Jesse Puljujärvi – hymyilevä suomalainen

[redpecka]

Olisi hirveetä jos kannattamastani seurasta pomppaisi joku puljuntapanen poikkeusyksilö.

No ei olisi. Tykkäisin, mutta en hirttäytyisi toisten provoihin tai omiin prinsiippeihini loppuelämäkseni. Tai niin oletan. Jäädään odottelemaan Ketterän seuraavaa SaiPan kaappaamaa juniorilupausta Mälkiän, Markkasen, Kohon, Nokelaisen ja kumppanien seuraksi.

 

[Imagined]

On se vaan hienon näköistä, kun Jessellä kulkee. Tämä taitaa olla eka miesten turnaus, missä tehojakin on alkanut löytyä ja pitkälti tuon suoraviivaisen pelityylin kautta. Voimahyökkääjä in the making. Tärkeintä Jessen pelissä on aina ollut itseluottamus ja Kanada-pelissä sitä varmasti tuli roppakaupalla lisää. Huomasihan sen, että kiekkokin alkoi pysyä lavassa ihan erilailla, kuin alkusarjan peleissä. Pelimiehen merkkejä ilmassa, kun pelien koventuessa alkaa reppu heilua. Toivon niin paljon, että tästä turnauksesta saisi lisää vauhtia myös NHL-kaukaloihin

 

[lai]

Mitä taas tulee Puljun pelaamiseen MäkDeividin rinnalla, niin en ole kuin pari Oilersin peliä nähnyt kun yhdessä pelaisivat (muutenkin pyrin välttelemään Oilersin pelejä) niin en nyt tiedo oliko Pulju hyvä vai huono. Tuntuu vaan että MD:n rinnalla vaan kaikki onnistu.

Kyllähän siinä MD:n rinnalla pisteitä tulee, mutta ei siinä kovin moni ole varsinaisesti loistanut (saksalaista härkää ei lasketa). Ja kyllähän oilers montaa pelaajaa siinä vierellä on koittanut mutta ei kellään varsinaisesti lähtenyt syystä tai toisesta ennen kuin nyt Hymanilla.

Tietysti peliaika ja pelipaikka pitää ansaita. Mutta Oilers ei varmaan ole se helpoin paikka kaikille pelata. Kärki pelaa ja muut vetävät jämäminuutteja. Ja jos sinulla on joukkueessa kaksi maailman parasta hyökkääjää niin miksi eivät pelaisi. Hölmöltähän valmentaja näyttäisi jos tekisi toisin ja takkiin tulisi illasta toiseen.

Menipäs yleiseksi oilers lätinäksi. Onhan tuo ilo ollut seurata Puljua MM-kisoissa eikä niinkään tuloksen valossa vaan ihan yleisen peli-ilmeen varsinkin kun ottaa huomioon mikä oli tilanne vuosi sitten. Toivottavasti pystyy vakiinnuttamaan paikkansa änärissä vaikka sellaisena 3. tai 4. kentän energiapillerinä. Tuntuu vaan että Puljun suurimpia heikkouksia on tasaisuus ja että on niin vahvasti mielialapelaaja, että silloin kun itseluottamus on kohillaan niin homma kulkee mutta sitten kun ei niin silloin uidaan syvissä vesissä. Ja tuo on sellainen mitä monikaan valmentaja ei kauaa katso, vaan 3. ja 4. energiaosastolta odotetaan juuri sitä tasaisuutta.

 

[Jippo]

Jep, tasaisuuden puute leimaa Puljua ja myös entistä ketjukaveria Patrik Lainetta. Sillpin kun on vaikeaa, molemmilla se peli-ilme ja kehonkieli oikein henkivät lannistuneisuutta ja ihan peruskuljettaminen ja dumppaminen ovat vaikean ja tuskaisen näköisiä.

Uskon, että osittain tämä on johtunut vaivoista. Molemmille herroille on oman pelin kannalta tosi tärkeää olla itseluottavaisessa ja sopivan rennossa mielentilassa. Sellaiseen on vaikea päästä, jos tekee kipeää, varsinkin näillä junnuna kaiken saaneilla.

Lisäksi olosuhteet eivät välttämättä ole olleet mukavuusalueella Laineen tapauksessa paskan jengin ja Puljun tapauksessa Oilersin pelaajarakenteen myötä. Carolinaa en tähän laske, koska Jessen lonkat olivat silloin hajalla ja asetelma oli tosi haastava monessa mielessä. Mutta nämä ovat enemmän sitä selittelyosastoa totta kai.

Uskon, että Aho, Barkov, Rantanen, Heiskanen ja etenkin Hintz pelaavat hekin säännöllisesti kivun läpi ja myös heillä on paineita ja turbulenssia seurojen toimesta. Mutta ihan objektiivisesti katsoen, on heillä ollut paremmat kortitkin kädessä. Totta kai osittain omasta ansiostaan näin. Isoimmaksi eroksi sanoisin tuon epämukavuuden sietämisen, ja jää kiisteltävänä auki missä määrin epämukavuusalueelle joutuminen jatkuvasti on pelaajan omaa syytä / huonoutta ja missä määrin huonoa tuuria / olosuhteita.