tarvetta. Maajoukkueen kautta valmiudet kovien pelien ratkaisijaksi kuntoon ja siirtyminen vasta sitten NHL peleihin jo näytöt antaneena maajoukkuetason maalintekijänä. Tätä kautta saa myös kunnollisen tilaisuuden näyttää NHL:ssä. Näen selvästi riskinä sen, että Armia lähtee ison veden taakse täysin raakileena ja maitojunan takaisin tuomana vajoaa keskitason liigajyräksi.

"Asennevamma" heijastelee itseluottamuksen, vahvuuksien tunnistamisen ja pelirutiinin puutteita. Nämä täytyy saada kuntoon kovien pelien kautta. Muutoinkin Armialle jokunen vuosi "kasvamista" lisää on vain eduksi. Nyt käsissä on vielä poikanen, jolla on taidolliset ja fyysiset valmiudet kehittyä NHL pelaajaksi.

 

[kesätyttö69]

Armian ongelma on se, että hänellä ei ole enää mitään sellaisia näyttöjä, mikä puoltaisi menestykästä kansainvälistä uraa - saavutuksia nuoremmissa puhumattakaan edes pääsystä maajoukkueeseen ei ole. Keskinkertaisia suorituksia SM-Liigassa.

 

[Crapbag]

Armian ongelma on se, että hänellä ei ole enää mitään sellaisia näyttöjä, mikä puoltaisi menestykästä kansainvälistä uraa - saavutuksia nuoremmissa puhumattakaan edes pääsystä maajoukkueeseen ei ole. Keskinkertaisia suorituksia SM-Liigassa.

Abid -tapauksen jälkeinen kestoheijari lienee laskenut, kun näitä one-linereitä pitää heitellä keskustelun joukkoon? Lisää runkkumatskua? Vastaile nyt ensin siihen edelliseen asiantuntemusta ja näkemystä sisältävään rääpäisyysi ennen kuin heität pilkkiä uuteen reikään.

 

[Raid76]

Armian ongelma on se, että hänellä ei ole enää mitään sellaisia näyttöjä, mikä puoltaisi menestykästä kansainvälistä uraa - saavutuksia nuoremmissa puhumattakaan edes pääsystä maajoukkueeseen ei ole. Keskinkertaisia suorituksia SM-Liigassa.

Olet ehtinyt jo asiantuntemuksesi kera käydä antamassa tuomion Granlundin NHL uralle. Siitä huolimatta analyysisi Armiasta nousee ihan omalle tasolle. :D

Armialla ei siis ole enää mitään sellaisia näyttöjä mitkä puoltaisivat "menestyksekästä" kansainvälistä uraa? Huojentavaa tietää että Joelin pitkään uraan kuitenkin mahtuu näitä näyttöjä vai nollaantuuko sarake esim. 10 pelin välein?

Tämä menestyksekäs kansainvälinen ura on myös mielenkiintoinen termi. Vaikka jääkiekko on Suomessa suosittua niin harvassa ovat olleet ne pelaajat jotka ovat luoneet tämän menestyksekkään kansainvälisen uran maailmalla tulosketjuissa, kuka mahtaa olla edellinen?

Lähdetään nyt liikkeelle siitä että tavoitteena on se kansainvälinen ura ja siihen Joel Armialla on paremmat mahdollisuudet kuin pelaajalla jolla on vain näitä mainitsemiasi keskinkertaisia näyttöjä SM-liigassa.

 

[peruspata]

Mielestäni tuo itseensä turhautuminen näkyy peleissä selän suoristamisena ja se vika taas on korvien välissä, tätä juuri hain takaa.

Tähänhän voi argumentoida takaisin, että "Joppe on vaan Joppe" tai "kehittyä pitää vielä". Näitä kuulee kyllä. Ei mielestäni tuolla ole mitään tekemistä tuon henkisen valmiuden kanssa. Asia, joka aina sivutetaan fyysisellä epävalmiudella ja nuorella iällä.

Armialla on huomattava määrä pelillisiä valmiuksia takataskussaan.

*Jäätävä laukaus (tarkka, "napakka")
*Liigan paras takakarvaaja (aivan vitun varmasti halutessaan)
*Taitava kiekonkäsittely (opittava käyttämään oikein, omalla alueella ei kärkikyniä)
*Loistava kiekon suojaaja (käyttää isoa kokoa hyväkseen)

Kunhan vain pohdiskelen.

Armian ongelma on se, että hänellä ei ole enää mitään sellaisia näyttöjä, mikä puoltaisi menestykästä kansainvälistä uraa - saavutuksia nuoremmissa puhumattakaan edes pääsystä maajoukkueeseen ei ole. Keskinkertaisia suorituksia SM-Liigassa.

Hieman eri tavalla voi asiat nähdä asioina, ellei ole tarvetta vain halveksia ihmistä, jonka takia Kanadan hienoin mies joutui turhaan olemaan pari peliä pois Lutakon ylpeyden pelaavasta kokoonpanosta.

Nimimerkki SampoHoitaa kiteytti mielestäni aika hyvin sekä vahvuudet että heikkoudet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilman selkeää tasonnostoa heikkoudet haittaavat tuntuvasti uraa. Se on sääli, sillä vahvuudet ovat sellaisia, että niitä ei päivittäin rääkäise ensihenkäyksiänsä maamme synnytysosastoilla.

JYP-leiriin voi todeta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) vaikka ihan Abid-ketjujen perusteella, että teidät on punnittu ja köykäisiksi havaittu.